Toivakan kunnanhallituksessa 15.12. nimeämispyyntöjä ja vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenten valinta

Toivakan kunnanhallitus käsittelee 15.12. kokouksessaan nimeämispyyntöjä ja vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenten valintaa seuraavalle toimikaudelle

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 15.12. kokouksessa on muun muassa edustajien nimeäminen Linkki tulevaisuuteen 2040-ohjausryhmään, vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2026–2027 sekä nimeämispyyntö Keski-Suomen hyvinvointialueen asumisen kehittämisen työryhmään.

Kaksi edustajaa Linkki tulevaisuuteen 2024-ohjausryhmään 

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus nimeää yhden luottamushenkilöedustajan ja yhden viranhaltijaedustajan Linkki tulevaisuuteen 2040-ohjausryhmään.

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen toimivaltainen viranomainen on käynnistämässä Linkki tulevaisuuteen 2040-kehittämisohjelman laadintaa. Ohjelmatyöstä on sovittu valtion ja Jyväskylän seudun kuntien välisessä MAL-sopimuksessa.

Hankkeelle perustetaan ohjausryhmä, johon pyydetään Jyväskylän ja Äänekosken kaupunginhallituksia sekä Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden ja Toivakan kunnanhallituksia nimeämään edustajat. Ohjausryhmään tarvitaan jokaisesta kunnasta yksi luottamushenkilöedustaja ja yksi viranhaltijaedustaja.

Vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenten valinta toimikaudeksi 2026–2027

Hallintosäännön 15 §:n mukaan kunnassa on vanhus- ja vammaisneuvosto, jonka kokoonpanosta, asettamisesta ja toimintaedellytyksistä päättää kunnanhallitus.

Vanhusneuvostolle on annettava mahdollisuus vaikuttaa kunnan eri toimialojen toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin, terveyden, osallisuuden, elinympäristön, asumisen, liikkumisen tai päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen taikka heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vaikuttamistoimielimen mielipidettä ja näkemystä on tiedusteltava esimerkiksi hankkeissa, jotka kohdistuvat vaikuttamistoimielimen edustettaviin.

Vanhus- ja vammaisneuvostossa on viisi jäsentä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus nimeää vanhus- ja vammaisneuvoston jäsenet toimikaudelle 2026–2027.

Nimeämispyyntö Keski-Suomen hyvinvointialueen asumisen kehittämisen työryhmään

Keski-Suomen hyvinvointialue on perustanut asumisen kehittämisen työryhmän (vs. hyvinvointialuejohtajan päätös 65/2025), jonka tehtävänä on ohjata, suunnitella ja koordinoida hyvinvointialueen asumisen tarpeiden kokonaisvaltaista kehittämistä yhteistyössä alueen kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.

Työryhmän tehtävänä on mm. koota ja analysoida hyvinvointialueen palvelujen ja asiakkaiden asumistarpeet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä, valmistella asumisen kehittämisen liittyviä asioita, vahvistaa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa kuntien ja muiden toimijoiden kanssa sekä ylläpitää alueellista asumisen tilannekuvaa ja edistää kustannustehokkaita, saavutettavia ja asiakaslähtöisiä asumisen ratkaisuja.

Työryhmään kutsutaan Keski-Suomen alueen kunnista edustajat (1 jäsen per kunta) ja kuntia pyydetään tällä nimeämispyynnöllä vahvistamaan oma edustaja. Lisäksi työryhmän kokouksiin voidaan kutsua muita asiantuntijoita tarvittaessa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus nimeää Toivakan kunnan edustajan Keski-Suomen hyvinvointialueen asumisen kehittämisen työryhmään.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko esityslista on luettavissa täällä.

Vesihuoltolaitoksen perusmaksuihin 10 prosentin korotus maaliskuusta alkaen

Toivakan kuntaympäristölautakunnan päätöksiä 26.11. kokouksessa

Kuntaympäristölautakunta päätti 26.11. kokouksessaan, että vesihuoltolaitoksen perusmaksuja korotetaan 10 %:lla 1.3.2026 alkaen esittelytekstin mukaisesti ja päätös tulee voimaan mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

Hinnastoliite 1.3.2026 alkaen on pöytäkirjan liitteenä.

Toivakan kunta teetti vesihuoltolaitoksen taloustarkastelun, minkä Vesi-Hox Oy laati ja raportti valmistui 1.10.2024. Taloustarkastelussa esitettiin tiivistetysti vesihuoltolaitoksen nykytilanne ja taksojen tarkistamisen (käytännössä käyttömaksujen) korotuspaine tuleville vuosille, jotta laadukas vesi ja nykyisen laajuinen palvelutaso pystytään turvaamaan toivakkalaisille jatkossakin.

Vesijohtoverkoston saneerausten rahoittamiseksi veden käyttömaksun tulisi selvityksen mukaan olla nykyisellä taksarakenteella 2,25 €/m3 (alv 0 %) vuosina 2025 – 2034, jotta vesilaitoksen kaikki kustannukset saataisiin katettua omarahoituksella. Viemäriverkoston saneerausten rahoittamiseksi jäteveden käyttömaksun tulisi olla nykyisellä taksarakenteella 3,89 €/m3 (alv 0 %) vuosina 2025 – 2034, jotta viemärilaitoksen kaikki kustannukset saataisiin katettua omarahoituksella.

Kuntaympäristölautakunta päätyi korottamaan vesihuollon käyttömaksuja 15 % ja korotukset tulivat voimaan 1.3.2025 alkaen (veden käyttömaksu 1,76 €/m3, alv 0% ja jäteveden käyttömaksu 3,37 €/m3, alv 0 %).

Vesilaitosyhdistyksen julkaisusarja n:o 67, Helsinki 2017:

”Kustannusten kattaminen, ja erityisesti alueellinen kustannusvastaavuus, jonka toteuttaminen käyttömaksun kautta ei ole mahdollista, edellyttävät käytännössä pelkkää käyttömaksua laajempaa maksupohjaa. Vesihuoltolain 19 §:n mukaan liittymismaksua, perusmaksua ja muita maksuja voidaan periä vesihuoltopalvelujen käyttäjiltä, mikäli se on tarpeen kustannusten oikean kohdentamisen tai aiheuttamisperiaatteen vuoksi, taikka muusta vastaavasta syystä.

