Keski-Suomen hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 10.10.2023

Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Aluehallituksen 10.10.2023 kokouksessa käsittelyssä olivat sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen ja Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen.

Sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan aiemman käsittelyn palveluntuottajien vaikuttamistoimielimessä, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ja päätti hyväksyä sääntökirjan käyttöön 1.12.2023 alkaen. Palvelusetelillä järjestettävillä sosiaalihuoltolain mukaisilla tukipalveluilla varmistetaan sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tarvitsijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus koko hyvinvointialueella. Lisäksi palvelusetelitoiminnalla mahdollistetaan eri kokoisten palveluntuottajien osallistuminen sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tuottamiseen.

Palvelusetelillä voidaan järjestää asiointipalvelua, siivouspalvelua ja vaatehuoltopalvelua henkilölle, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sääntökirjaan on kuvattu muun muassa palvelun sisältö, palvelun tuottajiin kohdistuvat velvoitteet ja ehdot sekä myönnettävät palvelusetelituotteet ja niiden tunti- tai kappalehinnat.

Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen

Aluehallitus myönsi eron Keijo Hämäläiselle Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenyydestä ja valitsi uudeksi jäseneksi hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jyväskylän yliopiston uuden rehtorin Jari Ojalan. Hämäläinen on pyytänyt eroa hallituksen jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

  • Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi

Toivakan kunnanvaltuuston maanantain 25.9. kokouksen esityslistan nostot

Toivakan kunnanvaltuuston syyskauden ensimmäinen kokous pidetään maanantaina 25.9. klo 18 alkaen. Vt. kunnanjohtaja Touko Aalto kertoo illan kokouksen esityslistan nostot videolla.

Esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Tervetuloa tuttuun tapaan seuraamaan kokousta suorana lähetyksenä Toivakan kunnan YouTube-kanavalle!

YouTube-kanavalle >>>

 

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa: Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Mediatiedote 23.8.2023

 

Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.:

Ikääntyneen asiakas- ja palveluohjaus paranee Keski-Suomen hyvinvointialueella

Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa, jos ikäihmisen kotona selviytyminen huolettaa. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään kotona pärjäämistä tukevat palvelut. 

Ikääntyneen huolipuhelimen kohderyhmää ovat kotona asuvat ikääntyneet henkilöt, joille on herännyt huoli kotona pärjäämisestä, mutta joilla ei vielä ole palveluita. Jos taas asiakkaalla jo on Keski-Suomen hyvinvointialueelta kotiin tulevia palveluita, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä suoraan niihin.

Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa, jos arvioi, että kotona pärjäämiseen tarvitaan tukea. Silloin jos huoli kohdistuu kiireelliseen asiaan ikääntyneen terveydentilassa tai lääkehoidossa, tulee ottaa yhteys omalle terveysasemalle ja hätätilanteissa suoraan hätänumeroon 112.

Alueelliset Ikääntyneen huolipuhelimen numerot vastaavat 4.9. alkaen joka arkipäivä kello 9–15

Keski-Suomen hyvinvointialueella on helpotettu yhteyden saamista keskitettyyn asiakas- ja palvelunohjaukseen. Uusien asiakkaiden soitot ja asiakkaan kotona tehtävä työ on eriytetty toisistaan, ja Ikääntyneen huolipuhelimiin vastaavat päätoimiset kokeneet työntekijät arkipäivisin kello 9–15. Jo palveluiden piirissä olevilla on omat yhteyshenkilönsä palveluissa.

”Hyvinvointialueelle siirryttäessä eri kunnissa oli käytössä numeroita, joiden soittoajat olivat tyypillisesti lyhyet. Puheluita tuli paljon, kun asiakasohjaajat olivat kotikäynneillä ja puheluihin jouduttiin vastaamaan käyntien välissä”, kertoo palvelupäällikkö Riikka Röppänen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tavoitettavuusongelma koski myös viranomaisten välistä ja hyvinvointialueen sisäistä toimintaa. Huolipuhelimet palvelevat asiakkaiden lisäksi kaikkia keskisuomalaisten ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita ja viranomaisia. Esimerkiksi potilaan kotiutustilanteissa ja erilaisissa sosiaali- tai kriisipäivystyksen kautta tulleissa palvelutilanteissa yhteyden kotiin tarvittavien palveluiden järjestämiseksi saa nyt aiempaa helpommin.

”Meille soittava asiakas voi tarvita apua kotiin esimerkiksi, jos liikkuminen on vaikeutunut tai on tapahtunut kaatuilua. Monesti päivittäisissä toimissa kuten peseytymisessä tai lääkkeiden otossa on haastetta. Tai jos muisti ei toimi kuten ennen, voi ruokailu unohtua ja ravitsemus yksipuolistua. Valitettavan moni ikääntynyt on myös yksinäinen, jopa masentunut. Meillä sitten etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kunkin asiakkaan haasteisiin”, Röppänen kuvaa.

