Kunnanhallituksen esityslistan nostoja 23.9. kokoukseen

Kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 23.9. kokoukseen ovat muun muassa tuulivoimaosayleiskaavoituksen käynnistäminen ja kaavoituksen käynnistämistä koskevan sopimuksen hyväksyminen (Myrsky-Energia, Metsäsalo-hanke), osavuosikatsaus 1-6/2024 sekä kunnanhallituksen vastaukset vuoden 2023 arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin. 

Metsäsalo-hanke herätti vilkasta keskusteltua iltakoulussa

Kuntaympäristölautakunta, lupa- ja ympäristöjaosto sekä kunnanhallitus kävivät yhteisen iltakoulun tuulivoimaosayleiskaavoituksen käynnistämisestä Myrsky-Energian Metsäsalo-hankkeelle. Iltakoulu oli maanantaina 2.9.2024 ja vireille tullutta hanketta pohdittiin ensisijaisesti toivakkalaisten näkökulmasta laajasti.

Kuntaympäristölautakunta päätti 18.9. kokouksessa yksimielisesti, että se esittää kunnanhallitukselle, että Toivakan kunta ei käynnistä tuulivoimaosayleiskaavoitusta kaavoitusaloitteessa ehdotetulle hankealueelle. Näin ollen myös kaavoitussopimuksesta päättäminen raukeaa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää, että Toivakan kunta ei käynnistä tuulivoimaosayleiskaavoitusta kaavoitusaloitteessa ehdotetulle hankealueelle. Näin ollen myös kaavoitussopimuksesta päättäminen raukeaa.

Osavuosikatsaus on osa kuntalain mukaista talouden seurantaa

Kuntalain (410/2015) 120 a §:n mukaan kunnan on tuotettava tietoja kunnan toiminnasta ja taloudesta kunnan toiminnan, hallinnon ja talouden ohjausta, johtamista ja seurantaa varten sekä kunnan asukkaiden ja palvelujen käyttäjien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien varmistamiseksi.

Kunnan talouden ja toiminnan toteutumasta on laadittu puolivuosikatsaus, joka sisältää tuloslaskelman lisäksi toiminnan ja talouden olennaiset tapahtumat.

Toivakan kunnan hallintosäännön 60 § mukaisesti talousarvion seurantaraportti esitetään valtuustolle puolivuosittain. Osavuosikatsaus 1-6/2024 on esityslistan liitteenä.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee osavuosikatsauksen 1-6/2024 tiedokseen ja esittää sitä edelleen valtuustolle hyväksyttäväksi.

Kunnanhallituksen vastaukset vuoden 2023 arviointikertomuksessa esitettyihin kysymyksiin

Tarkastuslautakunnan tehtävänä on Kuntalain 121 §:n mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet.  Lautakunnan tehtäviin kuuluu myös toiminnan tarkoituksenmukaisuusarviointi.

Tarkastuslautakunta on kokouksessaan 3.6.2024, §54, hyväksynyt arviointikertomuksen vuodelta 2023 ja esittänyt sen tiedoksi kunnanvaltuustolle. Kunnanvaltuusto päätti merkitä arviointikertomuksen 2023 tiedokseen kokouksessaan 17.6.2024, § 22.

Tarkastuslautakunta kysyy vastauksia arviointikertomuksessa 2023 esitettyihin kysymyksiin. Kunnanhallituksen vastaukset arviointikertomukseen 2023 ovat esityslistan liitteenä.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus:

1) päättää antaa valtuustolle liitteenä olevan asiakirjan mukaisen selvityksen vuoden 2023 arviointikertomuksessa esitetyistä havainnoista

2) ehdottaa valtuustolle, että valtuusto merkitsee selvityksen tiedoksi

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista luettavissa täällä.

Toivakan kunnassa vietetään sometonta viikkoa 23.-29.9.

Vietämme sometonta viikkoa 23.-29.9.2024  

 

Viikon tarkoituksena on havahduttaa kaikenikäisiä ihmisiä tarkastelemaan omaan somen käyttöön kuluvaa aikaa. Irtaantuminen somesta tai jo sen käytön päivittäinen vähentäminen vapauttaa aikaa monelle muulle tekemiselle, kuten vaikkapa liikunnalle, sosiaalisille suhteille, lukemiselle tai luovuudelle.  

 

Ajastamme kunnan eri kanaviin erilaisia tietoiskuja somen haittoihin liittyen, annamme vinkkejä somettomaan ajanviettoon ja haastamme kaikki toivakkalaiset sekä Toivakan kunnan henkilöstön vähentämään omaa somen käyttöä.

 

Kokeile – Pystytkö olemaan kokonaisen viikon ilman somea!  

 

Somen liiallisen käytöstä voi lukea lisää:

Nuorten liiallinen netinkäyttö on lisääntynyt erityisesti tytöillä – yhteydet mielenterveyden ongelmiin ja opiskelun haasteisiin selvät – THL 

Kun some koukuttaa | Aivoliitto 

Yle aamu 21.8.2024: Miten someyhtiöt tavoittelevat alaikäisiä? 