Vesihuoltotoiminnan kustannukset voidaan jakaa kahteen päätyyppiin, joita ovat investoinnit ja tuloslaskelman menoerät.

Uusia liittyjiä palvelevat investoinnit rahoitetaan uusilta liittyjiltä perittävillä kertaluontoisilla liittymismaksuilla. Kaikkia liittyjiä palvelevia investointeja varten ei kerätä erillistä kertaluontoista maksua, vaan niiden kustannukset katetaan kaikilta liittyjiltä perittävillä perus- ja käyttömaksuilla poistojen kautta.

Tuloslaskelman menoerät, eli materiaalit ja palvelut, henkilöstökulut, poistot, ja rahoituskulut ovat vesihuoltolaitoksen toiminnasta aiheutuvia jatkuvia kustannuksia. Tuloslaskelman menoerät katetaan vuosittaisilla jatkuvilla maksuilla, eli perus- ja käyttömaksuilla.”

Perusmaksuihin esitetään 10 % korotusta 1.3.2026 alkaen, mutta veden ja jäteveden käyttömaksut pysyvät ennallaan.

Viisarimäen yritysalueen yhden tontin tasausurakka

Kuntaympäristölautakunta päätti valita Viisarimäen yritysalueen yhden tontin tasausurakan suorittajaksi edullisemman tarjouksen jättäneen Maanrakennus Huuskonen Oy:n.

Toivakan kunta on pyytänyt tarjouksia Viisarinmäen yritysalueen yhden tontin (1,2 hehtaaria) tasausurakasta.

Tarjous tuli toimittaa 24.10.2025 klo 12.00 mennessä Toivakan kunnan kirjaamon sähköpostiosoitteeseen. FCG on toimeksiannon mukaisesti valmistellut tarjouskilpailuasiakirjat.

Määräaikaan mennessä tarjouksia saatiin kaksi kappaletta:

Maansiirto Viiala Oy  49 669,40 €, alv 0%

Maanrakennus Huuskonen Oy 27 490,00 €, alv 0 %

Oheismateriaalina:

–         tarjouspyyntö

–         asemapiirros

–         tarjousten avauspöytäkirja

Alimman hinnan tarjonneen kanssa on käyty erillinen tapaaminen, jossa on käyty läpi yksikköhintaluettelossa mainitut asiat, ja niiden toteuttaminen esitetyllä hinnalla.

 

Lisätiedot: Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 516 9332

Talousarvio, nuorten kesätyöseteli, kuntosalia koskeva valtuustoaloite sekä Pumptrack -rataa koskeva kuntalaisaloite käsittelyssä kunnanhallituksessa

Talousarvio, nuorten kesätyöseteli, kuntosalia koskeva valtuustoaloite sekä Pumptrack -rataa koskeva kuntalaisaloite käsittelyssä kunnanhallituksessa

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 1.12. kokouksessa on muun muassa Toivakan kunnan talousarvio 2026 ja suunnitelmavuodet 2027–2028, nuorten kesätyöseteli, valtuustoaloite: kuntosalin laajennus / siirto sekä kuntalaisaloite: Pumptrack-rata Toivakkaan.

Talousarvio tasapainossa haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta

Toivakan kunnan talousarvioesitys vuodelle 2026 ja kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle on laadittu kuntalain edellyttämällä tavalla tasapainoiseksi. Verotulojen arvioidaan olevan 5 892 000 euroa ja valtionosuuksien 2 731 397 euroa. Kunnanvaltuusto päätti 10.11.2025, että tuloveroprosentti säilyy ennallaan 9,4 prosentissa. Samoin kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2025 tasolla.

Toimintatuotot ovat vuonna 2026 yhteensä lähes 1 815 921 euroa, hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vesilaitoksen perusmaksuihin toteutetaan 10 prosentin korotus. Toimintakulut nousevat 9 298 930 euroon, mikä merkitsee noin 151 000 euron kasvua vuoden 2025 talousarvioon verrattuna.

Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 5 408 603 euroa, palvelujen ostojen 2 370 393 euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen 932 850 euroa. Avustuksiin on varattu 530 500 euroa ja muihin toimintakuluihin 222 610 euroa.

Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on 841 992 euroa. Poistojen määrä on 817 832 euroa, mikä johtaa 24 160 euron positiiviseen tulokseen. Varausten jälkeen tilikauden ylijäämä on 45 604 euroa.

Toivakan taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 täyttää kuntalain tasapainovaatimuksen.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2027–2028 sekä investointiohjelman 2026–2028.

Nuorten kesätyöseteli nuorten työllistämisen tueksi

Toivakan kunta on aiemmin (vuonna 2019) myöntänyt kesätyöseteliä nuorten työllistämisen tueksi. Vaikka työttömyys Toivakassa on matalalla tasolla, on haasteena nuorten työllistymistilanne sekä kesätyö- ja harjoittelupaikkojen löytyminen. Vuoden 2026 talousarvioon ehdotetaan varattavaksi 5 000 euroa kesätyöseteliä varten ja sillä työllistetään 10 nuorta.

Yhden kesätyösetelin arvo on 500 euroa. Avustus haetaan jälkikäteen esitettyjä palkkatositteita vastaan.  Avustukseen varattu tuki maksetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä tukeen varatun (5 000 euroa) budjetin mukaan. Työnantaja voi olla yritys tai yhdistys.

Tuki on tarkoitettu 16–25-vuotiaiden nuorten kesätyöllistämiseen vähintään kahden viikon mittaiseen työsuhteeseen ajalla 1.5.-31.8.2026. Nuoren kotipaikan on oltava Toivakka vähintään 1.1.2026 alkaen. Nuori voi hyödyntää seteliä yhden kerran vuonna 2026.

Työnantaja voi hyödyntää enintään kolmen nuoren palkkaamista kesätyösetelillä. Työnantaja vastaa kaikista työnantajan velvollisuuksista ja mm. työnantajamaksuista ja vakuutuksista ja tekee nuoren kanssa työsopimuksen työsuhteesta. Työantajan on maksettava nuorelle vähintään työehtosopimuksen, tai sen puuttuessa, työlaissa määriteltyä vähimmäispalkkaa. Tukea ei myönnetä, jos työnantaja saa muuta julkista tukea nuoren palkkaamiseen.