Neljä alueellista numeroa – Jyväskylä jaettu kolmelle alueelle

Ikääntyneen huolipuhelimella on neljä alueellista puhelinnumeroa. Aluekartta löytyy sivuiltamme: Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.: Ikääntyneen asiakas- ja palveluohjaus paranee Keski-Suomen hyvinvointialueella | Keski-Suomen hyvinvointialue (hyvaks.fi)

Ikäihmisten suuren määrän takia Jyväskylä on jaettu kolmeen alueeseen. Tällä pyritään tasoittamaan puheluiden määriä eri alueilla: Korpilahden asiakkaiden puheluihin vastataan läntiseltä alueelta, Tikkakosken, Vaajakosken ja Palokan asiakkaille vastataan itäiseltä alueelta ja Jyväskylän keskustan puhelut hoitaa keskinen alue.

  • Pohjoinen alue: 014 266 3082
    • Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski
  • Itäinen alue: 014 266 3081
    • Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylästä Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski,
  • Läntinen alue: 014 266 3080
    • Joutsa, Jämsä, Keuruu, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka ja Jyväskylästä Korpilahti
  • Keskinen alue: 014 266 1801
    • Muurame ja keskinen Jyväskylä, poislukien Tikkakoski, Vaajakoski, Palokka ja Korpilahti

Lisätiedot:

Viikolla 34: Palvelupäällikkö Riikka Röppänen, Koti- ja asumispalvelut / Kotiin vietävät palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, fi p. 040 569 5761, riikka.roppanen(at)hyvaks.

Viikolla 35: Palvelujohtaja Mirja Ahoniemi, Koti- ja asumispalvelut / Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, p. 040 550 3719, mirja.ahoniemi@hyvaks.fi

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedote ma 7.8.2023 klo 14.10

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedote ma 7.8.2023 klo 14:10;

Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastustoimi on seurannut säätilanteen ennusteita torstai- iltapäivästä lähtien. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen mukaan maanantain ja tiistain ennusteissa on edelleen epävarmuutta. Maanantai aamupäivän aikana ennusteet ovat kuitenkin hieman lieventyneet Keski-Suomen osalta. Edelleen tiistaiksi on ennustettu kovaa perustuulta Keski-Suomeen sekä ukkosrintaman kehittymistä pohjoisemmaksi.

Keski-Suomen pelastuslaitos varautuu suorittamaan normaalia enemmän vahingontorjuntatehtäviä tiistain (8.8.2023) aikana. Yleisesti pelastustoimi on hyvin varautunut vahingontorjuntatehtävien suorittamiseen ja valmiutta pystytään säätämään tilanteen mukaan.

Rajuilmojen aikana pelastustoimea haastavat lyhyelle ajanjaksolle ajoittuvat kiireettömien yksittäisten pienempien tehtävien ryppäät.

Edelleen kehotamme keskisuomalaisia tarkastelemaan omaa asuinympäristöä Ilmatieteen laitoksen antamien varautumisohjeiden mukaan. Esimerkiksi puutarhakalusteiden ja trampoliinien osalta lisävahinkojen estäminen on edelleen paikallaan.

Mikäli rajuilman aikana pihalle kaatunut puu ei aiheuta enää välitöntä vaaraa ja haittaa ihmisille tai omaisuudelle, voi asiaa selvitellä tilanteen jälkeenkin. Hätänumeroon soittamisen sijaan voi harkita esimerkiksi soittoa ammattimetsurille tai kysyä toimintaohjeita omasta vakuutusyhtiöstä.

Sähkölinjojen raivaamisesta vastaavat verkkoyhtiöt. Edes pelastustoimi ei koske sähkölinjoille kaatuneeseen puuhun ilman verkkoyhtiön lupaa.

Lintuinfluenssaa ei ole toistaiseksi todettu laboratoriotestein Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella – taudin leviämistä estetään

Jyväskylän kaupunki, tiedote 28.7.

Suomessa on kesä-heinäkuussa todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Keski-Suomessa ei ole tähän mennessä havaittu laboratoriossa varmistettuja tartuntoja. Jyväskylästä on lähetty Ruokavirastoon tutkittavaksi muutamia kuolleita lokkeja, mutta näistä näytteistä ei ole vielä saatu tuloksia.

Tauti on erityisesti vesilintujen tauti, mutta se voi olla vaarallinen kaikille linnuille. Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Tartunnan saanut lintu erittää virusta hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Taudin oireita ovat muun muassa apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä.

Taudin eteneminen voi olla niin nopeaa, ettei mitään oireita ehditä havaitsemaan ennen linnun kuolemaa. Lintuinfluenssaa ei voi todeta linnusta silmämääräisesti, vaan aina tarvitaan näytteenotto ja laboratoriotutkimus.

Lintuinfluenssavirus ei tartu ihmiseen eikä kissoihin tai koiriin helposti, ja tartuntatapauksia ilmenee hyvin harvoin. Suomessa ei ole todettu yhtään tapausta. Oireet ihmisten tartunnoissa ovat yleensä lieviä hengitystie- tai silmäoireita.