Australia aikoo kieltää lapsilta sosiaalisen median – Yle 10.9.2024 

Tutustu ilmiöön: Sosiaalinen media nuoren hyvinvoinnin rakentajana ja haastajana | Mediataitokoulu

Someriippuvuus – Kasvava ongelma erityisesti nuorilla aikuisilla | A-Klinikkasäätiö 

Testaa, oletko someriippuvainen | Nuorten linkki

Lisätiedot kampanjaviikkoon liittyen: 

Hyvinvointisuunnittelija Satu Korhonen, p. 040 192 7817 

satu.korhonen@toivakka.fi

 

Keski-Suomen perhekeskuksissa palveluja ja toimintaa lapsiperheille

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 12.9.2024

 

Keski-Suomen perhekeskuksissa palveluja ja toimintaa lapsiperheille

Keski-Suomen perhekeskuksissa on maksuttomia palveluita lapsiperheille. Lapsiperheet saavat tukea, neuvontaa ja ohjausta muun muassa vanhemmuuteen, kasvatusasioihin, nepsy-haasteisiin, parisuhteen pulmiin tai lapseen liittyviin kiusaamisasioihin. Uutena tänä syksynä käynnistyy Solmuja parisuhteessa -ryhmä, joka tarjoaa lapsiperheiden vanhemmille vertaistukea parisuhteeseen. Ryhmä kokoontuu Saarijärvellä.

Vanhemmuuden tukipysäkille, Nepsy-pysäkille, Parisuhteen huoltoasemalle, Parisuhteen kuntokartoitukseen ja Tukipysäkille kiusaamisasioissa varataan aika etukäteen. Vanhemmuuden tukipysäkkejä ja Nepsy-pysäkkejä on tarjolla myös etäyhteyksin.

Ilmoittaudu Solmuja Parisuhteessa -ryhmään 16.9. mennessä

Solmuja Parisuhteessa -ryhmä on tarkoitettu keskisuomalaisille lapsiperheiden vanhemmille, jotka haluavat kehittää vuorovaikutustaan sekä avata parisuhteessa syntyneitä solmuja. Ryhmä kokoontuu 8 kertaa maanantaisin 30.9., 7.10., 21.10., 28.10., 11.11., 18.11., 2.12. ja 9.12. klo 17–20 Saarijärvellä. Ryhmään voi ilmoittautua 16.9. mennessä verkkolomakkeella.

Toimintaa ja palveluja eri puolilla maakuntaa

Perhekeskukset eri paikkakunnilla tarjoavat lapsiperheille matalan kynnyksen tukea, toimintaa, kohtaamisia ja palveluja maksuttomasti niin perhekeskuksissa kuin myös eri puolilla maakuntaa muissakin toimipisteissä sekä verkkopalveluina. Osa toiminnasta ja palveluista on avointa, kuten leikkitreffit, eikä etukäteen tarvitse ilmoittautua ja osaan varataan aika etukäteen.

Palveluja ja toimintaa tarjoavat hyvinvointialueen, kuntien, seurakuntien ja eri järjestöjen toimijat. Perhekeskusten palveluista ja toiminnasta löytyy tietoa hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaks.fi/perhekeskus ja kohdasta Perhekeskusten palvelutarjontaa ja eri perhekeskusten sivuilta.

Sähköisen perhekeskuksen palvelut ovat käytössä koko hyvinvointialueella. Saat yhteyden perhetyöntekijään tai nuorten työntekijään helposti ja nopeasti chatin ja Pyydä apua –napin kautta osoitteessa www.hyvaks.fi/asioi-verkossa.

Lisätietoja:

Jyväskylän seudun joukkoliikenne: Vuoden 2025 talousarvioesitys käsiteltiin joukkoliikennelautakunnassa 5.9.2024

Jyväskylän seudun joukkoliikenne

Tiedote 5.9.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 5.9.2024 käsiteltävänä olleen vuoden 2025 talousarvioehdotuksen esityksen mukaisesti

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta kokoontui torstaina 5.9. päättämään joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarviosta.

Esityksenä oli, että lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen omalta osaltaan ja esittää sen hyväksymistä edelleen kaupunginhallitukselle. Talousarviossa esitettyihin kuntien maksuosuuksiin voi tulla muutoksia, kun tekeillä oleva joukkoliikenteen kustannusjakoselvitys syksyllä 2024 valmistuu ja lautakunta sen hyväksyy.

Lue lisää >>>

 

 

Joukkoliikennelautakunta

Tiedote 3.9.

 

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio on osa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden talousarviota ja se valmistellaan Jyväskylän talousarvioraamin pohjalta. Kaupungin säästötoimien seurauksena joukkoliikenteen määrärahaan on vuodelle 2025 tehty tarkennuksia.

Kesäkuun alussa 2024 otettiin käyttöön uusi joukkoliikennesuunnitelman mukainen linjasto, johon nykyisessä taloustilanteessa kohdistuu vuositasolla noin 750 000 euron säästöt. Pääosin linjastouudistus on kuitenkin toteutunut suunnitellun mukaisena. Esimerkiksi Super-Linkki -linjat, ns. kauppalinjat sekä Vaajakoski–Kuokkala–Nova–Laajavuori -linja kyettiin toteuttamaan kuten oli suunniteltu.

Joukkoliikenteen matkamäärät ovat jatkaneet kasvuaan ja vuodelle 2024 ennustetaan ennätyksellistä 9 miljoonan matkan saavuttamista. Vuoden 2025 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 9,4 miljoonaa matkaa, joka on noin 4 prosenttia vuotta 2024 enemmän.

