Vammaispalveluihin yksi puhelinnumero uusille asiakkaille, kiireellisille asioille ja yhteistyökumppaneille 1.12. alkaen

Tiedote 13.11.2025

Keski-Suomen hyvinvointialue

Vammaispalveluihin yksi puhelinnumero uusille asiakkaille, kiireellisille asioille ja yhteistyökumppaneille 1.12. alkaen

Keski-Suomen hyvinvointialueen vammaispalvelut ottaa 1.12.2025 alkaen käyttöön uuden puhelinnumeron, johon yhteyttä voivat ottaa virka-aikana erityisesti vammaispalveluiden uudet asiakkaat, kiireellisissä asioissa kaikki vammaispalveluiden asiakkaat ja yhteistyötahot. Puhelimeen vastaa koko Keski-Suomen hyvinvointialuetta palveleva uusi vammaispalveluiden ensiarviotiimi. Joulukuun alussa myös vammaissosiaalityön tiimit muuttuvat niin, että asiakkaita palvellaan aluejaon sijaan kohderyhmien mukaan kolmessa tiimissä. Muutokset eivät vaikuta asiakkaille myönnettyihin palveluihin.

Ensiarviotiimi ja yksi numero parantaa palvelua

Uusi ensiarviotiimin numero on 014 336 5650 ja se vastaa 1.12.2025 alkaen maanantaista perjantaihin kello 9–15.

– Muutos, eli yksi numero ja palvelun uudelleenorganisointi ensiarviotiimiin parantaa palvelua, vahvistaa vammaispalveluiden ohjausta ja neuvontaa sekä yhtenäistää virka-aikana vireille tulevien asioiden kiireellisyyden arviointia hyvinvointialueella, palvelupäällikkö Elina Hienola kuvaa.

Ensiarviotiimi selvittää asiakkaan asian kiireellisyyden. Asiakkaan asia voidaan hoitaa jo puhelimessa tai asiakas ohjataan eteenpäin toisen tiimiin asiakkaaksi. Ensiarviotiimiltä saa myös ohjausta ja neuvontaa esimerkiksi vammaispalvelujen hakemisesta. Asiakas voi soittaa numeroon myös silloin, kun hän kokee asiansa kiireelliseksi, eikä saa kiinni omatyöntekijäänsä.

Työntekijöiden omat puhelinnumerot eivät muutu, vaan asiakkaat voivat soittaa työntekijälle entisiin numeroihin. Vammaispalveluiden asiakkaana olevien asiat hoidetaan kuten ennenkin, omatyöntekijän toimesta.

Vammaissosiaalityön tiimijako muuttuu

Joulukuun alusta lähtien myös vammaissosiaalityön tiimijako muuttuu niin, että asiakkaita palvellaan jatkossa kolmessa tiimissä: yksi tiimi palvelee alaikäisiä asiakkaita, toinen asumisen tuen asiakkaiden ja kolmas kotona asuvia asiakkaita. Uuden tiimijaon myötä jatketaan hyvinvointialueella hyvin alkanutta asiakkaiden palveluiden yhtenäistämistä.

– Muutoksen myötä myös asiantuntijuus kasvaa vammaissosiaalityössä, ja työparityö sekä sijaistukset mahdollistuvat paremmin niilläkin alueilla, joilla työntekijäresurssi on ollut ohuempi, palvelupäällikkö Elina Hienola selventää.

Tiimimuutoksen myötä asiakkaille myönnettyihin palveluihin ei tule muutoksia, eikä muutos edellytä asiakkailta yhteydenottoa vammaissosiaalityöhön. Joillakin asiakkailla omatyöntekijä voi vaihtua, mutta muuten asiakkaan palvelut jatkuvat kuten ennenkin.

– Kerromme mahdollisesta omatyöntekijän muutoksesta asiakkaillemme, kun asioimme heidän kanssaan, palvelupäällikkö Elina Hienola kertoo.

Vammaispalveluiden hakemukset palautetaan jatkossa eli 1.12. alkaen Äänekosken, Jyväskylän, Laukaan ja Jämsän toimipisteisiin. Uudet toimitusosoitteet päivitetään verkkosivuilta löytyviin hakemuksiin, joista palautusosoitteen voi tarkistaa. Muissa toimipisteissä ei enää vastaanoteta hakemuksia.

 

Yhteyshenkilöt
Palvelupäällikkö Elina Hienola, p. 050 331 2737, elina.hienola(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Sanna Hänninen, p. 050 570 3455, sanna.m.hanninen(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Suvi Hirvimäki, p. 040 1945882, suvi.l.hirvimaki(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Heidi Oranen, p. 040 169 9427 heidi.oranen(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Johtava sosiaalityöntekijä Anna-Maija Karstu, p. 040 482 9674, anna-maija.karstu(at)hyvaks.fi, vammaispalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue

Toivakan kunnanhallituksen esityslistan nostoja maanantain 3.11. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 3.11.2025 kokoukseen on muun muassa tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2026, kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2026, Muksurahan käytön ja vaikutusten arviointi vuodelta 2025, lausuntopyyntö talousarviosta 2026 / Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue ja Lausuntopyyntö: Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkko sekä palvelustrategia.

Tuloveroprosentin ehdotetaan pysyvän ennallaan

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Toivakan kunnan tuloveroprosentiksi vuodelle 2026 vahvistetaan 9,40 %.

Valtuustojen tulee kuntalain 111 §:n mukaisesti päättää kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä. Verotusmenettelystä annetun lain 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa seuraavan vuoden veroprosentit Verohallinnolle viimeistään edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Jos marraskuun 17. päivä on muu kuin arkipäivä, ilmoitus tulee tehdä viimeistään sitä seuraavana ensimmäisenä arkipäivänä (Laki säädettyjen määräaikain laskemisesta 150/1930 5 §). Tuloveroprosentit tulee määrätä ja ilmoittaa prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella. Jos ilmoitusta ei ole toimitettu 1 momentissa säädettynä aikana taikka Verohallinnon myöntämässä myöhemmässä määräajassa, verotuksessa voidaan noudattaa edellisen vuoden tuloveroprosenttia. (Laki verotusmenettelystä § 91 a).

Toivakan kunnan tuloveroprosentti nostettiin vuonna 2024 9,40 %:iin, ja se pysyi samana myös vuonna 2025.

Keski-Suomen kuntien tuloveroprosentit vuonna 2025 vaihtelevat 6,4 % – 9,9 % välillä. Manner-Suomessa painotettu keskiarvo on 7,54 % ja Keski-Suomen kuntien keskiarvo on 9,04 %.

Kuntaliiton 22.9.2025 päivitetyn veroennustekehikon mukaan vuoden 2026 tuloverokertymäksi (9,4 %) on arvioitu 4 436 000 euroa. 0,1 veroprosentin vaikutus kunnallisverokertymään on 43 000 euroa.