Leviämistä estetään esimerkiksi siipikarjan pitämisellä sisällä

Ruokavirasto on perustanut eläintautilain mukaisen tartuntavyöhykkeen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä esimerkiksi pitää siipikarjaa ulkona. Keski-Suomi ei kuulu tällä hetkellä tartuntavyöhykkeeseen, mutta Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja pidettäisiin sisällä koko maassa.

Kuolleiden lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille

Yksittäinen kuollut lintu ei yleensä herätä epäilystä lintuinfluenssasta eikä niistä tarvitse tehdä ilmoitusta. Mikäli havaitsee useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun samalta alueelta tulee tehdä ilmoitus alueen kunnaneläinlääkärille. Myös yksittäisen ison petolinnun kuolema on hyvä ilmoittaa.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella (Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) ilmoitukset tehdään valvontaeläinlääkäreille, joiden yhteystiedot löytyvät tämän tiedotteen lopusta.

Valvontaeläinlääkärit huolehtivat tarvittavasta näytteenotosta. Virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen voi tehdä päivystävälle läänineläinlääkärille tai päivystävälle kunnaneläinlääkärille.

Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Yksittäiset linnut voi haudata vähintään 40 senttimetrin syvyyteen paikkaan, jossa ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman vähäiset. Hautaaminen pyritään tekemään siten, ettei lintuun kosketa käsin, vaan lintu siirretään esimerkiksi lapiolla. Haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuun ei koskisikaan.

Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin).

Linnun käsittelyn jälkeen kädet on pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsihuuhteella.

Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.

Hyödyllistä tietoa lintuinfluenssasta ja sen torjunnasta löytyy alla olevista linkeistä:
– https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa
– https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa

 

Lisätiedot:

Valvontaeläinlääkärit p. 040 5459301, valvontaelainlaakari(at)jyvaskyla.fi
Ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi, p. 050 4724850, hanna.yksjarvi(at)jyvaskyla.fi

Vesikatko tiistaina 11.7. klo 8 alkaen Ruuhimäessä

Tiistaina 11.07.2023 klo. 8:00 alkaen suoritetaan isompi saneeraus Ruuhimäen paineenkorotusasemalla.

Saneerauksen yhteydessä uusitaan sekä aseman putkituksia että sähköjä.
Tästä johtuen joudutaan vedensyöttö katkaisemaan Ruuhimäessä.

Putkitöiden valmistuttua pystymme avaamaan sulut, mutta itse paineenkorotus pysyy sammuksissa, kunnes sähkötyöt on saatu suoritettua loppuun. Eli osaan Ruuhimäestä saadaan vesi jo muutaman tunnin päästä huollon aloittamisesta.

Kaikkialle vedenpaine ei ilman paineenkorotusta kuitenkaan riitä, eli ainakin Pittääntiellä ja Kotamäenkaaressa tulee katko olemaan pidempi.

Lisätietoja saa tarvittaessa vesihuollon työntekijöiltä:

Pekka Koivunen puh. 040 660 40 04
Olli Manninen puh. 040 655 54 11

Video: Kunnanvaltuuston 12.6. kokouksen esityslistan nostot

Kuntaympäristöjohtaja, vs. kunnanjohtaja Jari Lämsä kertoo videolla Toivakan kunnanvaltuuston 12.6. kokouksen esityslistalla olevia asioita.

Kunnanvaltuuston kokous pidetään maanantaina 12.6. klo 18 kirjaston salissa (Iltaruskontie 4A, 41660 Toivakka). Kokousta voi seurata myös suorana Toivakan kunnan YouTube-kanavalla. Tervetuloa kuulolle!

Kunnanvaltuuston 12.6. kokouksen esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

 

Kunnanhallituksen esityslistalla: TE24 –uudistusta kohti valmisteluhankkeen kautta, lisämäärärahan tarve putkivuotoriskiin sekä kunnanjohtajan sijaistaminen

Toivakan kunnanhallituksen kokoukseen 5.6.2023 esityslistalla ovat muun muassa Keski-Suomen työllisyysalueiden valmistelu -hanke 1.6.2023-31.12.2023 (TE24), lisämääräraha investointeihin vuodelle 2023 sekä kunnanjohtajan sijaistaminen hakuprosessin ajan.

Keski-Suomen työllisyysalueiden valmisteluhankkeessa valmistellaan koko Keski-Suomen alueen työllisyysalueiden muodostamista

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen TE-palvelujen uudistuksesta 1.3.2023. TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Uudistuksessa työllisyyden ja yritysten kasvua tukevat julkiset palvelut tulevat osaksi kuntien työllisyys- ja elinvoimatehtäviä.

TE-hallinnon henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä. Palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja niiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.