Tulopuolella merkittävä muutos kohdistuu joukkoliikenteen valtionavustuksiin. Valtionavustukset kirjataan Jyvässeudun MAL-sopimukseen, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Siksi valtionavustusten tarkka määrä ei talousarvion tässä vaiheessa ole vielä tiedossa. Lähtökohtaisesti valtionavustusta on arvioitu saatavan yhteensä 2,0 miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteen seudullinen viranomaisalue laajeni vuoden 2024 alusta Hankasalmen, Petäjäveden, Toivakan ja Äänekosken alueille. Näistä Hankasalmen ja Äänekosken alueiden liikenne tuli Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi liikenteeksi kesäkuun alusta 2024. Tämä muutos on huomioitu myös talousarvion tuloissa ja menoissa. Joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta uusien alueiden joukkoliikenteen tulot ja menot eriytetään määräaikaisesti omaksi kustannuspaikakseen kuluvan MAL-sopimuskauden ajaksi 2024–27.

Jyväskylän kaupunkia koskeva talousarvio

Jyväskylän kaupunki vastaa Jyväskylässä ajettavan Linkki VIP-palveluliikenteen järjestämisestä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksista sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksista.

Linkki VIP-palveluliikenteen linjasto ja tarjonta pysyvät edeltävien vuosien tasolla. Palveluliikenteen matkustustulot ohjautuvat seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi, mutta ne siirretään vuosittain palveluliikenteen asiakastuloiksi käytössä olevien jakoperusteiden mukaisesti.

Joukko- ja palveluliikenteen tuloiksi vuonna 2025 arvioidaan 190 000 euroa, menoiksi 647 100 euroa. Toimintakatearvio on –457 100 euroa.

Seudullisen joukkoliikenteen talousarvio

Viranomaisalueen laajenemisen takia seudullisen toiminnan talousarvio koostuu nyt kahdesta osiosta. Ensimmäisen kustannuspaikan muodostavat Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka, toisen Hankasalmi ja Äänekoski. Jaottelu johtuu valtionavustusten siirtomäärärahasta, jota saadaan määräaikaisena ajalla vuoden 2027 loppuun saakka ja joka käytetään uusien alueiden joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiseen. Tuloissa tai menoissa ei ole vielä huomioitu joukkoliikenteen mahdollista arvonlisäverokannan muutosta 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta.

Toiminnan seudulliseen osuuteen sisältyy seudullisen joukkoliikenteen hankintoihin, projekteihin, palkkakustannuksiin ja hankkeisiin sekä viestintään ja markkinointiin varattavat määrärahat.

Paikallisliikenteen kustannusten jakoperusteena on käytetty vuoden 2020 matkustuksen kuntakohtaisen toteuman perusteella laskettua kustannusjakoa (Jyväskylä 89,39 %, Laukaa 6,50 % ja Muurame 4,12 %). Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen nousu- ja sopimuskorvaukset sekä markkinaehtoisen liikenteen nousukorvausten kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavan liikenteeseen kohdistuu vain nousukorvauksina maksettavia osuuksia. Toivakan liikenne on järjestetty jo aikaisemmin bruttoliikenteenä, ja kustannusjako pysyy sen osalta entisen kaltaisena, jossa Toivakan kunta ja ELY-keskus maksoivat osan liikenteen kustannuksista.

Lipputulot sisältävät yksittäisten käyttäjien ostamat liput ja kertamatkat, Matkahuollon valtakunnallisten lipputuotteiden käytöstä saadut korvaukset sekä eri toimialojen (esim. koulujen) ja Kelan maksamat korvaukset joukkoliikenteellä tehdyistä matkoista.

Talousarvioon on laskettu Jyväskylän kaupungin tulot ja menot. Muiden kuntien osuudet seudullisen joukkoliikenteen kustannuksista on otettu Jyväskylän kaupungin kohdalla huomioon tuloina. Menoissa on huomioitu myös seudullisen joukkoliikennelautakunnan kustannukset.

  • Vuoden 2025 tuloarvio 16 612 200 euroa
  • Vuoden 2025 menoarvio 24 199 200 euroa
  • Toimintakatearvio ­–8 591 800 euroa

Laukaan ja Muuramen maksuosuudet koostuvat seudullisen yksikön yleisistä kustannuksista (sisältää henkilöstökustannukset), PSA-liikenteen sopimuskustannuksista, muuhun liikenteeseen maksettavista sopimuskorvauksista ja matkalippujen nousukorvauksista sekä seudullisista kehittämishankkeista. Laukaan vuoden 2025 talousarvion mukainen maksuosuus on 734 000 euroa, Muuramen 447 000 euroa, eli yhteensä 1 181 000 euroa.

Talousarvion henkilöstökustannusten osuuksiksi arvioidaan vuoden 2023 vahvistetun väestömäärän perusteella Hankasalmi 14 900 euroa. Petäjävesi 11 750 euroa Toivakka 7 750 euroa ja Äänekoski 58 800 euroa, yhteensä 93 200 euroa.

Joukkoliikenteen valtionavustukset

Joukkoliikenteeseen valtionavustukset perustuvat MAL-sopimukseen kirjattaviin valtionavustuksiin. Niiden määrä tarkentuu syksyllä 2024, kun lopullinen Jyväskylän kaupunkiseutua koskeva MAL-sopimus vahvistetaan. Joukkoliikenteen vuoden 2025 valtionavustukseksi arvioidaan 1 220 000 euroa ja se jakautuu seudulliseen Linkki-joukkoliikenteeseen (1 050 000 euroa) sekä Jyväskylän ja Laukaan joukkoliikenteeseen integroituun palveluliikenteeseen (yhteensä 170 000 euroa). Erillisistä hankeavustuksista ei ole vielä tietoa, joten niiden mahdollista valtionavustusta ei ole talousarviossa otettu huomioon. Valtiontuki vähenee todennäköisesti 1 000 000 eurolla hallituksen leikkaustoimien seurauksena.

