Jyväskylän kaupunki, tiedote 28.7.
Suomessa on kesä-heinäkuussa todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Keski-Suomessa ei ole tähän mennessä havaittu laboratoriossa varmistettuja tartuntoja. Jyväskylästä on lähetty Ruokavirastoon tutkittavaksi muutamia kuolleita lokkeja, mutta näistä näytteistä ei ole vielä saatu tuloksia.
Tauti on erityisesti vesilintujen tauti, mutta se voi olla vaarallinen kaikille linnuille. Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Tartunnan saanut lintu erittää virusta hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Taudin oireita ovat muun muassa apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä.
Taudin eteneminen voi olla niin nopeaa, ettei mitään oireita ehditä havaitsemaan ennen linnun kuolemaa. Lintuinfluenssaa ei voi todeta linnusta silmämääräisesti, vaan aina tarvitaan näytteenotto ja laboratoriotutkimus.
Lintuinfluenssavirus ei tartu ihmiseen eikä kissoihin tai koiriin helposti, ja tartuntatapauksia ilmenee hyvin harvoin. Suomessa ei ole todettu yhtään tapausta. Oireet ihmisten tartunnoissa ovat yleensä lieviä hengitystie- tai silmäoireita.
Leviämistä estetään esimerkiksi siipikarjan pitämisellä sisällä
Ruokavirasto on perustanut eläintautilain mukaisen tartuntavyöhykkeen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä esimerkiksi pitää siipikarjaa ulkona. Keski-Suomi ei kuulu tällä hetkellä tartuntavyöhykkeeseen, mutta Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja pidettäisiin sisällä koko maassa.
Kuolleiden lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille
Yksittäinen kuollut lintu ei yleensä herätä epäilystä lintuinfluenssasta eikä niistä tarvitse tehdä ilmoitusta. Mikäli havaitsee useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun samalta alueelta tulee tehdä ilmoitus alueen kunnaneläinlääkärille. Myös yksittäisen ison petolinnun kuolema on hyvä ilmoittaa.
Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella (Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) ilmoitukset tehdään valvontaeläinlääkäreille, joiden yhteystiedot löytyvät tämän tiedotteen lopusta.
Valvontaeläinlääkärit huolehtivat tarvittavasta näytteenotosta. Virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen voi tehdä päivystävälle läänineläinlääkärille tai päivystävälle kunnaneläinlääkärille.
Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonvaraisen linnun?
Yksittäiset linnut voi haudata vähintään 40 senttimetrin syvyyteen paikkaan, jossa ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman vähäiset. Hautaaminen pyritään tekemään siten, ettei lintuun kosketa käsin, vaan lintu siirretään esimerkiksi lapiolla. Haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuun ei koskisikaan.
Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin).
Linnun käsittelyn jälkeen kädet on pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsihuuhteella.
Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.
Hyödyllistä tietoa lintuinfluenssasta ja sen torjunnasta löytyy alla olevista linkeistä:
– https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa
– https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa
Lisätiedot:
Valvontaeläinlääkärit p. 040 5459301, valvontaelainlaakari(at)jyvaskyla.fi
Ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi, p. 050 4724850, hanna.yksjarvi(at)jyvaskyla.fi