Kunnat vastaavat tulevien työllisyysalueiden valmistelusta. Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, valtiolla säilyy viime kädessä vastuu työvoimasta. Valtio vastaa työvoimapalvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla.

Toivakan kunta on käynyt keskusteluja työllisyysalueen valmistelusta eteläisen Keski-Suomen alueen seitsemän muun kunnan kanssa. Valmistelussa on apuna ulkopuolinen asiantuntija Mikko Kesä Oy. Valmistelussa selvitetään mahdollisuuksia järjestää työllisyyspalvelut eteläisen Keski-Suomen kuntien kesken ja parasta mahdollista järjestämismallia. Kunnat voivat perustaa alueelle kuntayhtymän tai toimia vastuukuntamallilla, jossa isäntäkuntana ja järjestämisvastuussa olevana kuntana työllisyysalueella toimisi Jämsän kaupunki.

Työllisyysalueeseen liittyvien sopimusten ja järjestämissuunnitelman sekä palveluiden järjestämiseksi alueelle on suunniteltu haettavaksi kansallista kehittämisrahaa Keski-Suomen liitosta maakunnallisena hankkeena, jossa hankkeen hakijana on Jyväskylän kaupunki sekä Äänekoski ja Jämsä osahankkeiden toteuttajina. Hankkeen nimi on Keski-Suomen työllisyysalueiden valmistelu -hanke. Hankkeen kesto 1.6.2023-31.12.2023.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 196 201 euroa, josta Keski-Suomen liitto rahoittaa 80 % ja Keski-Suomen kunnat asukaslukuunsa suhteutettuna maksavat 20 % omarahoitusosuuden. Toivakan omarahoitusosuus on 346,69 euroa. Jämsän (eteläinen alue) osahankkeen kustannusosuus on 47086 euroa.

Yhteishankkeessa tehdään tuensaajien kesken sopimus rahoituksen hakemisesta ja hankkeen toteuttamisesta. Tukipäätöstä ei voida tehdä Keski-Suomen liitossa ennen, kun sopimus on saapunut rahoittajalle. Sopimuksessa määritellään mm. tuensaajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä se, että päätoteuttaja vastaa yhteishankkeen koordinaatiosta ja yhteydenpidosta Keski-Suomen liiton kanssa.

Keski-Suomen työllisyysalueiden valmisteluhankkeessa valmistellaan koko Keski-Suomen alueen työllisyysalueiden muodostamista, joita on valmistelun tässä vaiheessa syntymässä kolme: Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue, Jyväskylän kaupungin työllisyysalue ja eteläisen KeskiSuomen työllisyysalue. Hankkeessa ovat mukana kaikki alueen kunnat.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy Keski-Suomen työllisyysalueiden valmisteluhankkeen 1.6.-31.12.2023 ja siihen liittyvän omarahoitusosuuden.

 

Investointiohjelmaan lisämäärärahatarve käyttövesiputkien saneeraukseen koulukeskuksen C-rakennuksessa

Talousarvion investointiohjelma sisältää vuoden 2023 osalta käyttövesiputkien saneeraushankkeen koulukeskuksen A- ja B-rakennuksille. Suunnittelu on käynnistynyt keväällä. Investointiohjelmaan on tällä hetkellä varattu vain suunnittelun määrärahoja kuluvan vuoden osalta.

Saneeraussuunnitelmaa laadittaessa on havaittu kuparisten käyttövesiputkistojen ennenaikaisia syöpymisiä myös koulukeskuksen C-rakennuksessa ja rakennuksessa on jo tapahtunut putkivuotoja, joiden vahingot ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäiseksi. Riski suuremman vahingon syntymiseen on kasvanut, joten C-rakennuksen käyttövesiputkien saneeraus on otettu mukaan suunnitteluun. Hankkeissa on kyse siitä, että putkien materiaali vaihdetaan uusimalla käyttövesiputket muoviputkiksi.

C-rakennuksen putkiurakkaa on valmisteltu toteutettavaksi jo kesän 2023 aikana, koska hanke on kiireellinen lisävahinkojen välttämiseksi. Urakka-asiakirjat valmistuvat kilpailutusta varten kesäkuun alussa ja urakka-aika ajoittuisi pääosin heinäkuulle niin, että työt valmistuvat ennen koulun alkua. Investointiohjelmaan esitetään muutos siten, että kohteeksi lisätään myös koulukeskuksen C-rakennus ja tälle investointikohdalle varataan määräraha hankkeen toteuttamiseksi jo vuonna 2023.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan

investointiohjelmaan lisätään koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneeraus ja tämä hanke toteutetaan jo kesän 2023 aikana. Ehdotus investoinnin edellyttämästä määrärahatarpeesta annetaan kokouksessa.