Seudullisen joukkoliikenteen Hankasalmea ja Äänekoskea koskevat tulot ja menot on arvioitu 3.6.2024 alkaneiden liikennöintisopimusten perusteella, mutta epävarmuutta on etenkin asiakastuloarvioissa. Kuntien maksuosuuksien arvioidaan säilyvän aikaisempien vuosien tasolla, mutta se edellyttää, että asetetut matkamäärä- ja asiakastulotavoitteet saavutetaan. Joukkoliikenteen seudullisen toiminnan kustannusjakoselvitys ei ole vielä valmistunut, joten se voi vielä vaikuttaa kuntakohtaisiin kustannuksiin. Lopullinen tilanne vahvistetaan viimeistään seudullisen joukkoliikennelautakunnan joulukuun kokouksessa, jossa päätetään vuoden 2025 käyttösuunnitelma.

Seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2025 kustannuksiksi Hankasalmen ja Äänekosken osalta arvioidaan yhteensä 2 170 700 euroa, joka muodostuu liikenteen kuntaosuuksista (280 000 euroa), valtionavustuksista (698 000 euroa) ja asiakastuloista (arvio 1 191 900 euroa).

Joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio mahdollistaa pääosin uuden linjaston käyttöönoton sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset pysyvät arvioidulla tasolla. Epävarmuustekijöitä ovat tulopuolella matkamäärien kautta tulevien asiakastulojen kehittyminen. Taloudellisen tilanteen sitä edellyttäessä joudutaan talouden tasapainottamiseksi harkitsemaan lippujen asiakashintojen lisäkorotuksia, liikennetarjonnan supistamista, edellisten keinojen yhdistelmäratkaisua tai kuntien maksuosuuksien lisäämistä.

Joukkoliikenteen asiakashintojen mahdollinen arvolisäverokannan nousu vuoden 2025 alusta 10 prosentista 14 prosenttiin edellyttää vielä loppuvuoden 2024 aikana asiakashintapäätöksiä. Pohdittavaksi tulee, siirretäänkö alv-muutoksen vaikutus asiakashintoihin vai säilytetäänkö asiakashinnat entisellään, millä voi olla positiivista vaikutusta asiakastulokertymään.

Kokouksen esityslista liitteineen on julkaistu Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=16815. Esityslistamateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

 

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Toivakan kunnanhallituksen päätöksiä maanantain 19.8. kokouksessa

Toivakan kunnanhallitus päätti maanantain 19.8. kokouksessa muun muassa Toivakan kunnan toiminnan ja talouden kehyksestä vuodelle 2025 ja talousarvion laadintaohjeista sekä Kiinteistö Oy Toivakanhakan esityksen taloudellisista tukitoimista vuodelle 2024.

Toivakan kunnanhallitus päätti, että se hyväksyy talousarvion laadintaohjeen vuodelle 2025 ja antaa sen ohjeeksi lautakunnille talousarvion valmistelua varten.

Talousarviokehyksessä määritellään tulevan vuoden talousarvion reunaehdot ja annetaan talousarvion laadintaohjeet toimielimille. Talousarviokehys perustuu verottajan ja kuntaliiton arvioon verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä arvioon kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen kehityksestä vuodelle 2025.

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Talousarvioraami on laadittu siten, että se huomioi yleisen talouskehityksen ja välttämättömät toiminnalliset muutokset.

 

Kiinteistö Oy Toivakan Hakan tervehdyttämistoimet  

Toivakan kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että se hyväksyy KOY Toivakanhakan anomuksen ja myöntää yhtiölle vapaaehtoisen akordin, 631.590,62 euroa. Tällä päätöksellä pyritään tukemaan yhtiön talouden tervehdyttämistä ja varmistamaan sen toiminnan jatkuvuus.

Toivakan kunnalla on lainasaamisia Kiinteistö Oy Toivakanhakalta 70.430,00 euron pääomalaina, kolmoissijalainat 106.561,37 € vuosilta 1981-1989 (lyhennys 15 v, korko kiinteä 2,0 %, korkopäätös vuodelta 2018) ja 413.000,00 euroa (lyhennys 25 v, korko 6 kk euribor + 0,8 % marginaali). Lainojen pääomien korot 15.11.2024 asti ovat 41.599,25 €. Yhteensä saatavia on 631.590,62 €.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 3.4.2023 Toivakan kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja omistajastrategiat. Toivakan kunta tarvitsee KOY Toivakanhakan tarjoamia vuokra-asuntoja turvatakseen alueen monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan. Toivakan kunnassa ei ole vaihtoehtoista vuokra-asuntotarjontaa. Toivakan kunnan tahtotilana on tukea toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden avulla kunnan elinvoimaa ja kasvun edellytyksiä kuntastrategian mukaisesti. Toivakan kunnan tahtona on turvata vuokra-asuntoyhtiön taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset selviytyä asuntotuotannosta sekä pystyä investoimaan myös uudisrakentamiseen. Toivakan kunta pyrkii toimimallaan minimoimaan omistamiseen liittyviä taloudellisia riskejä, ja on sen vuoksi edellyttänyt yhtiöltä esityksiä yhtiön talouden tervehdyttämiseksi. Yhtiön tervehdyttämisen tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön kehittäminen, ja yhtiön kehittämisen avulla puolestaan omistajastrategisen tahtotilan toteuttaminen.

Toivakan kunnan omistajapoliittinen linja sekä omistajastrategia edellyttävät KOY Toivakanhakan tarjoamia asuntoja, joten kunnan tulee torjua yhtiön talouteen kohdistuvat riskit.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko pöytäkirja luettavissa täällä.