Kiinteistöveroprosenttien ehdotetaan pysyvän nykyisellä tasolla

Kuntalain (410/2015) 111 §:n mukaan valtuuston on viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä päätettävä kunnan kiinteistöveroprosenteista. Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero, josta on säädetty kiinteistöverolaissa (1992/654). Kiinteistövero koskee kaikkia kiinteistöjä lukuun ottamatta metsiä ja maatalousmaita. Verottomia ovat myös eräät yleiset alueet kuten kadut ja torit. Kiinteistöverolain 11 §:n 4 momentin mukaan kunnan tulee ilmoittaa määräämänsä kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Kiinteistöverolaissa säädetään vaihteluväli kiinteistöverolajeittain, jonka puitteissa kunnanvaltuusto voi päättää kunnassa sovellettavan kiinteistöveron suuruuden.

Kuntaliiton 22.9.2025 päivittämän veroennustekehikon mukaan Toivakan kunnan vuoden 2025 kiinteistöverotulo arvioidaan olevan noin 886 000 euroa ja vuoden 2026 arvio on 887 000 euroa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että Toivakan kunnan kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2026 vahvistetaan

Yleinen kiinteistövero/rakennukset 1,30 %
Yleinen kiinteistövero/maa-alueet 1,30 %
Vakituinen asunto 0,50 %
Muu asuinrakennus 1,65 %
Rakentamaton rakennuspaikka 4,00 %
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %

Muksurahakokeilu on sovittu arvioitavaksi vuoden 2026 talousarviovalmistelun yhteydessä

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti 28.10. kokouksessaan, että se esittää kunnanhallitukselle ja edelleen valtuustolle, että
1. Muksuraha on voimassa toistaiseksi ja lapsivaikutusten arviointi tehdään kahden vuoden kuluttua,
2. Muksurahan ehdot pidetään ennallaan vuoden 2027 talousarvion valmisteluun saakka.

Kuntalisän vaikutuksia on vielä toistaiseksi haastava arvioida, sillä se on ollut voimassa vasta yhdeksän kuukautta (tammi-syyskuu).

Muksurahan käyttöönotto ei laskenut varhaiskasvatuksessa olevien lasten määrää juuri ollenkaan vuoden 2025 alusta. Hoidonaloitus on siirtynyt kuitenkin useammalla perheellä keväästä syksyyn 2025. Lisäksi useampi perhe hyödynsi kuntalisää kesän aikana.

Syksyllä 2025 alle kaksivuotiaita lapsia on varhaiskasvatuksessa aloittanut kahdeksan.
Pienten lasten varhaiskasvatuksen aloittamisen lykkäämistä myöhempään ajankohtaan on havaittu vain muutamilla perheillä.

Muksuraha ja maksuton varhaiskasvatus yhdessä tarjoavat todelliset vaihtoehdot perheille.

Valtakunnallisesti tarkasteltuna lasten varhaiskasvatuksen aloittaminen jo ennen kolmea ikävuotta on lisääntynyt, jolloin tullaan varmistaneeksi lapsen kasvun ja kehityksen varhainen tukeminen ja tuen tarpeiden varhainen tunnistaminen.

Varhaiskasvatus toimii myös monen lapsiperheen vanhempien jaksamisen tukitoimena.
Syksyllä 2025 Toivakan varhaiskasvatuspaikat ovat lähes täynnä, mutta uusilla ryhmäjako- ja tilaratkaisuilla varhaiskasvatuspaikkoja saadaan järjestettyä lisää vuodelle 2026.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että
1. Muksuraha on voimassa toistaiseksi ja lapsivaikutusten arviointi tehdään kahden vuoden kuluttua,
2. Muksurahan ehdot pidetään ennallaan vuoden 2027 talousarvion valmisteluun saakka.

 

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen ja Keski-Suomen hyvinvointialueen lausuntopyynnöt

Kunnanhallitus käsittelee Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen talousarviota 2026 koskevan lausuntopyynnön sekä Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa sekä palvelustrategiaa koskevan lausuntopyynnön.

Työllisyysalueen vuoden 2025 kehys on 4 564 355 euroa, joten kasvua vuodelle 2026 on 52.401 euroa ja 1,15 %.

Yhteistoimintasopimuksen mukaan talousarvio lähetetään sopijakunnille lausunnolle ennen talousarvion hyväksymistä. Kunnanhallitus katsoo, että esitetyt kehysluvut eivät vielä ole sopimuksen tarkoittama talousarvio.

Työllisyysalueen talousarvio laaditaan 90 %:n kehykseen suhteessa laskennalliseen rahoitukseen. Haastava taloudellinen tilanne edellyttää huolellisesti laadittua talousarviota, jotta lisätalousarvioesityksiltä tulevan vuoden aikana vältytään ja talouden ennakoitavuus olisi mahdollista. Aktiivinen yhteydenpito ja hyvissä ajoin tiedottaminen päätettäviksi tulevista asioista tulee olla myös tulevan vuoden tavoitteena. Näin varmistetaan oikea-aikainen tiedonkulku ja talouden seuranta sopijakuntien operatiivisessa johdossa.

Kunnilla tulee jatkossakin olla mahdollisuudet tehdä lisäpanostuksia omissa budjeteissaan esimerkiksi kasvattamalla starttirahan määrää. Näin ollen kuntakohtainen kustannuspaikkajako on hyvä pitää voimassa. Viranomaispäätökset tulee kuitenkin laatia kunnasta riippumatta samojen periaatteiden ja linjausten pohjalta, jolla varmistetaan tasapuolinen kohtelu työllisyysalueen asiakkaille. Viranomaistyössä noudatettavista tulevan tilikauden painotuksista on tehtävä linjaukset ajoissa.

Resurssien niukkuus korostaa entisestään kustannustehokkaiden ja vaikuttavien palvelujen tärkeyttä. Täysin uusien toimintatapojen ja ajattelumallien käyttöönotto on tervetullutta tilanteessa, jossa mahdollisimman kustannustehokkaasti pyritään tuottamaan mahdollisimman vaikuttavia palveluita.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää antaa yllä olevan lausunnon Jämsän kaupungille työllisyysalueen vuoden 2026 talousarviosta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelustrategia- ja palveluverkkoesitysten vaikutuksia voi arvioida 8.10.–5.11. välisenä aikana.  Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus antaa arvionsa lausuntopalvelussa marraskuun 2025 alkuun mennessä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää antaa Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkoa ja palvelustrategiaa koskevan liitteenä olevan lausunnon.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko esityslista liitteineen on luettavissa täällä.

 

Hyvinvointialueen talous painumassa ennusteen mukaan yli talousarvion

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 23.10.2025

Hyvinvointialueen talous painumassa ennusteen mukaan yli talousarvion

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on painumassa miinukselle ennakoitua enemmän. Neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tulosennusteen mukaan muutettu talousarvio olisi ylittymässä 7 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueen menot ovat tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja alijämää on kertymässä tulosennusteen mukaan tälle vuodelle vajaa 81 miljoonaa euroa. Tammi-syyskuussa alijäämä on kertynyt 44 miljoonaa euroa, joten loka-joulukuussa ennakoidaan alijäämää kertyvän vielä 37 miljoonaa euroa.