 

Uuden kunnanjohtajan toivotaan aloittavan viimeistään syyskuussa

Kunnanjohtajan virkavapaan ajan (28.4.-31.5.2023) vs kunnanjohtajana toimii kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä. Uuden kunnanjohtajan toivotaan aloittavan elokuun aikana, mutta viimeistään syyskuussa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja on ollut yhteydessä henkilöihin, jotka mahdollisesti voisivat hoitaa kesän ajan virkaa vt kunnanjohtajana.

Ottaen huomioon asian luonne, asia käsitellään kunnanhallituksen puheenjohtajan esittelystä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että

1) ajalla 1.-18.6.2023 vt kunnanjohtajana toimii kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä. Jari Lämsälle maksetaan kunnanjohtajan viran hoitamisesta 1.500,00 €/kk lisäyksenä tehtäväkohtaiseen palkkaan ajalla 28.4.-18.6.2023.

2) Vt kunnanjohtajana ajalla 19.6.-31.7.2023 toimii Sakari Ainali. Palkka on 6.700,00 €/kk.

3) Vt kunnanjohtajana ajalla 1.8.2023 alkaen siihen asti, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa virassa, toimii kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä. Jari Lämsälle maksetaan kunnanjohtajan viran hoitamisesta 1.500,00 €/kk lisäyksenä tehtäväkohtaiseen palkkaan 1.8.2023 alkaen siihen asti, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa virassa.

4) Päätös astuu voimaan 12.6.2023 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vs. kunnanjohtaja, kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä

p. 040 630 4035

Koko esityslista on luettavissa täällä.

Kunnanhallituksen esityslistalla muun muassa kunnanjohtajan virkahaku, omistajapolitiikan hyväksyminen sekä kunnanhallituksen jäsenten vaali

Toivakan kunnanhallituksen 27.3.2023 pidettävän kokouksen esityslistalla ovat muun muassa kunnanjohtajan viran täyttäminen, Toivakan kunnan viestintäsuunnitelman hyväksyminen, Toivakan kunnan omistajapoliittiset linjaukset sekä omistajastrategiat konserniyhtiöille, kunnanhallituksen jäsenten ja varajäsenten vaali toimikaudeksi 1.6.2023–31.5.2025, rakennustarkastaja-ympäristösihteerin virkanimikkeen muutos sekä talouskatsaus 2/2023.

Kunnanjohtajan virkahaku alkaa näillä näkymin huhtikuussa

Toivakan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen on valittu Viitasaaren kaupunginjohtajaksi Viitasaaren valtuuston kokouksessa 6.3.2023. Viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa irtisanomisaika on vähintään kaksi kuukautta, jos viranhaltijan ottaminen kuuluu valtuustolle. Irtisanomisaika alkaa kulua sitä päivää seuraavasta päivästä, jona irtisanominen on annettu tai saatettu tiedoksi. Työntekijän tai viranhaltijan pyynnöstä tai suostumuksella voidaan noudattaa lyhyempää irtisanomisaikaa. (Laki kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta (11.4.2003/304) 40 § Irtisanomisaika).

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen on toimittanut irtisanomisilmoituksen 21.3.2023. Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovasen viimeinen virassaolopäivä on 31.5.2023 ja vuosilomalla hän on 28.4.-31.5.2023.

Kuntalain 7 luvun 41 §:n mukaan kunnanjohtajan valitsee valtuusto. Kunnanjohtaja voidaan valita joko toistaiseksi tai määräajaksi ja hän on virkasuhteessa kuntaan. Määräajan pituudesta ei ole laissa määräyksiä, vaan asia on kunnan harkinnassa. Hakuilmoituksessa mainitaan, täytetäänkö virka toistaiseksi vai määräajaksi ja määräaika mainitaan myös. Kuntalain 38 §:n mukaan kunnanjohtaja johtaa kunnanhallituksen alaisena kunnan hallintoa, taloudenhoitoa ja muuta toimintaa. Kuntalaki ei määrittele kunnanjohtajan kelpoisuusehtoja koskevia määräyksiä, joten kunnan tulee erikseen määritellä viranhaltijalta vaadittava kelpoisuus.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää 1. merkitä tiedoksi kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovasen irtisanoutumisen sekä saattaa sen edelleen tiedoksi kunnanvaltuustolle; 2. kunnanjohtajan virkasuhteen muoto on vakinainen, toistaiseksi voimassa oleva; 3. kelpoisuusehtona on ylempi korkeakoulututkinto ja kokemus kunnallishallinnon johtotehtävistä; 4. soveltuvuutta arvioitaessa arvostetaan – valmiutta sitoutua Toivakan kunnanjohtajan virkaan – kykyä strategiseen ajatteluun, johtamiseen ja kehittämiseen – kykyä asioiden, ihmisten ja verkostojen johtamiseen sekä erittäin hyviä vuorovaikutus- ja viestintätaitoja – hyvää elinkeinoelämän ja maaseutuympäristön tuntemusta sekä markkinointi- ja yrittäjähenkisyyttä; – laaja-alaisia verkostoja yhteiskunnan eri osa-alueilta – perehtyneisyyttä kunnallishallintoon ja – talouteen; 5. virka täytetään 1.8.2023 tai sopimuksen mukaan; 6. viran täytössä noudatetaan kuuden (6) kuukauden koeaikaa; 7. virka laitetaan haettavaksi ajalla 4.4.-2.5.2023; 8. hakuilmoitus julkaistaan kunnan verkkosivuilla, Kuntalehdessä, Keskisuomalaisessa ja Kuntarekryssä; 9. kunnanjohtajan haastatteluryhmään kuuluvat kunnanhallitus kokonaisuudessaan ja valtuuston puheenjohtajat; 10. valintaprosessissa käytetään ulkopuolista asiantuntijaa; 11. valtuuttaa kunnanhallituksen puheenjohtajan päättämään mahdollisesta hakuajan jatkamisesta; 12. virkaan voidaan valita suostumuksen antaja.