Toivakan kunnanhallituksen syksyn ensimmäinen kokous pidetään maanantaina 19.8.

Talousarvio tulevalle vuodelle määritettävä vuoden loppuun mennessä 

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 19.8. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan toiminnan ja talouden kehys vuodelle 2025 ja talousarvion laadintaohjeet sekä Kiinteistö Oy Toivakanhakan esitys taloudellisista tukitoimista vuodelle 2024.

Talousarviokehyksessä määritellään tulevan vuoden talousarvion reunaehdot ja annetaan talousarvion laadintaohjeet toimielimille. Talousarviokehys perustuu verottajan ja kuntaliiton arvioon verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä arvioon kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen kehityksestä vuodelle 2025.

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Talousarvioraami on laadittu siten, että se huomioi yleisen talouskehityksen ja välttämättömät toiminnalliset muutokset.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää hyväksyä talousarvion laadintaohjeen vuodelle 2025 ja antaa sen ohjeeksi lautakunnille talousarvion valmistelua varten.

 

Kiinteistö Oy Toivakan Hakan tervehdyttämistoimet tapetilla

Toivakan kunnalla on lainasaamisia Kiinteistö Oy Toivakanhakalta 70.430,00 euron pääomalaina, kolmoissijalainat 106.561,37 € vuosilta 1981-1989 (lyhennys 15 v, korko kiinteä 2,0 %, korkopäätös vuodelta 2018) ja 413.000,00 euroa (lyhennys 25 v, korko 6 kk euribor + 0,8 % marginaali). Lainojen pääomien korot 15.11.2024 asti ovat 41.599,25 €. Yhteensä saatavia on 631.590,62 €.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 3.4.2023 Toivakan kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja omistajastrategiat. Toivakan kunta tarvitsee KOY Toivakanhakan tarjoamia vuokra-asuntoja turvatakseen alueen monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan. Toivakan kunnassa ei ole vaihtoehtoista vuokra-asuntotarjontaa. Toivakan kunnan tahtotilana on tukea toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden avulla kunnan elinvoimaa ja kasvun edellytyksiä kuntastrategian mukaisesti. Toivakan kunnan tahtona on turvata vuokra-asuntoyhtiön taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset selviytyä asuntotuotannosta sekä pystyä investoimaan myös uudisrakentamiseen. Toivakan kunta pyrkii toimimallaan minimoimaan omistamiseen liittyviä taloudellisia riskejä, ja on sen vuoksi edellyttänyt yhtiöltä esityksiä yhtiön talouden tervehdyttämiseksi. Yhtiön tervehdyttämisen tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön kehittäminen, ja yhtiön kehittämisen avulla puolestaan omistajastrategisen tahtotilan toteuttaminen.

Toivakan kunnan omistajapoliittinen linja sekä omistajastrategia edellyttävät KOY Toivakanhakan tarjoamia asuntoja, joten kunnan tulee torjua yhtiön talouteen kohdistuvat riskit.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy KOY Toivakanhakan anomuksen ja myöntää yhtiölle vapaaehtoisen akordin, 631.590,62 euroa. Tällä päätöksellä pyritään tukemaan yhtiön talouden tervehdyttämistä ja varmistamaan sen toiminnan jatkuvuus.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

 

Koko esityslista luettavissa täällä.

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 13.8.2024

 

Aluehallitus päätti yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta

Keski-Suomen hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintaneuvottelut liittyen vuoden 2025 talousarvion valmisteluun. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää uusia talouden sopeuttamistoimenpiteitä. 

Aluehallitus valtuutti kokouksessaan 13.8. hyvinvointialuejohtajan ja HR-johtajan valmistelemaan neuvotteluesityksen, käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen hyvinvointialueen alijäämä ei kasva ja saavutetaan nollatulos. Kumulatiivinen alijäämä ei tule sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta katettua vuoteen 2026 mennessä. Jotta lisäalijäämää ei synny vuodesta 2025 lähtien, hyvinvointialue tarvitsee noin 51 miljoonan euron edestä sopeuttamistoimenpiteitä. Tästä summasta 15 miljoonaa euroa tulee julkisen talouden suunnitelman tehtävä- ja rahoitusmuutosten kautta ja loput 36 miljoonaa euroa vaativat hyvinvointialueelta lisäsopeuttamistoimenpiteitä.

Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää uusia talouden sopeuttamistoimenpiteitä kuten toimintatapojen uudistuksia palvelutuotannossa sekä toiminnan uudelleenorganisointia. Vuoden 2025 talousarvioehdotuksessa tullaan esittämään toimenpiteitä, jotka voivat johtaa henkilöstövaikutuksiin kuten palvelussuhteen ehtojen muutoksiin, irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin tai lomautuksiin. Henkilöstökustannusten hillitsemiseksi yhteistoimintaneuvotteluissa on myös tarkoituksena tarkastella muun muassa paikallisia sopimuksia. Hallinnollisia tehtäviä ja toimialojen johtamisjärjestelmää uudistetaan. Lisäksi tarvitaan toimintojen tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden parantamista.

Talousarvioehdotuksessa mahdollisesti esille tulevien toimenpiteiden ja hallinnollisten tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvien suunnitelmien mukaisesti yhteistoimintaneuvottelussa on tarkoitus käsitellä ainakin:
•    toimialojen talouden tasapainottamis- ja lisäsopeuttamistoimenpiteitä
•    toimialojen organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä
•    lainsäädännön muutoksien vaikutukset henkilöstörakenteeseen ja henkilöstömitoitukseen
•    mahdollisia päällekkäisyyksiä hyvinvointialueen toiminnoissa
•    palvelutuotantotapojen muutoksia (liikkeenluovutuksia sekä palvelussuhteen ehtojen muutoksia).