Ylitysennuste johtuu pitkälti ikääntyneiden asumispalveluiden ja lastensuojelun ennakoitua suuremmista menoista. Lastensuojelussa ylitysennuste on vajaa 5 miljoonaa euroa. Vaikka huostaanottojen määrä on laskenut niin se ei näy vielä menojen pienenemisenä. Laitoshoidon ostopalvelut ovat kasvaneet. Esimerkiksi vaativaan laitoshoitoon on tänä vuonna ollut sijoitettuna jo 25 lasta kun viime vuonna sijoitettiin 10 lasta.

Ikääntyneiden asumispalveluissa ylitysennuste on noin 6 miljoonaa euroa. Se johtuu henkilöstökustannusten kasvusta ja palveluostoista, joita ei ole ennakoitu riittävästi.

– Emme ole ennakoineet riittävästi sitä, millaisia kustannuseriä meillä on, emmekä vieläkään ole saanut yhteensovitettua toimintaamme talouteemme. Ei näytä hyvälle, että olemme jo ylittämässä syyskuussa hyväksyttyä muutostalousarviota vaikka ylitysennuste ei menoihin suhteutettuna ole suuri. Jokainen alijäämää lisäävä euro on kirittävä takaisin tulevina vuosina, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.

– Teemme nyt loppusyksyn aikana vielä tehostetusti palvelujen kustannusten perkaamista. Käymme läpi erityisesti ne yksiköt, joissa yksikkökustannukset ovat muita korkeampia ja katsomme niiden suhteen mahdolliset säästöt, Tollet kertoo.

– Edistämme myös määrätietoisesti uuden toiminnan ja talouden seurantamallin käyttöönottoa ja johtamiskulttuurin muutosta, jossa organisaation joka tasolla läpivalaistaan kustannuksia, lisätään kustannustietoisuutta sekä parannetaan menojen ennakointia, Tollet lisää.

Konsernipalvelut ovat alittamassa tulosennusteen mukaan talousarvion vajaalla 4 miljoonalla ja pelastuspalvelut ovat pysymässä talousarviossa.

Hyvinvointialueen tämän vuoden 50 miljoonan euronsopeuttamistoimenpiteistä on toteutumassa 46 miljoonaa euroa. Sopeuttamistoimista huolimatta talous on toteutumassa suunniteltua heikommin.

Neljännesvuosikatsaus on aluehallituksen käsittelyssä sen ensi viikon kokouksessa 28.10.

Asiakastyytyväisyys pysynyt lähes erinomaisella tasolla

Asiakastyytyväisyys on pysynyt lähes erinomaisella tasolla eli niin sanottu suositteluindeksi on 69. Hoitajan ja lääkärin vastaanotoille pääsee hoitotakuun puitteissa ja esimerkiksi mielenterveyspalveluissa saa apua keskimäärin alle tunnissa soittamalla Ensilinjaan.

– Kiitän henkilöstöämme, joka säästöpaineiden, lomautusten ja monien uudistusten keskellä tekee joka päivä äärimmäisen arvokasta työtä kaikkien keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, Tollet sanoo.

– Olemme myös olleet aktiivisia rahoituksen suhteen. Jos menestymme hallinto-oikeudessa tai rahoitusmallin toimivuuden korjaamista koskevassa edunvalvonnassa niin ne helpottavat rahoitusasemaamme vasta tulevina vuosina. Olemme saaneet nostettua myös oman kirjaamiskattavuuden jo 94 prosenttiin kunta-aikaisesta noin 80 prosentista. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta rahoitusasemamme helpottaisi edes tulevina vuosina, Tollet jatkaa.

Arviointimenettely jatkuu

Hyvinvointialue on arviointimenettelyssä ja on saanut kaksi toimenpide-ehdotusta. Aiempi ehdotus liittyi palveluverkkouudistukseen ja tällä viikolla saatu terveydenhuoltoon.

– Terveydenhuoltoa koskeva ehdotus on aiheuttanut keskustelua. Yksinkertaistettuna toimenpide-ehdotus koskee sitä, että valtion tahtotilana on varmistaa se, että teemme niitä asioita, joihin saamme rahoitusta ja että meillä on järkevä työnjako Itäisellä yhteistyöalueella. Näitä nyt alamme tarkastelemaan. Erikoissairaanhoidon työnjakoa olemme pohtineet jo aiemminkin yhteistyöalueen puitteissa. Meillä on oikein hyvin toimiva erikoissairaanhoito ja näin on jatkossakin, Tollet lisää.

Hyvinvointialueen organisoitumista arvioidaan

Aluehallituksen ensi viikon kokouksen asialistalla on myös vastausehdotus valtuustoaloitteeseen, joka koskee organisaation madaltamista. Vastausehdotuksesta ilmenee, että hyvinvointialueen organisoitumista ollaan parhaillaan arvioimassa. Arviointi kohdistuu johtamisrakenteen madaltamiseen ja erityisesti toimialarakenteeseen.

Lisäksi arvioidaan, vahvistaako toimialarakenteen poistaminen selkeämpää linjaorganisaatiota ja edistääkö se siirtymistä kohti operatiivisempaa johtamismallia, jossa vastuu ja päätösvalta sijoittuvat lähemmäs palvelutuotantoa ja asiakasrajapintaa.

– Käytännössä siis arvioimme sitä, että onko meillä jatkossa toimialoja vai voisimmeko toimia niin, että meillä olisi jatkossa pelkästään vastuualueet. Tällöin organisaatiorakenteesta tippuisi yksi porras pois, Tollet kertoo.

Aluehallituksen 28.10. kokouksen esityslista on osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025266).

Yhteyshenkilöt:

Jan Tollet
Hyvinvointialuejohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 400 0073
jan.tollet@hyvaks.fi

Kati Kallimo
toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 442 2302
kati.kallimo@hyvaks.fi

Lasse Leppä
Toimialajohtaja, konsernipalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 599 9545
lasse.leppa@hyvaks.fi

Ville Mensala
Toimialajohtaja, pelastustoimen palvelut
Keski-Suomen pelastuslaitos
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 040 336 0680
ville.mensala@hyvaks.fi

Aija Suntioinen
Talousjohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 040 185 9985
aija.suntioinen@hyvaks.fi

Henkilöstön lomautukset vaikuttavat palveluihin loppuvuoden aikana

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 21.10.2025

Henkilöstön lomautukset vaikuttavat palveluihin loppuvuoden aikana

Keski-Suomen hyvinvointialue lomauttaa osana sopeuttamistoimia henkilöstöään loppuvuoden aikana. Lomautukset pyritään järjestämään ajanjaksoille, jolloin asiakastyössä voi olla rauhallisempaa.

Lomautukset voivat vaikuttaa loppuvuoden aikana asiakkaiden ja potilaiden saamiin palveluihin. Joissakin palveluissa tämä voi näkyä tilapäisesti heikentyneenä palveluna, supistuneina palveluaikoina tai pidentyneinä hoito- ja jonotusaikoina, koska kiireettömiä vastaanottoaikoja on tarjolla normaalia vähemmän.

Hyvinvointialue lomauttaa henkilöstöään vakavassa taloustilanteessa 1–8 päiväksi loppuvuoden 2025 aikana. Tämän lisäksi hyvinvointialueen johdolle oli määritelty jo aikaisemmin seitsemän päivän palkaton vapaa. Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialue on päättänyt luopua vuokratyövoiman käytöstä, jolla on vaikutuksia muun muassa lääkäripalveluiden saatavuuteen.

Sosiaali- ja terveysasemien vastaanottopalveluissa kiireettömään hoitoon pääsy voi ajoittain viivästyä, koska kiireettömiä vastaanottoaikoja on vähemmän tarjolla. Sosiaali- ja terveysasemien kiirevastaanoton palveluissa on muutoksia. Lokakuun alusta lähtien Karstulan asiakkaiden päiväaikainen kiirevastaanotto on järjestetty Saarijärven sosiaali- ja terveysasemalla ja Pihtiputaan asiakkaiden vastaava palvelu Viitasaaren sosiaali- ja terveysasemalla. Suunterveydenhuollon palveluissa hoitoon pääsy voi pidentyä, erityisesti Jyväskylän suun terveydenhuollon toimipisteissä.

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa joidenkin asiakkaiden hoidon aloitus voi viivästyä. Jyväskylän Kyllön walk-in palvelu on suljettuna loppuvuoden ajan.  Palveluajat voivat myös pidentyä kiireettömässä erikoissairaanhoidossa.

Aikuisten sosiaalipalveluiden kuntouttava työtoiminta on suljettuna vielä 18.–19.11. ja 26.–27.11. Jyväskylässä sijaitseva selviämisasema on suljettuna sunnuntaista 19.10. kello 20.30 perjantaihin 24.10. kello 7.30 sekä sunnuntaista 9.11. kello 20.30 perjantaihin 14.11. klo 7.30.

Ikääntyneiden ja vammaisten palveluissa lomautuksia ei kohdistu ikääntyneiden kotihoitoon ja asumispalveluihin eikä vammaisten asumispalveluihin. Palvelutarpeen arviointi voi viivästyä ja päivätoiminnan ryhmiä voidaan joutua perumaan.

Perhe- ja sosiaalipalveluissa voi esiintyä viivettä palveluun pääsyssä, esimerkiksi neuvola- ja opiskeluterveydenhuollon palveluissa jonotusajat palveluihin voivat kasvaa. Lastensuojelun laitoshoidon palveluissa lomautukset eivät vaikuta akuuttiin asiakastyöhön. Lastensuojelun jälkihuollon palveluissa ajanjaksoilla 18.–21.11. ja 9.–12.12. asiakkaat saavat päivystyksellisesti työntekijän kiinni, mutta eivät omaa työntekijää. Jälkihuollon tuetun asumisen palvelut toimivat supistetusti.

Asiakkaita on ohjattu vahvemmin digitaalisten palveluiden käyttöön.

Akuutit ja kriittiset hyvinvointialueen palvelut turvataan. Sosiaali- ja kriisipäivitys palvelee normaalisti ympäri vuorokauden puhelinnumerossa 014 266 0149. Ensihoidon toimintaan lomautuksilla ei ole vaikutuksia. Päivystystoiminta myös turvataan, mutta päivystyksessä voi kuitenkin esiintyä jonoja. Keski-Suomen pelastuslaitos on toimintavalmiudessa ympäri vuorokauden vuoden jokaisena päivänä, eikä lomautuksilla ole vaikutusta pelastustoimintaan.

– Pyrimme palvelemaan asiakkaita ja potilaita edelleen mahdollisimman hyvin. Lomautukset ja vuokratyövoimasta luopuminen heijastuvat kuitenkin asiakkaidemme ja potilaidemme palveluihin heikentävästi, mikä näkyy esimerkiksi kiireettömään hoitoon pääsyn hidastumisena. Akuutit ja kriittiset palvelut hoidamme kaikissa tilanteissa, kertoo sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo.

Keski-Suomen hyvinvointialue varautuu vuokratyövoiman käytön vähentämiseen, muun muassa lääkäreiden rekrytointiin tullaan panostamaan.

– Ellei vuokralääkäreiden tilalle saada nopeasti rekrytoitua virkalääkäreitä, voi muutos ainakin aluksi todennäköisesti heikentää lääkäri- ja sosiaali- ja terveysasemien palveluja. Uskon, että pidemmällä aikavälillä hyvinvointialueen lääkäripalvelut voivat kuitenkin parantua, koska saamme todennäköisesti lääkäreitä rekrytoitua vakituisiin tehtäviin hyvinvointialueellemme, sanoo Kallimo.

 

Yhteyshenkilöt:

Kati Kallimo
toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 050 442 2302
kati.kallimo@hyvaks.fi

Titta Frantsila
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 0401396261
titta.frantsila@hyvaks.fi

Tuija Koivisto
Vastuualuejohtaja, ikääntyneiden ja vammaisten palvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 040 513 5821
tuija.koivisto@hyvaks.fi

Päivi Kalilainen
Vt. vastuualuejohtaja, lasten, nuorten ja perheiden sosiaali- ja terveyspalvelut ja aikuisten sosiaalipalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 050 370 0245
paivi.kalilainen@hyvaks.fi

Sanna-Riikka Koponen
Viestintäpäällikkö
Viestintäpalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue
Puh: 050 598 8481
sanna-riikka.koponen@hyvaks.fi

Katsausta vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilanteeseen ja Enemmän vähemmällä -hanke kunnanhallituksen päätöksissä

Esityslistan tiedote julkaistu 16.10.2025, 

tiedote päivitetty 21.10.2025 pöytäkirjan julkaisun jälkeen 

 

Toivakan kunnanhallitus käsitteli maanantain 20.10. kokouksessa muun muassa vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilannekatsausta, hallintopalveluiden talousarviota vuodelle 2026 sekä hallinnollisten työprosessien sujuvoittamista / osallistumista Enemmän vähemmällä -hankkeeseen.

Vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilannekatsaus ja hallintopalveluiden talousarvio vuodelle 2026

Vuoden 2026 talousarvio ja vuosien 2026–2029 taloussuunnitelmaa valmistellaan parhaillaan. Kunnanhallitus on ohjeistanut talousarvion laadintaa ja asettanut talousarvion tulo- ja menokehyksen kokouksessaan 18.8.2025 (§ 147).

Kehyspäätöksen mukainen talousarvion 2026 tulos olisi ylijäämäinen 58.881,00 euroa.

Kunnanhallitus päätti, että se merkitsee vuoden 2026 talousarvion laadinnan tilanteen tiedoksi.

Vuoden 2026 talousarvio hallintopalveluiden osalta tukee hallintopalvelujen tavoitteita nykyaikaistaa toimintaa, varmistaa toiminnan jatkuvuus ja parantaa laatua. Kasvavat kulut johtuvat erityisesti digitalisaatiosta ja henkilöstökulujen noususta, mutta panostukset arvioidaan tuottavan tehokkuushyötyjä pitkällä aikavälillä.

Toivakan kunnan hallintopalveluiden kokonaismenot vuodelle 2026 ovat 1 381 170 euroa. Talousarvio sisältää hallinnon, talous- ja henkilöstöpalvelut sekä elinvoimapalveluiden toiminnat. Toimintakate ja tilikauden tulos ovat -1 381 170 €, mikä tarkoittaa, että hallintopalveluiden menot katetaan täysimääräisesti kunnan tulorahoituksella eikä erillisiä tuottoja ole arvioitu.

Kunnanhallitus päätti, että se merkitsee hallintopalveluiden talousarvion valmistelun tilanteen tiedoksi.

 

Hallinnollisten työprosessien sujuvoittaminen / Osallistuminen Enemmän vähemmällä -hankkeeseen

Konneveden kunta on tarjonnut Toivakan kunnalle mahdollisuutta tulla mukaan pienille ja keskisuurille kunnille tarkoitettuun Enemmän vähemmällä -hankkeeseen, jossa tarkoituksena on yhteisen asiakaspalvelun ja sähköisen asioinnin virtaviivaistaminen keskitetyn ratkaisun ja digitalisaation avulla. Konnevedellä on otettu käyttöön portaali, joka voidaan kopioida hankkeeseen mukaan lähteville kunnille (noin 10 kuntaa).

Kyseisen digitaalisen ratkaisun on tunnistettu soveltuvan esimerkiksi seuraaviin kuntalaisten palveluihin: yksityisavustukset, järjestöavustukset, opiskelijastipendit, kesätyöhakemukset, vikailmoitukset kuntalaisille, tilavaraukset ja kulkulupien hallinta sekä asiakirjatilaukset. Kunnat päättävät yhdessä palveluista, joita hankkeessa toteutetaan.

Kunnat tekevät hankkeessa pilottisopimukset, joihin kuuluu vähintään viisi yhdessä sovittavaa palvelua, niiden käyttöönotto ja perehdytys kullekin pilottikunnalle. Pilotin kustannus on 58 000 euroa / kunta ajoittuen kolmen vuoden ajalle. Hankkeen sopimusaika on suunniteltu olevan 1.10.2025 – 30.9.2027. Arvio kustannusten jakautumisesta eri vuosille on seuraava: 13 000 euroa (2025), 30 000 euroa (2026) ja 15 000 euroa (2027). Vuoden 2025 maksuosuus rahoitetaan kunnanhallituksen alaisen toiminnan talousarviosta. Vuosien 2026–2027 talousarvion laadinta on kesken.

Kunnanhallitus päätti hyväksyä yksimielisesti, 1. että Toivakan kunta osallistuu Enemmän vähemmällä -hankkeeseen 2. sitoutua varaamaan talousarvioon 2026 hankkeeseen tarvittavan määrärahan 13 000 euroa vuodelle 2025, 30 000 euroa vuodelle 2026 ja 15 000 euroa vuodelle 2027.

 

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko pöytäkirja liitteineen on luettavissa täällä.

Seniorikeskus verkossa tukee ikääntyvien itse- ja omahoitoa

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 23.9.2025

Keski-Suomen hyvinvointialue on koonnut verkkosivuilleen ikääntyville suunnatun Seniorikeskus verkossa -sivuston. Sivusto tarjoaa tietoa ikääntymisestä elämänvaiheena sekä neuvontaa ja ohjausta hyvän arjen tueksi. Lisäksi sivusto kokoaa ikääntyvien ennaltaehkäisevän tuen verkkoasiointikanavat helposti löydettäviksi yhteen paikkaan.

– Seniorikeskus verkossa on erityisen hyödyllinen niille ikääntyville, jotka haluavat tietoa oman hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen, kuvaa ikääntyneiden ennaltaehkäisevän tuen palvelupäällikkö Anne-Mari Hakala. – Sivustolla on hyviä vinkkejä esimerkiksi kaatumisen ehkäisyyn ja vastauksia vaikkapa eläköitymiseen tai muun ison elämänmuutoksen tuomiin arjen kysymyksiin.

Ikääntyminen tuo muutoksia kehoon ja arkeen

Ikääntyessä keho muuttuu ja silloin voi kaivata tietoa esimerkiksi aivoterveydestä ja muistista, aisteissa tapahtuvista muutoksista tai seksuaaliterveydestä. Kehon muutosten lisäksi asuminen ja taloudellinen tilanne voivat mietityttää. Sivustolta löytyy luotettavaa tietoa näistä ja monista muista aiheista sekä niihin liittyviä itse- ja omahoito-ohjelmia. Niiden avulla voi opetella huolehtimaan esimerkiksi riittävästä unesta ja liikunnasta tai saada vinkkejä päihteiden käytön vähentämiseen.

– On tärkeää, että meistä jokainen toimii itse aktiivisesti oman hyvinvointinsa edistämiseksi. Seniorikeskus verkossa tarjoaa kattavan tietopaketin ikääntymisen tuomista muutoksista ja miten niihin voi varautua ja valmistautua, Hakala sanoo. – Sivustolta löytyy myös linkkejä tärkeimpiin ikääntyneille suunnattuihin palveluihin, kuten senioriohjaajan chat-palveluun tai asiakasohjauksen huolipuhelimeen.

Luotettavaa tietoa terveyden edistämiseksi

Terveydestä ja hyvinvoinnista on saatavilla paljon tietoa ja joskus voi olla vaikea arvioida sitä, mikä tieto on luotettavaa. Seniorikeskus verkossa tarjoaa sote-ammattilaisten luotettavista lähteistä kokoamaa tietoa, mikä mahdollistaa ikääntyville terveyttä ja hyvinvointia aidosti edistävien valintojen tekemisen.

Sivustolla on paljon hyödyllistä tietoa paitsi ikääntyville itselleen, myös heidän läheisilleen, sote-ammattilaisille, järjestötoimijoille ja kaikille ikääntyvien parissa työskenteleville.

– Kehitimme sivustoa yhdessä ikääntyvien ja kokemusasiantuntijoiden kanssa, jotta saimme sinne ikääntyviä aidosti kiinnostavat sisällöt mahdollisimman ymmärrettävässä muodossa. Toivomme, että käyttäjät antavat palautetta ja toiveita sivuston kehittämiseksi, kertoo projektityöntekijä Lotta Katajapuu-Rutanen Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmasta.

 

Sivustosta voi antaa palautetta lokakuun loppuun asti tällä palautelomakkeella. Marraskuusta eteenpäin palautetta voi antaa hyvinvointialueen palautekäytänteiden mukaisesti.

Seniorikeskus verkossa -sivustoa on kehitetty osana EU-rahoitteista Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa.

Yhteyshenkilöt:

Anne-Mari Hakala, palvelupäällikkö, ikääntyneiden ennaltaehkäisevä tuki, p. 040 3581565, anne-mari.hakala(at)hyvaks.fi
Lotta Katajapuu-Rutanen, projektityöntekijä, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma, p. 040 1830522, lotta.katajapuu-rutanen(at)hyvaks.fi

Kunnanhallituksen maanantain 22.9. kokouksen esityslistan nostoja

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 22.9. kokoukseen on muun muassa Toivakan kunnan laaja hyvinvointikertomus vuosilta 2021–2024, lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma 2025–2029, Toivakan kunnan rakennusjärjestysehdotus, kuntaympäristöjohtajan virka sekä osavuosikatsaus 1–6/2025.

Laaja hyvinvointikertomus kertoo toivakkalaisten hyvinvointitilanteesta sekä sen kehityksestä

 Kuntalaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen on yksi kunnan tärkeimpiä tehtäviä. Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6 §) määrittelee, että kunnan on edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja terveyttä. Kunnalla on ensisijainen vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä siltä osin kuin tämä tehtävä kytkeytyy kunnan muihin lakisääteisiin tehtäviin. Kunnan on strategisessa suunnittelussaan asetettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämiselle tavoitteet ja määriteltävä tavoitteita tukevat toimenpiteet. Sen on otettava päätöksenteossaan huomioon päätöstensä arvioidut vaikutukset ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen väestöryhmittäin. Myös Kuntalaki (410/2015, 1 §) edellyttää kunnilta asukkaidensa hyvinvoinnin edistämistä.

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021, 6 §) edellyttää myös sitä, että kunnan on säännöllisesti seurattava kuntalaisten elinoloja, hyvinvointia ja terveyttä sekä niihin vaikuttavia tekijöitä alueittain ja väestöryhmittäin ja raportoitava toteutetuista toimenpiteistä.

Hyvinvointikertomus on strateginen asiakirja ja informatiivinen kuvaus kuntalaisten hyvinvoinnista ja terveydestä sekä niiden edistämisestä. Se on kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen suunnittelun, seurannan, arvioinnin ja raportoinnin työväline. Laaja hyvinvointikertomus valmistellaan kerran valtuustokaudessa ja sen tavoitteita ja toimenpiteitä päivitetään vuosittain laadittaessa vuosiraporttia.

Laaja hyvinvointikertomus kertoo toivakkalaisten hyvinvointitilanteesta ja sen kehityksestä vuosina 2021–2024. Se esittelee hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tietoa väestöryhmittäin. Kertomus on laadittu Sähköinen hyvinvointikertomus -työkalulla. Sen laatimista on koordinoinut hyvinvointisuunnittelija ja se on laadittu yhteistyössä hyvinvointityöryhmän kanssa. Laaja hyvinvointikertomus on esityslistan liitteenä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto hyväksyy laajan hyvinvointikertomuksen vuosilta 2021–2024.

 

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tarkoituksena edistää lasten ja nuorten hyvinvointia kunnassa

Toivakan kunnassa on laadittu erillinen laaja-alainen ja lakisääteinen suunnitelma alle 18-vuotiaiden lasten ja alle 29-vuotiaiden nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi (Lastensuojelulaki 12 §, Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 13 §). Hyvinvointisuunnitelma nostaa lapset ja nuoret väestöryhmänä hyvinvoinnin tarkastelun kohteeksi.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma noudattaa YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen keskeisiä yleisperiaatteita, sekä myös Toivakan kunnalle vuosille 2022–2030 laadittua kuntastrategiaa.

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman avulla ohjataan, johdetaan ja kehitetään lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointityötä kunnassa. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman laadinnassa on hyödynnetty hyvinvointitietoa eri lähteistä.

Suunnitelmasta tulee ilmetä

  • Lasten ja nuorten kasvuolosuhteet ja kuvaus hyvinvoinnin tilasta
  • Tiedot lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä palveluista ja toimista
  • Yhteistyön järjestämistavat eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä
  • Tiedot suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma koskee koko kuntaa. Varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus muodostavat kodin ja perheiden ohella keskeisen huolenpidon, kasvun ja oppimisen yhteisön. Liikunta- ja nuoriso- sekä kulttuuri- ja vapaa- ajanpalvelut ovat osa lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen tukea. Tärkeä merkityksensä yhteistyössä sekä lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämisessä on yhdistyksillä ja seurakunnilla sekä Keski-Suomen hyvinvointialueella. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman tavoitteiden toteutuminen edellyttää kaikkien eri toimijoiden yhteistä työtä.

Suunnitelma on laadittu hyvinvointityöryhmässä yhteistyössä kunnan eri palveluyksiköiden kuten koulun, varhaiskasvatuksen ja kuntaympäristö-, työllisyys-, kulttuuri-, vapaa-aika- ja nuorisopalvelujen kanssa osallistaen myös nuorisovaltuustoa sekä paikallisia lasten ja nuorten kanssa toimivia seurakuntia sekä yhdistyksiä. Hyvinvointialueen näkemykset suunnitelmaan on saatu erilaisten olemassa olevien työryhmien kautta.

Suunnitelmassa esitetään päätavoitteet lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi valtuustokaudelle 2025–2029 ja toimenpiteet tavoitteiden osalta. Suunnitelma on esityslistan liitteenä.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelman vuosille 2025–2029.

Toivakan kunnan rakennusjärjestysehdotusta on valmisteltu Kuntaliiton julkaisemaa mallirakennusjärjestystä hyödyntäen

Ympäristöministeriön lainvalmistelut rakentamisen ja alueidenkäytön osalta ovat edelleen kesken. Kevätkaudella 2025 pyydettiin lausuntoja hallituksen esitykseen rakentamislain muuttamisesta. Lainvalmistelu ei ole tämän jälkeen vielä edennyt seuraavaan vaiheeseen.

Kuntaliiton julkaisemaa mallirakennusjärjestystä hyödyntäen on valmisteltu ehdotus Toivakan kunnan rakennusjärjestykseksi. Valmistelua on tehty virkatyönä kuntaympäristöpalveluiden viranhaltijoiden sekä palvelusuunnittelijan toimesta (valtuustokausi vaihtui). Toivakan rakennusjärjestysehdotusta on valmistelu sekä nykyisen rakennusjärjestyksen että voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti siten, että uusi rakennusjärjestys ottaisi huomioon Toivakan maaseutumaisen rakentamisen ominaispiirteet.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää asettaa rakennusjärjestysehdotuksen yleisesti nähtäville Rakentamislain 19 § 2. momentin mukaisesti vähintään 30 päivän ajaksi. Ehdotuksen nähtäville asettamisesta tiedotetaan ja siitä pyydetään lausunnot Keski-Suomen ELY-keskukselta, Keski-Suomen liitolta, kaikilta naapurikunnilta sekä muilta tarpeelliseksi katsottavilta viranomaisilta ja osallisilta.

Rakennusjärjestysehdotus ja rakennusjärjestyksen uudistamistyön osallistumis- ja arviointisuunnitelma ovat esityslistan liitteinä.

 

Kuntaympäristöjohtajan viranhaku

 Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä on jättänyt irtisanomisilmoituksen kuntaympäristöjohtajan virasta 18.9.2025. Viranhoidon viimeinen työpäivä on 2.10.2025.

Hallintosäännön § 40 mukaan viran julistaa haettavaksi se toimielin, jonka tehtävänä on valita viranhaltija avoinna olevaan virkaan. Hallintosäännön § 41 mukaan kunnanhallitus valitsee kunnanjohtajan esittelystä palvelualuejohtajat.

Kuntaympäristöjohtaja vastaa kunnan kuntaympäristöpalvelujen johtamisesta ja toimii kuntaympäristölautakunnan esittelijänä. Kuntaympäristöjohtajan toimenkuva painottuu kiinteistöjen hallinnointiin, niiden arvosta huolehtimiseen ja käytettävyyden turvaamiseen, maa- ja metsätilojen, liikenne ja yleisten alueiden kunnossapidosta vastaamiseen, investointien suunnittelun ohjaamiseen, hankintoihin ja toteutuksen valvontaan ja kuntaympäristöpalvelujen (kiinteistö-, ruoka- ja siivouspalvelut) esihenkilönä toimimiseen sekä vastaa vesi- ja jätevesilaitoksen toiminnasta. Kuntaympäristöjohtajan virkajärjestelyt ja tehtävien hoito rekrytointiprosessin ajan hoidetaan sisäisin järjestelyin.

Viran kelpoisuusvaatimuksena on tehtävään soveltuva korkeakoulututkinto. Viran hakuilmoitus julkaistaan Kuntarekryssä, Kuntalehdessä ja kunnan kotisivuilla.

Päätösehdotuksena on, että:

1) Kunnanhallitus myöntää Toivakan kunnan kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsälle eron kuntaympäristöjohtajan virasta 3.10.2025 lukien.
2) Kunnanhallitus päättää avata kuntaympäristöjohtajan viran haettavaksi ajalla 23.9.-7.10.2025. Virka täytetään sopimuksen mukaan. Viranhakuilmoitus julkaistaan Kuntarekryssä, kunnan kotisivuilla ja Kuntalehdessä.
3) Kunnanhallitus nimeää haastattelutyöryhmän.
4) Kunnanhallitus päättää, että 3.10.2025 alkaen rekrytointiprosessin ajan kuntaympäristöjohtajan sijaisuutta hoitavat kunnanjohtaja, palvelusuunnittelija ja talous- ja hallintosuunnittelija sekä päättää henkilöille maksettavista lisäkorvauksista.

Viran hakuaika on 23.9.-7.10.2025. Virkaa täytettäessä noudatetaan kuuden kuukauden koeaikaa ja virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus sekä todistus huumausainetestistä. Viranhakuilmoitus on esityslistan oheismateriaalina.

 

Osavuosikatsaus 1–6 /2025

Hallintosäännön 60 § mukaisesti talousarvion seurantaraportti esitetään valtuustolle puolivuosittain.

Talousarvion toteuman tulisi olla tarkastelujakson aikana (kesäkuun lopussa) 50 % talousarvioon verrattuna. Kuluvan vuoden ensimmäinen puolikas on toteutunut toiminnallisesti suhteellisen hyvin talousarvion mukaisesti. Osavuosikatsaus 1–6/2025 on luettavissa liitteenä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee osavuosikatsauksen 1–6/2025 tiedoksi ja esittää sitä edelleen valtuustolle merkittäväksi tiedoksi.

 

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko esityslista on luettavissa täällä.

Moni autoilija pelkää pimeää pyöräilijää

Liikenneturva

Tiedote 17.9.2025

Moni autoilija pelkää pimeää pyöräilijää

Illat pimenevät ja pyöräilijät tarvitsevat jälleen valoja nähdäkseen ja näkyäkseen. Valtaosa autoilijoista pelkää ilman valoa polkevia, selviää Liikenneturvan kyselystä. Pimeitä pyöräilijöitä voi tien päällä kohdata, sillä noin puolella pyöräilijöistä on valoissa puutteita.

Pyörän valoja on käytettävä pimeällä ja hämärällä tai kun näkyvyys on muuten heikentynyt esimerkiksi rankkasateen vuoksi. Liikenneturvan seurantojen mukaan pyöräilijöistä 64 % käyttää etuvaloa ja 52 % takavaloa pimeän aikaan.* Liikenneturvan kyselyn mukaan 73 % autoilijoista pelkää valottomina ajavia pyöräilijöitä.**

”Liikenteessä kukaan ei liiku yksin. Autoilijan vastuulla on huolehtia omista valoistaan sekä noudattaa nopeusrajoituksia ja keskittyä liikenteeseen niin, että ehtii havaita pyöräilijän. Pimeänä ajavan pyöräilijän näkeminen voi olla hankalaa. Pyöräilijän täytyy puolestaan huolehtia, että pyörässä on asianmukaiset heijastimet ja valot. Molemmat ovat velvollisia ennakoimaan toistensa liikkeitä”, sanoo Liikenneturvan suunnittelija Leena Piippa.

Vaalea valo eteen ja punainen taakse

Pyörässä on oltava vaalea etuvalo ja punainen takavalo. Valoja tarvitaan myös kaupungissa, vaikka kadut olisivatkin valaistut.

”Vaikka polkija itse näkee hyvin eteensä, se ei vielä tarkoita, että muut näkevät hänet. Valoja käyttävä pyöräilijä on helpompi havaita kauempaa, jolloin muiden tiellä liikkujien ennakointi helpottuu ja liikenne sujuvoituu. Valoja tarvitaan myös taajamissa, joissa katuvalojen ja varjon vaihtelu hankaloittaa havainnointia”, Piippa muistuttaa.

Liikenneturva suosittelee käyttämään kiinteästi palavaa valoa. Vilkkuvilla valoilla on liikenteessä jo oma roolinsa. Niitä käytetään varoitusvaloina.

”Moni pyöränvalo on helppo kiinnittää tankoon ja satulaan. Valot voivat olla myös kiinni pyöräilijässä, esimerkiksi kypärässä tai takavalo repussa. Suuntaa valo alaviistoon, niin se ei häikäise vastaantulijoita”, Piippa kannustaa.

 

Linkkikeskus muuttaa, joukkoliikenteen keskustapysäkit sijaitsevat Vapaudenkadulla 22.9. alkaen

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote 16.9.2025

 

Linkkikeskus muuttaa, joukkoliikenteen keskustapysäkit sijaitsevat Vapaudenkadulla 22.9. alkaen

Rakennustyöt Jyväskylän keskustassa ovat edenneet siihen pisteeseen, että Linkki-joukkoliikenne palaa Vapaudenkadulle varhain maanantaiaamuna 22.9. Kaikki Linkki-liikenteen vuorot ajetaan sen jälkeen Vapaudenkadun kautta ja Asemakadun väliaikaiset pysäkit poistuvat käytöstä. Rakennustyöt jatkuvat Asemakadun ja Vapaudenkadun kohdalla.

Linkkikeskuksessa on jatkossa yhdeksän pysäkkiä, kun niitä aiemmin oli seitsemän. Uudet pysäkit sijoittuvat Forumin R-kioskin ja ravintola Rosson edustalle. Pysäkit on numeroitu myös Vapaudenkadun pysäkkipaikoille, mutta pysäkkien kautta ajettavat linjat voi tarkistaa myös Linkin nettisivuilta ja paperisista aikatauluvihkoista.

Katso Linkkikeskuksen pysäkkien sijoittuminen kartalta: https://linkki.jyvaskyla.fi/uutinen/2025-09-16_linkkikeskus-muuttaa-joukkoliikenteen-keskustapysakit-sijaitsevat-vapaudenkadulla-229-alkaen.

Muutokset joukkoliikenteen reitteihin

Pysäkkimuutokset aiheuttavat myös muutoksia linjojen reitteihin seuraavasti:

  • Voionmaankadun suuntaan ajava liikenne ajaa reittiä Vapaudenkatu–Cygnaeuksenkatu (linjat S1, S2, S3, S4, S5, S6, 3, 9, 9K, 12K, 13, 22M, 37, 39, 41, 42 ja 143)
  • Voionmaankadun suunnasta keskustaan ajetaan reittiä Vaasankatu–Vapaudenkatu (linjat S1, S2, S3, S4, S5, S6, 1M, 2V, 3, 9, 9K, 12K, 13, 22M, 37, 39, 41, 42 ja 143)
  • Keskussairaalantien, Kuokkalan sillan ja Rantaväylän suuntaan ajetaan Vapaudenkatua pitkin (linjat 5, 5K, 7, 8, 12, 14, 14M, 15, 15K, 16, 16M, 20, 21, 22, 23, 26, 113 ja seutuliikenne Jämsään)
  • Mattilanniemen ja Keskussairaalantien suunnasta ajetaan Vapaudenkatua pitkin Linkkikeskukseen (linjat 7, 8, 12, 14, 14M, 15, 16, 16M, 20, 21, 22, 23, 26 iltapäivällä, 113 ja seutuliikenne Jämsästä)
  • Kuokkalan sillalta Rantaväylän kautta keskustaan ajetaan reittiä Vaasankatu–Vapaudenkatu (linjat 5, 15K, 26)

Pysäkkimuutokset

Maanantaista 22.9. palaavat käyttöön seuraavat pysäkit

  • Lounaispuisto 1 ja Lounaispuisto 2 Vapaudenkadun varressa.
  • Vapaudenkadulla sijaitsevat pysäkit Kirjasto 1, Kirjasto 2, Kirjasto 5 ja Kirjasto 6

Reittien ja pysäkkien muutokset päivittyvät Linkin reittioppaalle https://reittiopas.jyvaskyla.fi sunnuntain ja maanantain välisestä yöstä 21.-22.9. alkaen.

Rakennustyöt Linkkikeskuksessa jatkuvat ensi vuoteen

Poikkeusjärjestelyistä ei vielä päästä: liikenne siirtyy osin keskeneräiseen Linkkikeskukseen ja rakennustyöt jatkuvat syksyn 2025 aikana. Rakentamisen yhteydessä uusitaan pysäkkikatoksia, myöhemmin uusitaan muun muassa Asema-aukion puoleinen, pitkä pysäkkikatos. Pysäkeille tulee digitaaliset aikataulunäytöt ja pysäkkialueen valaistusta sekä sääsuojausta parannetaan. Pysäkkialueille lisätään istuinpenkkejä ja osa kadun sulanapitojärjestelmästä uusitaan.

Painetut aikatauluvihkot vihdoin jakoon

Painettuja aikatauluvihkoja toimitetaan jakelupisteisiin 22.9. alkavalla viikolla. Kaikkiin pisteisiin ne eivät ennätä samaan aikaan, joten vihkoja on varmimmin saatavana 29.9. alkavasta viikosta lähtien. Aikataulujen jakelupisteitä ovat

  • Linkki-palvelupiste (Asemakatu 7)
  • R-kioskit Jyväskylässä, Laukaassa ja Äänekoskella
  • Äänekosken kaupungintalo ja kirjasto
  • Laukaan, Muuramen, Toivakan, Hankasalmen ja Petäjäveden kunnantalot ja kirjastot
  • Linkki-linja-autot

Aikataulut ja reitit löytyvät 22.9. alkaen ajantasaisina reittioppaalta https://reittiopas.jyvaskyla.fi. Aikatauluvihkon näköisversio löytyy sähköisenä pdf-tiedostona osoitteesta https://linkki.jyvaskyla.fi/aikataulut-ja-reitit/aikataulut.

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström. p. 050 050 60 943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi.

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi osaltaan vuoden 2026 talousarvion

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote 10.9.2025

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi osaltaan vuoden 2026 talousarvion

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta päätti hyväksyä kokouksessaan 10.9. oman toimivaltansa osalta seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2026 talousarvioehdotuksen. Seuraavaksi talousarvioehdotus etenee Linkki-joukkoliikenteen kuntien käsittelyyn.

Talousarviossa seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi vuonna 2026 on arvioitu 18 821 899 euroa, menoiksi 27 794 000 euroa. Koska menoja on noin 11,2 miljoonaa euroa enemmän kuin tuloja, alijäämä katetaan kuntien rahoituksella. Maksuosuudet jyvitetään kunnille lautakunnan hyväksymien kustannusjakoperiaatteiden perusteella. Uusista kunnista Äänekosken, Hankasalmen ja Toivakan maksuosuuksiin vaikuttaa MAL-sopimukseen kirjattu siirtomääräraha 800 000 euroa, jota valtio maksaa liikenteen järjestämiseen vuosina 2024–2027.

Vuoden 2026 talousarvio mahdollistaa nykyisen linjaston sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset säilyvät vähintään arvioidulla tasolla. Jos eteen tulee tilanne, jossa taloutta joudutaan tasapainottamaan, mahdollisia keinoja ovat lippuhintojen korotukset ja/tai liikennetarjonnan supistaminen sekä kuntien maksuosuuksien lisääminen.

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta toimii seitsemän kunnan yhteisenä joukkoliikenteestä vastaavana viranomaisena Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa, Toivakassa, Äänekoskella, Hankasalmella ja Petäjävedellä.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 24.11.2025

Jyväskylässä lautakuntien tulee antaa talousarviokehykseen perustuvat talousarvioesityksensä 12.9.2025 mennessä. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 20.10. Kaupunginhallitus antaa valtuustolle oman talousarvioesityksensä 6.–7.11. pidettävän talousarvioseminaarin päätteeksi. Kaupunginvaltuuston päätösasiana talousarvio on 24.11.

Kokouksen asiakirjojen linkki löytyy joukkoliikennelautakunnan verkkosivulta osoitteesta https://jyvaskyla.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Jyvaumlskylaumln_seudun_joukkoliikennelautakunta/Kokous_1092025

Kokousmateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Lisätietoja:

Jussi Kaarisalo, Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja, p. 040 705 9383, jussi.kaarisalo[a]jyvaskyla.fi
Kari Ström, palvelupäällikkö, Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnan esittelijä, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi
Linkki talousarviokokouksen ennakkotiedotteeseen: https://linkki.jyvaskyla.fi/uutinen/2025-09-08_joukkoliikennelautakunta-kasittelee-109-vuoden-2026-talousarvioehdotusta