Omistajapoliittiset linjaukset ja omistajastrategiat konserniyhtiöille

Kunnan toiminta käsittää kunnan ja kuntakonsernin toiminnan lisäksi osallistumisen kuntien yhteistoimintaan sekä muun omistukseen, sopimukseen ja rahoittamiseen perustuvan toiminnan. Kunta tytäryhteisöineen muodostaa kuntakonsernin. Kunnan tytäryhteisö on yhteisö, jossa kunnalla on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta.

Valtuusto päättää omistajaohjauksen periaatteista ja konserniohjeesta. Hallitus vastaa kunnan toiminnan omistajaohjauksesta. Konsernijohto vastaa kuntakonsernissa konserniohjauksesta eli omistajaohjauksen toteuttamisesta ja konsernivalvonnan järjestämisestä valtuuston päätösten mukaisesti. Konsernijohtoon kuuluvat kunnanhallitus, kunnanjohtaja ja muut hallintosäännössä määrätyt viranomaiset.

Omistajapolitiikka on osa valtuuston hyväksymää kuntastrategiaa, joka on kunnan keskeinen johtamisen väline. Omistajapolitiikalla linjataan muun muassa missä yhteyksissä kunta on mukana omistajana ja sijoittajana ja mitä kunta omistajuudeltaan tavoittelee.

Toivakan kunnanvaltuusto on käsitellyt omistajapoliittisten linjausten ja konserniyhtiöiden omistajastrategioiden laadintaa iltakouluissa kevään 2023 aikana. Omistajastrategioiden laadinta on asetettu yhdeksi talousarviotavoitteista jo vuonna 2022, mutta se laaditaan vasta nyt, jotta se kytkeytyy myös paremmin päivitettyyn kuntastrategiaan.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy Toivakan kunnan omistajapoliittiset linjaukset sekä omistajastrategiat konserniyhtiöille.

Kunnanhallituksen jäsenten vaali lähestyy

Toivakan kunnan 1.3.2022 voimaan tulevan hallintosäännön 8 §:n mukaan Toivakan kunnanhallituksessa on seitsemän (7) jäsentä, joista valtuusto valitsee kunnanhallituksen puheenjohtajan ja yhden varapuheenjohtajan. Jokaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Kunnanhallituksen jäsenet pyritään valitsemaan valtuutettujen ja varavaltuutettujen keskuudesta. Kunnanhallituksen toimikausi on kaksi vuotta.

Lisäksi valinnoissa on huomioitava, mitä on sanottu kuntalain §:ssä 73 vaalikelpoisuudesta kunnanhallitukseen sekä Tasa-arvoL 609/1986 §:ssä 4 a, jonka mukaan kunnallisissa toimielimissä tulee valtuustoa lukuun ottamatta olla vähintään 40 % naisia ja 40 % miehiä. Vaatimus koskee erikseen varsinaisia jäseniä ja varajäseniä. Merkitään, että 7-jäsenisessä toimielimessä naisia tai miehiä tulee olla vähintään kolme.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto; 1) valitsee kunnanhallitukseen 7 jäsentä ja näille kullekin henkilökohtaisen varajäsenen toimikaudeksi 1.6.2023-31.5.2025, 2) valitsee jäsenten keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.

Viestintäsuunnitelma ajan tasalle vastaamaan nykyisiä tarpeita

Toivakan kunnan hallintosäännön 6 §:n mukaan: Kunnan virallista viestintää ja tiedottamista kunnan toiminnasta johtaa kunnanhallitus. Kunnanhallitus hyväksyy yleiset ohjeet viestinnän ja tiedottamisen periaatteista. Viestinnän toteuttamista johtaa kunnanjohtaja ja koordinoi viestintä- ja markkinointisuunnittelija. Toimielimet luovat omalla toimialallaan edellytyksiä läpinäkyvälle toiminnalle asioiden valmistelussa ja päätöksenteossa. (Kuntalaki 410/2015, 29 §)

Toivakan kunnan viestintäsuunnitelma 2023 on päivitetty vastaamaan ajankohtaisia viestintätarpeita. Viestintäsuunnitelma on johdettu Toivakan kunnan viestintäohjeesta. Viestintäsuunnitelman tavoite on luoda pohja kunnan yhtenäisemmälle, monipuolisemmalle ja aktiivisemmalle viestinnälle. Viestintäsuunnitelman tarkoituksena on määrittää viestinnän tavoitteet ja periaatteet, selkiyttää roolit ja vastuut sekä kuvata viestinnän kanavat ja kohderyhmät.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää hyväksyä Toivakan kunnan viestintäsuunnitelman 2023.