Yhteistoimintamenettelyn kohteena on koko henkilöstö. Muutoksien arvioidaan olevan henkilötyövuosien vähennyksenä enintään 400 henkilötyövuotta. Arvio tarkentuu vuoden 2025 talousarvion valmistelun edetessä. Sopeuttamistoimenpiteissä on tarkoitus hyödyntää eläköitymistä ja muuta poistumaa. Hyvinvointialueen palveluksessa on noin 12 500 henkilöä.

Yhteisölliselle asumiselle palvelukuvaus

Aluehallitus päätti hyväksyä ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen. Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllistä asumista järjestetään asiakkaalle, joka tarvitsee sitä alentuneen toimintakyvyn tai kohonneen hoidon ja huolenpidon tarpeen vuoksi johtuen korkeasta iästä, sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä.

Yhteisöllinen asuminen perustuu hyvinvointialueen asiakkaalle tekemään palvelutarpeen arviointiin, asiakassuunnitelmaan ja päätökseen yhteisöllisen asumisen järjestämisestä. Asunnon hallinta perustuu vuokrasopimukseen. Asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut arvioidaan erikseen. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden palveluiden tarpeeseen ei ole vastaamassa yksikössä ympärivuorokauden läsnä olevaa henkilöstöä. Kotihoidon palveluja on silti mahdollista järjestää myös yöaikaan. Yhteisöllinen asuminen ei korvaa ympärivuorokautista palveluasumista.

Aluehallitus antoi lausunnot palveluverkkoa koskeviin valituksiin

Aluehallitus päätti antaa lausunnot Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle palveluverkkopäätöksestä tehdyistä valituksista. Aluehallitus totesi, että hallinto-oikeuden olisi jätettävä tutkimatta tai hylättävä yksi aluevalitus ja hylättävä muut valitukset. Myöskään päätöksen täytäntöönpanoa ei tule kieltää tehdyn aluevalituksen vuoksi. Aluehallituksen mukaan palveluverkkopäätös voidaan panna täytäntöön, ellei hallinto-oikeus kiellä päätöksen täytäntöönpanoa.

Aluevaltuuston kesäkuussa tekemästä palveluverkkopäätöksestä on tehty kolme aluevalitusta hallinto-oikeuteen. Aluevalitukset koskevat Säynätsalon terveysaseman lakkautuspäätöksen kumoamista, palveluverkkopäätöksen lainvastaisuutta ja vaatimusta päätöksen täytäntöönpanokiellosta sekä palveluverkkopäätöksen lainvastaisuutta esteellisyyden vuoksi.

Lausunnoista todetaan, että palveluverkkoa koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, hyvinvointialue ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Palveluverkon valmistelu on täyttänyt hallintolain ja hyvinvointialuelain vaatimukset mm. asian riittävästä selvittämisestä, vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta sekä tiedottamisesta. Päätöksenteko on perustunut riittävään selvitykseen ja siinä on huomioitu vaikutukset koko hyvinvointialueen toiminta-alueeseen nähden.

Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus tulee hylätä, koska aluevalitus ei käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, sillä täytäntöönpanon perusteella tehtävät toimenpiteet voidaan tarvittaessa palauttaa entiselleen. Mikäli valitus menestyisi hallinto-oikeudessa, ei täytäntöönpanon peruuttamisesta aiheutuisi vahinkoa.

Aluehallitus antoi STM:lle lisäselvityksen Jämsän päivystyksen poikkeuslupahakemukseen

Keski-Suomen hyvinvointialue on alunperin pyytänyt poikkeuslupaa päivystyksen järjestämiseksi Jämsän Jokilaakson sairaalassa vuoteen 2026 saakka. Hakemuksen jättämisen jälkeen aluevaltuusto on tehnyt viime keväänä palveluverkkopäätöksen, jonka mukaan ympärivuorokautinen päivystys järjestetään hyvinvointialueen omana toimintana Sairaala Novassa 1.9.2025 alkaen myös Jämsän osalta. Jämsässä tulee olemaan yksi Keski-Suomen kolmesta alueellisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta, joissa on kiirevastaanottotoimintaa päivittäin klo 8-22. 

Aluehallitus antoi palveluverkkopäätöksen mukaisen lisäselvityksen Jämsän päivystyksen poikkeuslupahakemukseen sosiaali- ja terveysministeriölle. Hyvinvointialue pyytää ministeriötä kiirehtimään poikkeusluvan käsittelyä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päätös peruspääoman alentamista ei ole lainvoimainen

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuonna 2022 tekemä päätös peruspääoman alentamisesta ei ole lainvoimainen, koska päätöstä ei ole annettu tiedoksi hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on hakenut päätöksen purkamista korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta korkein hallinto-oikeus ei tutki asiaa, koska päätös ei ole lainvoimainen.

Aluehallitus merkitsi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi ja päätti samalla täydentää asiaa koskevaa lausuntoa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun vuoksi. Aluevaltuusto on tehnyt päätöksen, että peruspääoman alentamista ei panna täytäntöön. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. 

Jämsän palveluasumisessa liian vähän perittyjä asiakasmaksuja ei peritä takautuvasti

Jämsän alueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksuja on peritty liian vähän laskentakaavassa olleen virheen vuoksi. Asiakasmaksuja on peritty liian vähän 500 000 euron arvosta. Aluehallitus päätti, että asiakasmaksuja ei peritä takautuvasti asiakkailta.