Myönnetyt avustukset maksetaan jälkikäteen esitettyjä palkkatositteita vastaan, joista tulee ilmetä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää ottaa käyttöön nuorten kesätyösetelin vuodelle 2026.

Viimeisimmät käänteet kuntosalin laajennusta / siirtoa koskevaan valtuustoaloitteeseen

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta katsoo esitetyn valmistelun pohjalta, että kuntaympäristöpalveluiden toteuttama hankesuunnitelma on riittävä vastaamaan valtuustoaloitteen tahtotilaa uuden kuntosalin edellytyksistä.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta esitti näkemyksenään, että uuden kuntosalirakennuksen sijaan kunnanvaltuusto päättäisi selvittää ja suunnitella nykyisen kuntosalin laajentamista koulukeskuksella siten, että kuntosalin tilat jatkuvat koulukeskuksen auditorion suuntaan. Tämä vaihtoehto vastaisi tarkoituksenmukaisella tavalla kuntosalin laajentamistarpeeseen, loisi toiminnallisesti käytännöllisen kokonaisuuden koulukeskuksen rakennuksessa sekä hyödyntäisi tehokkaasti jo olemassa olevia pukuhuone- ja märkätiloja kahdessa kerroksessa.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta perusteli näkemystään koulukeskuksen hyvin alhaisella käyttöasteella, olemassa olevan kiinteistökannan tehokkaammalla käytöllä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta toi esiin, että uuden kuntosalirakennuksen toteuttaminen merkitsisi arviolta yli 1,6 miljoonan euron investointia, kun alustavan arvion mukaan kuntosalin laajennus auditorion suuntaan voidaan toteuttaa noin 160 000 eurolla.

Vanhan kuntosalin laajentamista puoltaa myös se, että kuntosalin käyttömaksujen korotukseen ei ole yhtä suurta painetta kuin uuden kuntosalin käyttöönoton myötä. Kuntosalin käyttömaksujen korottamisen riskinä on kuntosalin käyttöasteen alentuminen, jolloin uusi kuntosali palvelisi kuntalaisia jopa nykyistä heikommin. Kuntosalin käyttömaksujen kohtuullinen taso tukee liikunnallisen elämäntavan tavoitetta sekä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamisen edellytyksiä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan esitetty laajennusratkaisu on kokonaisuutena katsottuna taloudellisin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto valtuustoaloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta esitti pontena, että selvitetään samalla kirjaston salin ja Toivakkatalon aulan toiminta korvaavana tilana ja auditorion teleskooppikatsomon mahdollinen uudelleen käyttö.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuustoaloite uuden kuntosalin toteuttamisesta on hankesuunnitelman kautta selvitetty ja esittää uuden kuntosalin sijaan nykyisen kuntosalin laajentamisen suunnittelua ja toteuttamista koulukeskuksen auditoriota lisätilana hyödyntäen.

Pumptrack-rata monipuolistaisi kunnan liikuntapaikkavalikoimaa

Kunnanvaltuuston kokoukseen 26.5.2025 jätettiin yksi kuntalaisaloite, joka koski pumptrack-radan rakennuttamista. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on käsitellyt valtuustoaloitetta Pumptrack-radasta Toivakkaan 25.11.2025.

Kuntalaisaloitteessa tarkoitetaan rataa, joka koostuu maastoon sovitetuista kummuista, kaarteista ja hypyt mahdollistavista kumpuyhdistelmistä. Radan voi kulkea lävitse hyödyntämällä radan muotoja vauhdin kasvattamiseen, eikä polkemista tai potkuttelua tarvita välttämättä lainkaan. Rata muodostuu silmukoista/lenkeistä, ja se palvelee käyttäjiä taaperoikäisistä potkupyöräilijöistä kokeneempiin eri lajien harrastajiin.

Asfalttipintaisen pumptrack-alueen elinkaarikustannukset koostuvat lähinnä puhtaanapidosta ja reuna-alueiden hoidosta sekä yleisen siisteyden ylläpidosta.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan näkemyksen mukaan laadukkaasti toteutettu pumptrack-rata monipuolistaisi kunnan liikuntapaikkavalikoimaa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle Pumptrack-radan hankesuunnitelman käynnistämistä ja toteuttamista koulun läheisyyteen.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko esityslista liitteineen on luettavissa täällä.

Liikuntasalin vuorot on peruttu 12.12.-14.12.

Liikuntasalin vuorot on peruttu perjantaina 12.12. ja lauantaina 13.12. Toivakan joulumyyjäisten vuoksi. Lisäksi perutaan sunnuntain 14.12. vuorot, koska säätiedostus ei lupaa kurakelien päättymistä. Emme näin ollen pysty takaamaan salin siisteyttä sunnuntaina.

Kuntosali on tavalliseen tapaan käytössä kyseisenä aikana.

Lisätietoja:

maiju.rantanen@toivakka.fi

 

Vammaispalveluihin yksi puhelinnumero uusille asiakkaille, kiireellisille asioille ja yhteistyökumppaneille 1.12. alkaen

Tiedote 13.11.2025

Keski-Suomen hyvinvointialue

Vammaispalveluihin yksi puhelinnumero uusille asiakkaille, kiireellisille asioille ja yhteistyökumppaneille 1.12. alkaen

Keski-Suomen hyvinvointialueen vammaispalvelut ottaa 1.12.2025 alkaen käyttöön uuden puhelinnumeron, johon yhteyttä voivat ottaa virka-aikana erityisesti vammaispalveluiden uudet asiakkaat, kiireellisissä asioissa kaikki vammaispalveluiden asiakkaat ja yhteistyötahot. Puhelimeen vastaa koko Keski-Suomen hyvinvointialuetta palveleva uusi vammaispalveluiden ensiarviotiimi. Joulukuun alussa myös vammaissosiaalityön tiimit muuttuvat niin, että asiakkaita palvellaan aluejaon sijaan kohderyhmien mukaan kolmessa tiimissä. Muutokset eivät vaikuta asiakkaille myönnettyihin palveluihin.

Ensiarviotiimi ja yksi numero parantaa palvelua

Uusi ensiarviotiimin numero on 014 336 5650 ja se vastaa 1.12.2025 alkaen maanantaista perjantaihin kello 9–15.

– Muutos, eli yksi numero ja palvelun uudelleenorganisointi ensiarviotiimiin parantaa palvelua, vahvistaa vammaispalveluiden ohjausta ja neuvontaa sekä yhtenäistää virka-aikana vireille tulevien asioiden kiireellisyyden arviointia hyvinvointialueella, palvelupäällikkö Elina Hienola kuvaa.

Ensiarviotiimi selvittää asiakkaan asian kiireellisyyden. Asiakkaan asia voidaan hoitaa jo puhelimessa tai asiakas ohjataan eteenpäin toisen tiimiin asiakkaaksi. Ensiarviotiimiltä saa myös ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi vammaispalvelujen hakemisesta. Asiakas voi soittaa numeroon myös silloin, kun hän kokee asiansa kiireelliseksi, eikä saa kiinni omatyöntekijäänsä.

Työntekijöiden omat puhelinnumerot eivät muutu, vaan asiakkaat voivat soittaa työntekijälle entisiin numeroihin. Vammaispalveluiden asiakkaana olevien asiat hoidetaan kuten ennenkin, omatyöntekijän toimesta.

Vammaissosiaalityön tiimijako muuttuu

Joulukuun alusta lähtien myös vammaissosiaalityön tiimijako muuttuu niin, että asiakkaita palvellaan jatkossa kolmessa tiimissä: yksi tiimi palvelee alaikäisiä asiakkaita, toinen asumisen tuen asiakkaiden ja kolmas kotona asuvia asiakkaita. Uuden tiimijaon myötä jatketaan hyvinvointialueella hyvin alkanutta asiakkaiden palveluiden yhtenäistämistä.

– Muutoksen myötä myös asiantuntijuus kasvaa vammaissosiaalityössä, ja työparityö sekä sijaistukset mahdollistuvat paremmin niilläkin alueilla, joilla työntekijäresurssi on ollut ohuempi, palvelupäällikkö Elina Hienola selventää.

Tiimimuutoksen myötä asiakkaille myönnettyihin palveluihin ei tule muutoksia, eikä muutos edellytä asiakkailta yhteydenottoa vammaissosiaalityöhön. Joillakin asiakkailla omatyöntekijä voi vaihtua, mutta muuten asiakkaan palvelut jatkuvat kuten ennenkin.

– Kerromme mahdollisesta omatyöntekijän muutoksesta asiakkaillemme, kun asioimme heidän kanssaan, palvelupäällikkö Elina Hienola kertoo.

Vammaispalveluiden hakemukset palautetaan jatkossa eli 1.12. alkaen Äänekosken, Jyväskylän, Laukaan ja Jämsän toimipisteisiin. Uudet toimitusosoitteet päivitetään verkkosivuilta löytyviin hakemuksiin, joista palautusosoitteen voi tarkistaa. Muissa toimipisteissä ei enää vastaanoteta hakemuksia.

 

Yhteyshenkilöt
Palvelupäällikkö Elina Hienola, p. 050 331 2737, elina.hienola(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Sanna Hänninen, p. 050 570 3455, sanna.m.hanninen(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Suvi Hirvimäki, p. 040 1945882, suvi.l.hirvimaki(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Heidi Oranen, p. 040 169 9427 heidi.oranen(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Anna-Maija Karstu, p. 040 482 9674, anna-maija.karstu(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Toivakan kunnanhallituksen esityslistan nostoja maanantain 3.11. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 3.11.2025 kokoukseen on muun muassa tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2026, kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2026, Muksurahan käytön ja vaikutusten arviointi vuodelta 2025, lausuntopyyntö talousarviosta 2026 / Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Lausuntopyyntö: Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko sekä palvelustrategia.

Tuloveroprosentin ehdotetaan pysyvän ennallaan

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Toivakan kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2026 vahvistetaan 9,40 %.

Valtuustojen tulee kuntalain 111 §:n mukaisesti päättää kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosentit Verohallinnolle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Jos marraskuun 17. päivä on muu kuin arkipäivä, ilmoitus tulee tehdä viimeistään sitä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930 5 §). Tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka Verohallinnon myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. (Laki verotusmenettelystä § 91 a).

Toivakan kunnan tuloveroprosentti nostettiin vuonna 2024 9,40 %:iin, ja se pysyi samana myös vuonna 2025.

Keski-Suomen kuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 vaihtelevat 6,4 % – 9,9 % välillä. Manner-Suomessa painotettu keskiarvo on 7,54 % ja Keski-Suomen kuntien keskiarvo on 9,04 %.

Kuntaliiton 22.9.2025 päivitetyn veroennustekehikon mukaan vuoden 2026 tuloverokertymäksi (9,4 %) on arvioitu 4 436 000 euroa. 0,1 veroprosentin vaikutus kunnallisverokertymään on 43 000 euroa.

Kiinteistöveroprosenttien ehdotetaan pysyvän nykyisellä tasolla

Kuntalain (410/2015) 111 §:n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero, josta on säädetty kiinteistöverolaissa (1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet kuten kadut ja torit. Kiinteistöverolain 11 §:n 4 momentin mukaan kunnan tulee ilmoittaa määräämänsä kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Kiinteistöverolaissa säädetään vaihteluväli kiinteistöverolajeittain, jonka puitteissa kunnanvaltuusto voi päättää kunnassa sovellettavan kiinteistöveron suuruuden.

Kuntaliiton 22.9.2025 päivittämän veroennustekehikon mukaan Toivakan kunnan vuoden 2025 kiinteistöverotulo arvioidaan olevan noin 886 000 euroa ja vuoden 2026 arvio on 887 000 euroa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Toivakan kunnan kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2026 vahvistetaan

Yleinen kiinteistövero/rakennukset 1,30 %
Yleinen kiinteistövero/maa-alueet 1,30 %
Vakituinen asunto 0,50 %
Muu asuinrakennus 1,65 %
Rakentamaton rakennuspaikka 4,00 %
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %

Muksurahakokeilu on sovittu arvioitavaksi vuoden 2026 talousarviovalmistelun yhteydessä

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti 28.10. kokouksessaan, että se esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
1. Muksuraha on voimassa toistaiseksi ja lapsivaikutusten arviointi tehdään kahden vuoden kuluttua,
2. Muksurahan ehdot pidetään ennallaan vuoden 2027 talousarvion valmisteluun saakka.

Kuntalisän vaikutuksia on vielä toistaiseksi haastava arvioida, sillä se on ollut voimassa vasta yhdeksän kuukautta (tammi-syyskuu).

Muksurahan käyttöönotto ei laskenut varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrää juuri ollenkaan vuoden 2025 alusta. Hoidonaloitus on siirtynyt kuitenkin useammalla perheellä keväästä syksyyn 2025. Lisäksi useampi perhe hyödynsi kuntalisää kesän aikana.

Syksyllä 2025 alle kaksivuotiaita lapsia on varhaiskasvatuksessa aloittanut kahdeksan.
Pienten lasten varhaiskasvatuksen aloittamisen lykkäämistä myöhempään ajankohtaan on havaittu vain muutamilla perheillä.

Muksuraha ja maksuton varhaiskasvatus yhdessä tarjoavat todelliset vaihtoehdot perheille.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna lasten varhaiskasvatuksen aloittaminen jo ennen kolmea ikävuotta on lisääntynyt, jolloin tullaan varmistaneeksi lapsen kasvun ja kehityksen varhainen tukeminen ja tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen.

Varhaiskasvatus toimii myös monen lapsiperheen vanhempien jaksamisen tukitoimena.
Syksyllä 2025 Toivakan varhaiskasvatuspaikat ovat lähes täynnä, mutta uusilla ryhmäjako- ja tilaratkaisuilla varhaiskasvatuspaikkoja saadaan järjestettyä lisää vuodelle 2026.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että
1. Muksuraha on voimassa toistaiseksi ja lapsivaikutusten arviointi tehdään kahden vuoden kuluttua,
2. Muksurahan ehdot pidetään ennallaan vuoden 2027 talousarvion valmisteluun saakka.

 

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen lausuntopyynnöt

Kunnanhallitus käsittelee Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarviota 2026 koskevan lausuntopyynnön sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa sekä palvelustrategiaa koskevan lausuntopyynnön.

Työllisyysalueen vuoden 2025 kehys on 4 564 355 euroa, joten kasvua vuodelle 2026 on 52.401 euroa ja 1,15 %.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan talousarvio lähetetään sopijakunnille lausunnolle ennen talousarvion hyväksymistä. Kunnanhallitus katsoo, että esitetyt kehysluvut eivät vielä ole sopimuksen tarkoittama talousarvio.

Työllisyysalueen talousarvio laaditaan 90 %:n kehykseen suhteessa laskennalliseen rahoitukseen. Haastava taloudellinen tilanne edellyttää huolellisesti laadittua talousarviota, jotta lisätalousarvioesityksiltä tulevan vuoden aikana vältytään ja talouden ennakoitavuus olisi mahdollista. Aktiivinen yhteydenpito ja hyvissä ajoin tiedottaminen päätettäviksi tulevista asioista tulee olla myös tulevan vuoden tavoitteena. Näin varmistetaan oikea-aikainen tiedonkulku ja talouden seuranta sopijakuntien operatiivisessa johdossa.

Kunnilla tulee jatkossakin olla mahdollisuudet tehdä lisäpanostuksia omissa budjeteissaan esimerkiksi kasvattamalla starttirahan määrää. Näin ollen kuntakohtainen kustannuspaikkajako on hyvä pitää voimassa. Viranomaispäätökset tulee kuitenkin laatia kunnasta riippumatta samojen periaatteiden ja linjausten pohjalta, jolla varmistetaan tasapuolinen kohtelu työllisyysalueen asiakkaille. Viranomaistyössä noudatettavista tulevan tilikauden painotuksista on tehtävä linjaukset ajoissa.

Resurssien niukkuus korostaa entisestään kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen tärkeyttä. Täysin uusien toimintatapojen ja ajattelumallien käyttöönotto on tervetullutta tilanteessa, jossa mahdollisimman kustannustehokkaasti pyritään tuottamaan mahdollisimman vaikuttavia palveluita.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää antaa yllä olevan lausunnon Jämsän kaupungille työllisyysalueen vuoden 2026 talousarviosta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelustrategia- ja palveluverkkoesitysten vaikutuksia voi arvioida 8.10.–5.11. välisenä aikana.  Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus antaa arvionsa lausuntopalvelussa marraskuun 2025 alkuun mennessä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää antaa Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoa ja palvelustrategiaa koskevan liitteenä olevan lausunnon.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko esityslista liitteineen on luettavissa täällä.

 

Hyvinvointialueen talous painumassa ennusteen mukaan yli talousarvion

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 23.10.2025

Hyvinvointialueen talous painumassa ennusteen mukaan yli talousarvion

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on painumassa miinukselle ennakoitua enemmän. Neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tulosennusteen mukaan muutettu talousarvio olisi ylittymässä 7 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueen menot ovat tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja alijämää on kertymässä tulosennusteen mukaan tälle vuodelle vajaa 81 miljoonaa euroa. Tammi-syyskuussa alijäämä on kertynyt 44 miljoonaa euroa, joten loka-joulukuussa ennakoidaan alijäämää kertyvän vielä 37 miljoonaa euroa.

Ylitysennuste johtuu pitkälti ikääntyneiden asumispalveluiden ja lastensuojelun ennakoitua suuremmista menoista. Lastensuojelussa ylitysennuste on vajaa 5 miljoonaa euroa. Vaikka huostaanottojen määrä on laskenut niin se ei näy vielä menojen pienenemisenä. Laitoshoidon ostopalvelut ovat kasvaneet. Esimerkiksi vaativaan laitoshoitoon on tänä vuonna ollut sijoitettuna jo 25 lasta kun viime vuonna sijoitettiin 10 lasta.

Ikääntyneiden asumispalveluissa ylitysennuste on noin 6 miljoonaa euroa. Se johtuu henkilöstökustannusten kasvusta ja palveluostoista, joita ei ole ennakoitu riittävästi.

– Emme ole ennakoineet riittävästi sitä, millaisia kustannuseriä meillä on, emmekä vieläkään ole saanut yhteensovitettua toimintaamme talouteemme. Ei näytä hyvälle, että olemme jo ylittämässä syyskuussa hyväksyttyä muutostalousarviota vaikka ylitysennuste ei menoihin suhteutettuna ole suuri. Jokainen alijäämää lisäävä euro on kirittävä takaisin tulevina vuosina, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.

– Teemme nyt loppusyksyn aikana vielä tehostetusti palvelujen kustannusten perkaamista. Käymme läpi erityisesti ne yksiköt, joissa yksikkökustannukset ovat muita korkeampia ja katsomme niiden suhteen mahdolliset säästöt, Tollet kertoo.

– Edistämme myös määrätietoisesti uuden toiminnan ja talouden seurantamallin käyttöönottoa ja johtamiskulttuurin muutosta, jossa organisaation joka tasolla läpivalaistaan kustannuksia, lisätään kustannustietoisuutta sekä parannetaan menojen ennakointia, Tollet lisää.

Konsernipalvelut ovat alittamassa tulosennusteen mukaan talousarvion vajaalla 4 miljoonalla ja pelastuspalvelut ovat pysymässä talousarviossa.

Hyvinvointialueen tämän vuoden 50 miljoonan euronsopeuttamistoimenpiteistä on toteutumassa 46 miljoonaa euroa. Sopeuttamistoimista huolimatta talous on toteutumassa suunniteltua heikommin.

Neljännesvuosikatsaus on aluehallituksen käsittelyssä sen ensi viikon kokouksessa 28.10.

Asiakastyytyväisyys pysynyt lähes erinomaisella tasolla

Asiakastyytyväisyys on pysynyt lähes erinomaisella tasolla eli niin sanottu suositteluindeksi on 69. Hoitajan ja lääkärin vastaanotoille pääsee hoitotakuun puitteissa ja esimerkiksi mielenterveyspalveluissa saa apua keskimäärin alle tunnissa soittamalla Ensilinjaan.

– Kiitän henkilöstöämme, joka säästöpaineiden, lomautusten ja monien uudistusten keskellä tekee joka päivä äärimmäisen arvokasta työtä kaikkien keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, Tollet sanoo.

– Olemme myös olleet aktiivisia rahoituksen suhteen. Jos menestymme hallinto-oikeudessa tai rahoitusmallin toimivuuden korjaamista koskevassa edunvalvonnassa niin ne helpottavat rahoitusasemaamme vasta tulevina vuosina. Olemme saaneet nostettua myös oman kirjaamiskattavuuden jo 94 prosenttiin kunta-aikaisesta noin 80 prosentista. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta rahoitusasemamme helpottaisi edes tulevina vuosina, Tollet jatkaa.

Arviointimenettely jatkuu

Hyvinvointialue on arviointimenettelyssä ja on saanut kaksi toimenpide-ehdotusta. Aiempi ehdotus liittyi palveluverkkouudistukseen ja tällä viikolla saatu terveydenhuoltoon.

– Terveydenhuoltoa koskeva ehdotus on aiheuttanut keskustelua. Yksinkertaistettuna toimenpide-ehdotus koskee sitä, että valtion tahtotilana on varmistaa se, että teemme niitä asioita, joihin saamme rahoitusta ja että meillä on järkevä työnjako Itäisellä yhteistyöalueella. Näitä nyt alamme tarkastelemaan. Erikoissairaanhoidon työnjakoa olemme pohtineet jo aiemminkin yhteistyöalueen puitteissa. Meillä on oikein hyvin toimiva erikoissairaanhoito ja näin on jatkossakin, Tollet lisää.

Hyvinvointialueen organisoitumista arvioidaan

Aluehallituksen ensi viikon kokouksen asialistalla on myös vastausehdotus valtuustoaloitteeseen, joka koskee organisaation madaltamista. Vastausehdotuksesta ilmenee, että hyvinvointialueen organisoitumista ollaan parhaillaan arvioimassa. Arviointi kohdistuu johtamisrakenteen madaltamiseen ja erityisesti toimialarakenteeseen.

Lisäksi arvioidaan, vahvistaako toimialarakenteen poistaminen selkeämpää linjaorganisaatiota ja edistääkö se siirtymistä kohti operatiivisempaa johtamismallia, jossa vastuu ja päätösvalta sijoittuvat lähemmäs palvelutuotantoa ja asiakasrajapintaa.

– Käytännössä siis arvioimme sitä, että onko meillä jatkossa toimialoja vai voisimmeko toimia niin, että meillä olisi jatkossa pelkästään vastuualueet. Tällöin organisaatiorakenteesta tippuisi yksi porras pois, Tollet kertoo.

Aluehallituksen 28.10. kokouksen esityslista on osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025266).

Yhteyshenkilöt:

Jan Tollet
Hyvinvointialuejohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 400 0073
jan.tollet@hyvaks.fi

Kati Kallimo
toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 442 2302
kati.kallimo@hyvaks.fi

Lasse Leppä
Toimialajohtaja, konsernipalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 599 9545
lasse.leppa@hyvaks.fi

Ville Mensala
Toimialajohtaja, pelastustoimen palvelut
Keski-Suomen pelastuslaitos
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 040 336 0680
ville.mensala@hyvaks.fi

Aija Suntioinen
Talousjohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 040 185 9985
aija.suntioinen@hyvaks.fi

Henkilöstön lomautukset vaikuttavat palveluihin loppuvuoden aikana

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 21.10.2025

Henkilöstön lomautukset vaikuttavat palveluihin loppuvuoden aikana

Keski-Suomen hyvinvointialue lomauttaa osana sopeuttamistoimia henkilöstöään loppuvuoden aikana. Lomautukset pyritään järjestämään ajanjaksoille, jolloin asiakastyössä voi olla rauhallisempaa.

Lomautukset voivat vaikuttaa loppuvuoden aikana asiakkaiden ja potilaiden saamiin palveluihin. Joissakin palveluissa tämä voi näkyä tilapäisesti heikentyneenä palveluna, supistuneina palveluaikoina tai pidentyneinä hoito- ja jonotusaikoina, koska kiireettömiä vastaanottoaikoja on tarjolla normaalia vähemmän.

Hyvinvointialue lomauttaa henkilöstöään vakavassa taloustilanteessa 1–8 päiväksi loppuvuoden 2025 aikana. Tämän lisäksi hyvinvointialueen johdolle oli määritelty jo aikaisemmin seitsemän päivän palkaton vapaa. Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialue on päättänyt luopua vuokratyövoiman käytöstä, jolla on vaikutuksia muun muassa lääkäripalveluiden saatavuuteen.

Sosiaali- ja terveysasemien vastaanottopalveluissa kiireettömään hoitoon pääsy voi ajoittain viivästyä, koska kiireettömiä vastaanottoaikoja on vähemmän tarjolla. Sosiaali- ja terveysasemien kiirevastaanoton palveluissa on muutoksia. Lokakuun alusta lähtien Karstulan asiakkaiden päiväaikainen kiirevastaanotto on järjestetty Saarijärven sosiaali- ja terveysasemalla ja Pihtiputaan asiakkaiden vastaava palvelu Viitasaaren sosiaali- ja terveysasemalla. Suunterveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy voi pidentyä, erityisesti Jyväskylän suun terveydenhuollon toimipisteissä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa joidenkin asiakkaiden hoidon aloitus voi viivästyä. Jyväskylän Kyllön walk-in palvelu on suljettuna loppuvuoden ajan.  Palveluajat voivat myös pidentyä kiireettömässä erikoissairaanhoidossa.

Aikuisten sosiaalipalveluiden kuntouttava työtoiminta on suljettuna vielä 18.–19.11. ja 26.–27.11. Jyväskylässä sijaitseva selviämisasema on suljettuna sunnuntaista 19.10. kello 20.30 perjantaihin 24.10. kello 7.30 sekä sunnuntaista 9.11. kello 20.30 perjantaihin 14.11. klo 7.30.

Ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa lomautuksia ei kohdistu ikääntyneiden kotihoitoon ja asumispalveluihin eikä vammaisten asumispalveluihin. Palvelutarpeen arviointi voi viivästyä ja päivätoiminnan ryhmiä voidaan joutua perumaan.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa voi esiintyä viivettä palveluun pääsyssä, esimerkiksi neuvola- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa jonotusajat palveluihin voivat kasvaa. Lastensuojelun laitoshoidon palveluissa lomautukset eivät vaikuta akuuttiin asiakastyöhön. Lastensuojelun jälkihuollon palveluissa ajanjaksoilla 18.–21.11. ja 9.–12.12. asiakkaat saavat päivystyksellisesti työntekijän kiinni, mutta eivät omaa työntekijää. Jälkihuollon tuetun asumisen palvelut toimivat supistetusti.

Asiakkaita on ohjattu vahvemmin digitaalisten palveluiden käyttöön.

Akuutit ja kriittiset hyvinvointialueen palvelut turvataan. Sosiaali- ja kriisipäivitys palvelee normaalisti ympäri vuorokauden puhelinnumerossa 014 266 0149. Ensihoidon toimintaan lomautuksilla ei ole vaikutuksia. Päivystystoiminta myös turvataan, mutta päivystyksessä voi kuitenkin esiintyä jonoja. Keski-Suomen pelastuslaitos on toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, eikä lomautuksilla ole vaikutusta pelastustoimintaan.

– Pyrimme palvelemaan asiakkaita ja potilaita edelleen mahdollisimman hyvin. Lomautukset ja vuokratyövoimasta luopuminen heijastuvat kuitenkin asiakkaidemme ja potilaidemme palveluihin heikentävästi, mikä näkyy esimerkiksi kiireettömään hoitoon pääsyn hidastumisena. Akuutit ja kriittiset palvelut hoidamme kaikissa tilanteissa, kertoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.

Keski-Suomen hyvinvointialue varautuu vuokratyövoiman käytön vähentämiseen, muun muassa lääkäreiden rekrytointiin tullaan panostamaan.

– Ellei vuokralääkäreiden tilalle saada nopeasti rekrytoitua virkalääkäreitä, voi muutos ainakin aluksi todennäköisesti heikentää lääkäri- ja sosiaali- ja terveysasemien palveluja. Uskon, että pidemmällä aikavälillä hyvinvointialueen lääkäripalvelut voivat kuitenkin parantua, koska saamme todennäköisesti lääkäreitä rekrytoitua vakituisiin tehtäviin hyvinvointialueellemme, sanoo Kallimo.

 

Yhteyshenkilöt:

Kati Kallimo
toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 050 442 2302
kati.kallimo@hyvaks.fi

Titta Frantsila
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 0401396261
titta.frantsila@hyvaks.fi

Tuija Koivisto
Vastuualuejohtaja, ikääntyneiden ja vammaisten palvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 040 513 5821
tuija.koivisto@hyvaks.fi

Päivi Kalilainen
Vt. vastuualuejohtaja, lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 050 370 0245
paivi.kalilainen@hyvaks.fi

Sanna-Riikka Koponen
Viestintäpäällikkö
Viestintäpalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 050 598 8481
sanna-riikka.koponen@hyvaks.fi

Katsausta vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilanteeseen ja Enemmän vähemmällä -hanke kunnanhallituksen päätöksissä

Esityslistan tiedote julkaistu 16.10.2025, 

tiedote päivitetty 21.10.2025 pöytäkirjan julkaisun jälkeen 

 

Toivakan kunnanhallitus käsitteli maanantain 20.10. kokouksessa muun muassa vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilannekatsausta, hallintopalveluiden talousarviota vuodelle 2026 sekä hallinnollisten työprosessien sujuvoittamista / osallistumista Enemmän vähemmällä -hankkeeseen.

Vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilannekatsaus ja hallintopalveluiden talousarvio vuodelle 2026

Vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2026–2029 taloussuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan. Kunnanhallitus on ohjeistanut talousarvion laadintaa ja asettanut talousarvion tulo- ja menokehyksen kokouksessaan 18.8.2025 (§ 147).

Kehyspäätöksen mukainen talousarvion 2026 tulos olisi ylijäämäinen 58.881,00 euroa.

Kunnanhallitus päätti, että se merkitsee vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilanteen tiedoksi.

Vuoden 2026 talousarvio hallintopalveluiden osalta tukee hallintopalvelujen tavoitteita nykyaikaistaa toimintaa, varmistaa toiminnan jatkuvuus ja parantaa laatua. Kasvavat kulut johtuvat erityisesti digitalisaatiosta ja henkilöstökulujen noususta, mutta panostukset arvioidaan tuottavan tehokkuushyötyjä pitkällä aikavälillä.

Toivakan kunnan hallintopalveluiden kokonaismenot vuodelle 2026 ovat 1 381 170 euroa. Talousarvio sisältää hallinnon, talous- ja henkilöstöpalvelut sekä elinvoimapalveluiden toiminnat. Toimintakate ja tilikauden tulos ovat -1 381 170 €, mikä tarkoittaa, että hallintopalveluiden menot katetaan täysimääräisesti kunnan tulorahoituksella eikä erillisiä tuottoja ole arvioitu.

Kunnanhallitus päätti, että se merkitsee hallintopalveluiden talousarvion valmistelun tilanteen tiedoksi.

 

Hallinnollisten työprosessien sujuvoittaminen / Osallistuminen Enemmän vähemmällä -hankkeeseen

Konneveden kunta on tarjonnut Toivakan kunnalle mahdollisuutta tulla mukaan pienille ja keskisuurille kunnille tarkoitettuun Enemmän vähemmällä -hankkeeseen, jossa tarkoituksena on yhteisen asiakaspalvelun ja sähköisen asioinnin virtaviivaistaminen keskitetyn ratkaisun ja digitalisaation avulla. Konnevedellä on otettu käyttöön portaali, joka voidaan kopioida hankkeeseen mukaan lähteville kunnille (noin 10 kuntaa).

Kyseisen digitaalisen ratkaisun on tunnistettu soveltuvan esimerkiksi seuraaviin kuntalaisten palveluihin: yksityisavustukset, järjestöavustukset, opiskelijastipendit, kesätyöhakemukset, vikailmoitukset kuntalaisille, tilavaraukset ja kulkulupien hallinta sekä asiakirjatilaukset. Kunnat päättävät yhdessä palveluista, joita hankkeessa toteutetaan.

Kunnat tekevät hankkeessa pilottisopimukset, joihin kuuluu vähintään viisi yhdessä sovittavaa palvelua, niiden käyttöönotto ja perehdytys kullekin pilottikunnalle. Pilotin kustannus on 58 000 euroa / kunta ajoittuen kolmen vuoden ajalle. Hankkeen sopimusaika on suunniteltu olevan 1.10.2025 – 30.9.2027. Arvio kustannusten jakautumisesta eri vuosille on seuraava: 13 000 euroa (2025), 30 000 euroa (2026) ja 15 000 euroa (2027). Vuoden 2025 maksuosuus rahoitetaan kunnanhallituksen alaisen toiminnan talousarviosta. Vuosien 2026–2027 talousarvion laadinta on kesken.

Kunnanhallitus päätti hyväksyä yksimielisesti, 1. että Toivakan kunta osallistuu Enemmän vähemmällä -hankkeeseen 2. sitoutua varaamaan talousarvioon 2026 hankkeeseen tarvittavan määrärahan 13 000 euroa vuodelle 2025, 30 000 euroa vuodelle 2026 ja 15 000 euroa vuodelle 2027.

 

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko pöytäkirja liitteineen on luettavissa täällä.

Seniorikeskus verkossa tukee ikääntyvien itse- ja omahoitoa

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 23.9.2025

Keski-Suomen hyvinvointialue on koonnut verkkosivuilleen ikääntyville suunnatun Seniorikeskus verkossa -sivuston. Sivusto tarjoaa tietoa ikääntymisestä elämänvaiheena sekä neuvontaa ja ohjausta hyvän arjen tueksi. Lisäksi sivusto kokoaa ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen verkkoasiointikanavat helposti löydettäviksi yhteen paikkaan.

– Seniorikeskus verkossa on erityisen hyödyllinen niille ikääntyville, jotka haluavat tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kuvaa ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen palvelupäällikkö Anne-Mari Hakala. – Sivustolla on hyviä vinkkejä esimerkiksi kaatumisen ehkäisyyn ja vastauksia vaikkapa eläköitymiseen tai muun ison elämänmuutoksen tuomiin arjen kysymyksiin.

Ikääntyminen tuo muutoksia kehoon ja arkeen

Ikääntyessä keho muuttuu ja silloin voi kaivata tietoa esimerkiksi aivoterveydestä ja muistista, aisteissa tapahtuvista muutoksista tai seksuaaliterveydestä. Kehon muutosten lisäksi asuminen ja taloudellinen tilanne voivat mietityttää. Sivustolta löytyy luotettavaa tietoa näistä ja monista muista aiheista sekä niihin liittyviä itse- ja omahoito-ohjelmia. Niiden avulla voi opetella huolehtimaan esimerkiksi riittävästä unesta ja liikunnasta tai saada vinkkejä päihteiden käytön vähentämiseen.

– On tärkeää, että meistä jokainen toimii itse aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Seniorikeskus verkossa tarjoaa kattavan tietopaketin ikääntymisen tuomista muutoksista ja miten niihin voi varautua ja valmistautua, Hakala sanoo. – Sivustolta löytyy myös linkkejä tärkeimpiin ikääntyneille suunnattuihin palveluihin, kuten senioriohjaajan chat-palveluun tai asiakasohjauksen huolipuhelimeen.

Luotettavaa tietoa terveyden edistämiseksi

Terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla paljon tietoa ja joskus voi olla vaikea arvioida sitä, mikä tieto on luotettavaa. Seniorikeskus verkossa tarjoaa sote-ammattilaisten luotettavista lähteistä kokoamaa tietoa, mikä mahdollistaa ikääntyville terveyttä ja hyvinvointia aidosti edistävien valintojen tekemisen.

Sivustolla on paljon hyödyllistä tietoa paitsi ikääntyville itselleen, myös heidän läheisilleen, sote-ammattilaisille, järjestötoimijoille ja kaikille ikääntyvien parissa työskenteleville.

– Kehitimme sivustoa yhdessä ikääntyvien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotta saimme sinne ikääntyviä aidosti kiinnostavat sisällöt mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa. Toivomme, että käyttäjät antavat palautetta ja toiveita sivuston kehittämiseksi, kertoo projektityöntekijä Lotta Katajapuu-Rutanen Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

 

Sivustosta voi antaa palautetta lokakuun loppuun asti tällä palautelomakkeella. Marraskuusta eteenpäin palautetta voi antaa hyvinvointialueen palautekäytänteiden mukaisesti.

Seniorikeskus verkossa -sivustoa on kehitetty osana EU-rahoitteista Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Yhteyshenkilöt:

Anne-Mari Hakala, palvelupäällikkö, ikääntyneiden ennaltaehkäisevä tuki, p. 040 3581565, anne-mari.hakala(at)hyvaks.fi
Lotta Katajapuu-Rutanen, projektityöntekijä, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma, p. 040 1830522, lotta.katajapuu-rutanen(at)hyvaks.fi