Rakennustarkastaja-ympäristösihteerin virkanimikkeen päivittäminen

Rakennustarkastaja-ympäristösihteerin virkanimike on tarkoituksenmukaista päivittää vastaamaan nykyisiä virkatehtäviä, jotka jakautuvat sekä rakennusvalvonnan että ympäristönsuojelun lupa- ja valvontaviranomaistehtäviin. Virkanimikkeen muutos ei laajenna tehtävänkuvaa, eikä sillä ole vaikutusta tehtäväkohtaiseen palkkaan. Uudeksi virkanimikkeeksi esitetään rakennus- ja ympäristötarkastajaa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää muuttaa rakennustarkastaja-ympäristösihteerin virkanimikkeen rakennus- ja ympäristötarkastajaksi 1.5.2023 alkaen.

Helmikuu toteutunut hyvin talousarvioon verrattuna

Toivakan kunnan talousarviossa vuodelle 2023 on hallinto- ja talouspalveluiden yhdeksi tavoitteeksi linjattu ajantasaisen talousraportoinnin kehittäminen ja talousseurannan tuominen vakiopykälänä kunnanhallituksen kokouksiin.

Helmikuu on toteutunut hyvin talousarvioon verrattuna. Tammikuussa tilitetyt verotulot näkyvät toteumassa vielä hyvin positiivisesti. Henkilöstökulut ovat varsin hyvin budjetin mukaiset, mutta sijaisten palkkojen kehitykseen on kiinnitettävä huomiota. ICT-palvelujen kuluissa tulee huomioida, että alkuvuonna maksetaan koko vuoden järjestelmäkuluja.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee talouskatsauksen 2/2023 tiedokseen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

 

Koko esityslista on luettavissa täällä.

Hallintosäännön päivitys, MAL-alueen kehityskuva sekä muistorahaston perustaminen hyväksyttiin yksimielisesti kunnanhallituksen kokouksessa

Kunnanhallituksen maanantain 23.1. kokouksessa päätettiin muun muassa hallintosäännön päivittämisestä, MAL-alueen kehityskuvan hyväksymisestä sekä Maria Taipaleen muistorahaston perustamisen hyväksymisestä, joka jakaa stipendejä luonnontieteissä ja / tai tietotekniikassa menestyneille perusopetuksen oppilaille. Myös esimerkiksi useista yhtiökokousedustajien valinnoista vuodelle 2023 päätettiin kunnanhallituksen kokouksessa. 

 

Hallintosäännön päivitystarpeet johtuivat etenkin hyvinvointialueuudistuksesta sekä organisaatiomuutoksesta  

Jokaisessa kunnassa ja kuntayhtymässä on oltava hallintosääntö, jonka sisällön määrittelee kuntalain 90 §. Hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset ainakin niistä asioista, jotka kuntalaissa luetellaan.

Valtuusto päättää hallintosäännön sisällöstä ja muutoksista. Kunnan hallinnossa on noudatettava hallintosäännön määräyksiä.

Kuntalain lähtökohtana on, että jatkossa kaikki johtosäännöillä määrättävät asiat kootaan hallintosääntöön. Hallintosääntöön otetaan määräykset, jotka aiemmin olivat valtuuston työjärjestyksessä, hallintosäännössä, toimielinten johtosäännöissä, taloussäännössä ja tarkastussäännössä. Toivakan kunnan hallintosääntöä päivitetään aina tilanteen vaatiessa. Edellinen päivitys on tehty vuonna 2021.

Nyt käsillä olevan hallintosäännön keskeisimmät päivitystarpeet ovat olleet organisaatiomuutoksessa sekä hyvinvointialueuudistuksessa. Vastuut, tehtävät, virka- ja tehtävänimikkeet on huomioitu päivitetyssä versiossa.

Lisäksi häiriötilanteiden hallintosääntö on rakennettu kokonaan uudeksi hallintosäännön lisäosaksi.

Lautakunnat ovat käsitelleet omissa kokouskäsittelyissään omia toimivalta-asioitaan koskevat mahdolliset muutokset ja tarkennukset.

Kunnanhallitus päätti esittää valtuustolle, että se hyväksyy esityslistan liitteenä olevan hallintosäännön ja päättää, että se tulee voimaan 1.3.2023 muutoksenhausta huolimatta.