Jämsän alueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksun laskentakaavassa on havaittu virhe koskien asiakkaalle jäävän käyttövaran laskemista. Virhe on ollut laskentakaavassa jo heinäkuusta 2021 alkaen eli ennen hyvinvointialueen aloittamista. Asiakkaat ovat hyötyneet laskentakaavassa olleesta virheestä.

Hyvinvointialue on määritellyt jämsäläisille ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille uudet korjatut asiakasmaksut 1.6.2024 alkaen. Asiakkaille on tiedotettu ja perusteltu se, miksi muutos tehdään. Hyvinvointialueen asiakkaiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa asuinalueesta riippumatta.

Aluehallitus päätti DigiFinland Oy:n omistajastrategisista tavoitteista

Aluehallitus hyväksyi DigiFinland Oy:n omistajastrategiset tavoitteet ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan asiakirjan ja tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia täsmennyksiä. DigiFinland tuottaa muun muassa omaolo.fi:n ja Päivystysavun.

DigiFinland Oy on Suomen valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama hankintalain mukainen voittoa tavoittelematon In-house yhtiö. Yhtiön tehtävänä on kehittää ja tuottaa omistajilleen kansallisia digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja muiden toimialojen tarpeisiin ja tukea toimialariippumattomasti tiedon yhteentoimivuutta ja tiedolla johtamista. Yhtiö ei pidä tuotteitaan kaupan markkinoilla, vaan sen tehtävänä on tukea hyvinvointialueiden ja julkisen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehittämällä kansallisia digitaalisia ja sähköisiä palveluita.

VM:n rahoituspäätös on tarkentunut

Aluehallitus merkitsi valtiovarainministeriön rahoituspäätöksen tiedoksi ja päätti, että hyvinvointialue ei hae oikaisua päätökseen. Valtiovarainministeriön on tarkentanut hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituspäätöstä. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset ovat tarkentuneet vuoden 2024 kuntien peruspalvelujen valtionosuuspäätöksistä ja hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituspäätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten ja muiden päätösten perusteena olevien tietojen korjausten johdosta annettujen päätösten perusteella. Valtiovarainministeriön päätös alentaa Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 rahoitusta noin 34 00 eurolla.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle eron myöntämistä Eino Nissiselle aluehallituksen jäsenyydestä

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se myöntää Eino Nissiselle eron aluehallituksen jäsenyydestä sekä valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen aluehallitukseen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Eino Nissinen on pyytänyt eroa aluehallituksen jäsenyydestä Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenyyden vuoksi.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle eron myöntämistä Eetu Tuoville ja Vilma Viitasaarelle aluevaltuuston jäsenyydestä

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se myöntää Eetu Tuovilalle eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja toteaa, että aluevaltuuston puheenjohtaja kutsuu uudeksi aluevaltuutetuksi Helena Koukkarin. Samoin aluehallitus esittää, että se myöntää Vilma Viitasaarelle eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja toteaa, että aluevaltuuston puheenjohtaja kutsuu uudeksi aluevaltuutetuksi Minna Kilpalan.

Eetu Tuovila ja Vilma Viitasaari ovat pyytäneet eroa aluevaltuuston jäsenyydestä alueelta pois muuton vuoksi. 

Aluehallitus jätti pöydälle asian koskien Vilma Viitasaaren eroa sisäisen tarkastuksen jaoston jäsenyydestä 1.9.alkaen.

Lisäksi aluehallitus antoi Eetu Tuovilan valtuustoaloitteen syntymättömien lasten oikeuksien turvaamisesta valmisteltavaksi johtajaylilääkäri Heikki Miettiselle.

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu. 

Lisätietoja: 
Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi 
Lotta Ahola, puheenjohtajana Jämsän poikkeuslupaa ja sairaanhoitopiirin pääoman alentamista koskevissa asioissa, p. 040 756 8206, lotta.ahola(at)hyvaks.fi
Mauno Vanhala, kokouksen puheenjohtajana sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa koskevassa asiakohdassa, p. 040 359 2137, mauno.vanhala(at)hyvaks.fi 
Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi

Mahdollisen vesijohtoverkoston vuodon paikantamistoimet alkavat

Tiedote 7.8.2024

Toivakan kunnan vesihuoltolaitos

 

Huikon ja lähiympäristön alueella verkostoon pumpatun talousveden määrä on lisääntynyt huomattavasti heinäkuun lopulla.

Tämä voi olla merkki vuodosta vesijohtoverkostossa.

Paikannamme mahdollista vuotoa tai muuta syytä huomattavasti lisääntyneelle veden menekille verkostoon.

Kiinteistöjen omistajia pyydetään tarkkailemaan alueen vesijohtojen ja sulkuventtiilien ympäristöjä, tarkastamaan kiinteistöjen vesikalusteet ja ilmoittamaan mahdollisista epätavallisista vesihavainnoista maastossa tai paineen alenemasta vesihuoltolaitokselle.

Selvityksessä oleva alue käsittää Maunosen, Kierikan, Keskisen ja Hautajärven alueet sekä Ruuhimäentien alkuosan.

Kiitos yhteistyöstä etukäteen!