 

Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvan hyväksymistä esitetään kunnanvaltuustolle 

Jyväskylän seudun MAL-kehityskuva on kahdeksan kunnan yhteinen, karttapohjainen pitkän aikavälin suunnitelma seudun yhdyskuntarakenteen, viherrakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämisestä. Kehityskuvan laadinta on yksi Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksen keskeisistä toimenpiteistä. MAL-sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. Sopimukseen on kirjattu yhteiset yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämistavoitteet vuoteen 2031.

Kehityskuvassa tarkennetaan ja konkretisoidaan MAL-sopimukseen kirjattuja tavoitteita ja toimenpiteitä sekä yhteensovitetaan seudulla aiemmin laadittuja maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevia strategioita, selvityksiä ja suunnitelmia. MAL-kehityskuva on luonteeltaan strateginen seudullinen maankäytön suunnitelma, mutta se ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaava eikä sillä ole oikeusvaikutuksia. Sen yhteisesti määritellyt pääsisällöt muodostavat lähtökohtia lakisääteiselle kaavoitukselle.

Ympäristöministeriön ja liikenne- ja viestintäministeriön asettaman työnryhmän laatima MAL-sopimusmenettelyn arviointi- ja kehittämisselvitys julkaistiin kesäkuussa 2022. Arvioinnin mukaan yksi MAL-menettelyn onnistumisen edellytys on seudun ominaispiirteisiin perustuva MAL-suunnitelma, jota MAL-sopimuksella toteutetaan. Nyt valmistunut MAL-kehityskuva toimii jatkossa Jyväskylän kaupunkiseudulla vastaavana seudullisen MAL-suunnittelun välineenä, joka tuottaa lähtökohtia myös tuleville MAL-sopimusneuvotteluille. MAL-kehityskuvaa voidaan päivittää jatkossa tarpeen mukaan MAL-sopimuskausittain esimerkiksi yksittäisten teemojen osalta tai nostaa uusia teemoja mukaan tarkasteluun.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää kunnanvaltuustolle Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvan hyväksymistä.

 

Toivakan kunta on saamassa merkittävän yksityishenkilöltä saatavan rahalahjoituksen stipendirahaston perustamiseksi

Toivakan kunta on saamassa merkittävän yksityishenkilöltä saatavan rahalahjoituksen stipendirahaston perustamiseksi ja on käynyt vuoden aikana keskusteluja prosessin edistämisestä. Lahjoituksen antaja toivoo stipendejä ohjattavan luonnontieteissä ja/tai tietotekniikassa menestyneille perusopetuksen oppilaille pitkällä aikavälillä lahjakirjan ehtojen mukaisesti. Stipendejä jaetaan siten, että lahjoitettujen varojen määrä maltillisesti kasvaa, mutta kun pääoma on kaksinkertaistunut jaetaan tämän jälkeen sijoitusten vuotuinen tuotto.  Mikäli stipendirahaston toiminta tai sen toimintaedellytykset muuttuvat siten, ettei toiminta olisi mahdollista, tulee varat käyttää erityisesti tietotekniikan opintojen kehittämiseen Toivakan kunnan perusopetuksessa.  Rahasto nimetään Maria Taipaleen muistorahastoksi.

Alkulahjoituksen summa on 50.000 euroa. Lahjoitukseen liittyvät ehdot käyvät ilmi sivistyslautakunnan esityslistan liitteestä.

Stipendirahastolle esitetään perustettavaksi johtokuntaa, joka valvoo ja päättää stipendien saajista. Johtokuntaan nimetään myös Toivakan kunnan ja perusopetuksen edustajat. Stipendien saajat valitaan rehtorin tai aineenopettajan esitysksestä ja johtokunnalla on mahdollisuus valita myös itse ylimääräisiä stipendien saajia riittävillä perusteilla. Rahaston varat sijoitetaan, jotta niiden kasvupotentiaali turvataan.

Lahjoittajan lakimiehen lisäksi Toivakan kunta on konsultoinut kokonaisuuden laatimisessa Kuntaliiton hallintolakimiehiä.

Toivakan kunnan hallintosäännön § 67 mukaan kunnanvaltuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan periaatteista.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää kunnanvaltuustolle, että;

  1. Toivakan kunta päättää ottaa vastaan rahalahjoituksen (noin 50 000 euroa) vastaan ja perustaa kunnan nimiin tarvittavat arvo-osuustilit lahjoituksen hoitamiseksi sekä huolehtia sijoituksesta lahjakirjan edellyttämällä tavalla;
  2. Toivakan kunta päättää perustaa Maria Taipaleen muistorahaston, joka jakaa stipendejä luonnontieteissä ja/tai tietotekniikassa menestyneille perusopetuksen oppilaille;
  3. Hyväksyy lahjakirjan ehdot;
  4. Toivakan kunnan edustajina johtokuntaan nimetään kunnanjohtaja ja rehtori-sivistysjohtaja.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

Pöytäkirja on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.