 

Lisätiedot:

Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä, p. 040 630 4035

 

 

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa lintuinfluenssarokotukset riskiarvioon pohjautuville ryhmille

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 26.6.2024

 

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa lintuinfluenssarokotukset riskiarvioon pohjautuville ryhmille

THL tiedotti 25.6.2024, että Suomessa voidaan aloittaa lintuinfluenssarokotukset. Suomeen on hankittu EU:n yhteishankinnan kautta 20 000 annosta lintuinfluenssarokotetta. Lintuinfluenssarokotetta annetaan aina kaksi per henkilö, joten määrä riittää 10 000 ihmisen rokottamiseen. Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa riskiarvioon pohjautuvien ryhmien rokottamisen 1.7.2024, kun rokotteet ovat saapuneet hyvinvointialueelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määrittänyt yhteistyössä Ruokaviraston kanssa riskiarvioon pohjautuen ryhmät, joille rokotetta suositellaan. Rokotteita tarjotaan niille 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on kohonnut riski altistua taudille. Tällaisia ovat esimerkiksi siipikarjan ja turkiseläinten parissa työskentelevät sekä eläinlääkärit. (Tarkempi lista alempana).

Rokotusten painopiste on alueilla, joissa on esiintynyt lintuinfluenssaa. Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Lisäksi tavoitteena on estää tilanne, jossa lintuinfluenssavirus tarttuisi ihmiseen samaan aikaan kausi-influenssaviruksen kanssa, mikä voisi mahdollistaa uuden virustyypin synnyn.

Lintuinfluenssatartunnan voi saada sairastuneista tai kuolleista eläimistä ja niiden eritteistä. Tauti tarttuu kuitenkin linnusta huonosti ihmiseen, eikä Suomessa ole toistaiseksi todettu yhtään ihmisten lintuinfluenssatartuntoja. Keski-Suomessa ei ole todettu lintuinfluenssaa myöskään eläimillä.

Tänä vuonna lintuinfluenssaa on esiintynyt luonnonvaraisissa linnuissa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna.  Ruokavirasto on toistaiseksi todennut vain yhden tautitapauksen.

Lintuinfluenssarokotukset keskitetään Kyllön hoitokeskukseen

Lintuinfluenssarokotteita annetaan riskiarvioon perustuville ryhmille heinä- ja elokuun aikana ennen syksyn influenssakauden alkua. Keski-Suomen hyvinvointialueella rokotukset keskitetään Kyllön hoitokeskukseen, missä rokottaminen onnistuu myös lomakauden aikana.  Henkilöt, jotka arvelevat kuuluvansa THL:n määrittämiin riskiryhmäläisiin, voivat ottaa puhelimitse yhteyttä maanantaista perjantaihin kello 12–14 numeroon 050 4330732 rokotustarpeen arvioimiseksi.

THL:n ohjeistuksen mukaan lintuinfluenssarokotteen ovat oikeutettuja saamaan:

  • Henkilöt, jotka ovat kosketuksissa turkiseläimiin turkistarhoilla​
  • Siipikarjan parissa työskentelevät henkilöt, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan (ei kuitenkaan teurastamotyöntekijät), myös kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstö sekä harrastekanaloita pitävät​
  • Henkilöt, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen ja eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen sekä tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät henkilöt​
  • Lintujen rengastajat​
  • Henkilöt, jotka työskentelevät luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa​
  • Virkaeläinlääkärit​
  • Laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä​
  • Epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.

Lintuinfluenssatartunnan riski liittyy tiloihin ja tarhoihin, joilla tuotantoeläin tai hoidettava eläin tai lintu saattaa olla kontaktissa luonnonvaraisiin lintuihin tai niiden eritteisiin. Jos eläimellä tai linnulla ei ole kontaktia luonnonvaraisiin lintuihin, ei henkilökunnan rokottaminen ole tarpeen.

 

Lisätietoja Keski-Suomen hyvinvointialueelta:

Jaana Leppäaho-Lakka, infektioylilääkäri

p. 014 269 1578

Anne-Maarit Kirmanen, palvelupäällikkö

p. 050 368 0241

Terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautuneet koko Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 28.5.2024

Terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautuneet koko Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautunut pahoin. Tämän vuoksi kaikkiin kiireettömiin soittopyyntöihin ei pystytä vastaamaan saman päivän aikana. Myös chat-palvelun odotusajat ovat pidentyneet.

Jos olet jättänyt soittopyynnön, odotathan takaisinsoittoa ennen uutta yhteydenottoa puhelimitse tai ennen kuin otat yhteyttä chat-palvelun kautta. Useat soittopyynnöt ja jonottaminen useassa kanavassa ruuhkauttavat asiointia entisestään. Pahoittelemme häiriötä.

Puhelinpalvelun ruuhkautuminen ei vaikuta kiireellisiin soittopyyntöihin, niihin pyrimme vastaamaan samana päivänä.

Hyödynnä sähköistä asiointia

Keski-Suomen hyvinvointialueelta kannustetaan kaikkia asukkaita mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan sähköisiä palveluita. Esimerkiksi valtakunnallinen Omaolo-palvelu on yksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisen asioinnin kanavista, jossa voit asioida ilman puhelinsoittoa ja palveluajoista riippumatta. Omaolo-palvelun oirearvion antama hoitosuositus voi olla esimerkiksi kiireellinen ohjaus alueen päivystykseen, sähköinen yhteydenotto ammattilaiselle, suora ohjaus esimerkiksi hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin sähköiseen ajanvaraukseen tai kotona toteutettavat hoito-ohjeet, riippuen aina yksilöllisistä vastauksistasi.

Myös reseptien uusinta onnistuu sujuvasti Omakanta-palvelussa .

Kaikkiin Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamiin sähköisiin palveluihin voit tutustua asioi sähköisesti -sivullamme.

Lisätietoja: