Keski-Suomen hyvinvointialueen uusien verkkosivujen ensimmäinen versio julkaistu

Uusille hyvaks.fi-sivuille on kerätty Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamat palvelut sekä asiointitavat. Sivusto ei ole vielä valmis, vaan tietoja täydennetään ja toiminnallisuuksia parannetaan vielä. Voit osallistua kehittämiseen antamalla palautetta.

Ensimmäinen versio hyvinvointialueen palvelut kokoavasta hyvaks.fi-verkkosivusta on nyt avattu. Sivulle on koottu yhteensä noin 140 palvelua sekä noin 950 eri asiointitapaa sisältäen puhelinpalvelut, toimipisteet sekä verkkoasioinnin.

Tietoa palveluista ja asiointitavoista löydät sivuiltamme ”Palvelut” sekä ”Asiointi” -otsikkojen alta. Lisäksi uutena ominaisuutena sivuille on tuotu paljon toivottu hakuominaisuus, jonka löydät sivuston yläpalkista. Hakutuloksia pystyt myös suodattamaan eri aihealueiden perusteella. ”Asiakkaana”-sivuilta löydät tietoa esimerkiksi palveluseteleistä, asiakasmaksuista sekä asiakastietorekisteristä.

Valmisteluajan sivuilta tuttu ”Henkilöstö”-osio on siirtynyt Polku-intraan. Linkit henkilöstön aamukahveihin ja muihin henkilöstötapahtumiin pidetään kuitenkin myös ulkoisilla verkkosivuilla joulu-tammikuun ajan.

Tiedot edelleen myös vanhassa tutussa paikassa

Autamme asiakkaitamme ja ammattilaisia turvallisessa siirtymässä hyvinvointialueelle. Siispä palveluiden ja asiointikanavien yhteystiedot tulevat löytymään helmikuun loppuun saakka kuntien sekä Seututerveyskeskuksen, Saarikan ja Wiitaunionin myöhemmin poistuvilta verkkosivuilta.

Sairaala Nova ja Pelastustoimi omia kokonaisuuksiaan

Sairaala Novan tiedot jäävät toistaiseksi Novan verkkosivuille osoitteeseen sairaalanova.fi. Novan tiedot on tarkoitus siirtää hyvinvointialueen verkkosivuille kesään 2023 mennessä.

Pelastuspalvelut jäävät toistaiseksi osaksi valtakunnallista pelastustoimi.fi-sivustoa. Hyvinvointialueen verkkosivuille on kuitenkin koottu paloasemien osoitetiedot, mutta yksityiskohtaisempi tieto Keski-Suomen pelastuspalveluista on saatavilla osoitteesta pelastustoimi.fi.

Jatkossa myös kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden. kuten Kelan palvelut linkitetään tiiviiksi osaksi hyvaks.fi:tä, jotta myös verkossa keskisuomalaisten palvelut ovat saumattomia ja tietoa on saatavissa kokonaisuutena. Jatkokehittämisen alla on myös eri väestöryhmiä palvelevat sivustot ja hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edesauttavat kokonaisuudet.

Osallistu kehittämiseen

Sivustoa rakennetaan edelleen. Esimerkiksi palvelujen ja asiointitapojen rakennetta ja sisältöä täsmennetään vielä ennen vuoden vaihdetta. Lisäksi ”Asiakkaana”-sivu päivittyy esimerkiksi lomakkeiden ja potilaan- ja asiakkaan oikeuksien osalta merkittävästi. Myös sivujen asiasanoja lisätään paikoilleen, jotta hakutoiminto toimii mahdollisimman hyvin.

Vuodenvaihteeseen mennessä sivuille pyritään saamaan kaikki tarpeellinen, mutta kehittäminen jatkuu vielä vuoden 2023 puolella. Kuntien verkkosivut toimivat tukenasi siirtymävaiheessa.

Voit auttaa verkkosivujen kehittämisessä täyttämällä jokaisen sivun loputa löytyvän React & Share -palautejärjestelmän lomakkeen. Lomake kysyy ”Löysitkö etsimäsi tiedon tältä sivulta?” Valitsemalla ”Osittain” tai ”En” aukeaa vapaa palautelomake, jolla saamme kohdennettua puuttuvan tiedon suoraan oikealle sivulle. Tätä kautta jätetyt palautteet ovat anonyymejä eikä niihin vastata. (Päivitys 16.12. klo 10.40: React & Sharen näkymisessä havaittu puutteita sivuilla, ongelmaa selvitetään).

Lisätietoja

Ohjeet oman vedenkäytön seurantaan verkossa

Oman kotitalouden vedenkäyttöä voi seurata kätevästi verkossa osoitteessa:

wmd.wrm-systems.fi/toivakanvesihuolto 

Palveluun kirjautuminen tapahtuu laskustasi löytyvällä maksajan numerolla sekä vesimittarin numerolla. Ne löytyvät vesilaskustasi selitys-kohdasta:

kuva vesilaskusta

Jos kirjautumisessa on ongelmia, ota yhteyttä:

Talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin

p. 040 59 08 235

henna.breilin@toivakka.fi.

 

Palvelun kautta löydät tietoa omasta vedenkulutuksesta ja voit esimerkiksi seurata sitä päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuvaajassa näkyy myös kumulatiivinen kulutus. Voit vaihtaa näkymää klikkaamalla kuvaajan kohdista:

kuvaaja vedenkulutuksesta

Palvelussa on mahdollista myös asettaa hälytys vuototilanteita varten kohdassa Hälytysilmoitus sähköpostiin. Voit kirjoittaa sähköpostiosoitteesi ja valita, missä tilanteissa haluat saada hälytysilmoituksen. Saat valittua hälytykset klikkaamalla kynän kuvaa ja samalla voit syöttää sähköpostiosoitteesi, johon hälytysilmoitus lähetetään:

hälytysilmoitus

hälytysilmoituksen sähköpostinsyöttö

Vesihuoltolaitoksen häiriötiedotteet saat halutessasi tekstiviestitse omaan puhelimeesi

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteista tiedotamme tekstiviestillä kaikkia kunnan vesihuollon asiakkaita, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa sitä varten. Jos haluat saada mahdollisista häiriöistä tiedotteen, jätä yhteystietosi eli nimesi ja puhelinnumerosi lomakkeen kautta osoitteessa:
www.toivakka.fi/asuminen-ja-ymparisto/vesihuolto/

Voit myös jättää yhteystietosi soittamalla:

Talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin, p. 040 59 08 235.

Jättämiäsi yhteystietoja ei käytetä muihin tarkoituksiin.

 

Samainen ohje pdf-tiedostona löytyy tästä.

Ukrainalaisten asumispalveluiden vastuuhenkilömuutokset vuodenvaihteessa

Hyvinvointialueuudistuksesta johtuen Toivakan kunnan vastuuhenkilöt ukrainalaisten kontakteina muuttuvat. Perhetyöntekijät Tanja Poikolainen ja Leena Makkonen siirtyvät vuodenvaihteen myötä Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen. Kotouttamistehtävät jäävän kuitenkin kuntien vastuulle. Joulukuun ajan yhteyshenkilönä työskentelevät vielä perhetyöntekijät, jotka tavoittaa numeroista 040 667 3851 (Leena Makkonen) ja 040 585 0024 (Tanja Poikolainen).

Toivakan kunnan vastuuhenkilöinä ukrainalaisten majoituspalveluihin sekä ohjaukseen- ja neuvontaan liittyen toimivat tammikuun 2023 ajan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen, p. 050 307 6114 sekä työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, p. 040 635 8088.

Helmikuusta alkaen vastuuhenkilönä tulee toimimaan hyvinvointisuunnittelija. Hyvinvointisuunnittelijan rekrytointiprosessi on parhaillaan meneillään.

Toivakan kunta on solminut vastaanottokeskuksen kanssa majoituspalvelusopimuksen, joka on tällä hetkellä voimassa maaliskuun 2023 loppuun. Sopimuksen tarkoituksena on tuottaa tilapäistä suojelua hakeneille ja sitä saaville henkilöille majoituspalvelua ja arkeen sekä majoitukseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Tilapäisen suojelun asiakkaille kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa vastaanottokeskus ja työllistämisestä Keski-Suomen TE-toimisto.

Toivakan kunta sekä vastaanottokeskus tekevät tiivistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa, joilla saadaan ohjattua henkilöt oikeiden palvelujen pariin.

Yhdistysten ja vapaaehtoisten rooli on ollut merkittävänä apuna kotouttamisessa ja kunta toivoo hyvän yhteistyön sen osalta jatkuvan.

Lisätiedot:
Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

helena.vuopionpera-kovanen@toivakka.fi

 

Elinkeino- ja työllisyyssuunnittelija Arja Marjonen

p.040 635 8088

arja.marjonen@toivakka.fi

Kirjasto- ja kulttuuritoimen asiakaskysely 2022

Kirjaston vuosittaiseen asiakaskyselyyn on nyt otettu mukaan myös kulttuuritoimen järjestämät tapahtumat. Kartoitamme tapahtumatoiveita tuleville vuosille ja mielellämme otamme yhteistyökumppaneita ja yksittäisiä kuntalaisia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Nyt saa laittaa toiveita ja ideoita tulemaan!

Asiakaskyselyyn pääset TÄSTÄ.

Kyselyyn voi vastata 31.12.2022 asti.

Kunnanvaltuuston 12.12. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanvaltuuston esityslistalla maanantain 12.12. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talouden tasapainotusohjelman hyväksyminen, talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, investointiohjelman 2023-2025 hyväksyminen sekä tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta.

 

Kunnan tulee lain mukaan järjestää palvelut taloudellisella tavalla

Kuntalain 110 § 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan kunnan taseen kertynyt alijäämä on -1 916 798, 86 miljoonaa euroa. Toivakan kunnan vuoden 2019 tilinpäätöksen perusteella on alkanut kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite. Talousarvion 2023 yhteydessä tulee esittää ne toimenpiteet, joilla alijäämä tulevina vuosina katetaan. Toivakan kunta käynnisti vuonna 2020 laajan talouden tasapainottamisohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi. Merkittävin tekijä taseeseen kertyneelle alijäämälle on ollut Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takauksen realisoituminen.

Kuluvan vuoden osalta Toivakan kunta on varautunut merkittäviin lisälaskuihin liittyen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin alijäämä kattamisvelvoitteeseen sekä Seututerveyskeskuksen laskutukseen. Loppuvuoden 2022 toteumien ennustaminen on haasteellista alati muuttuvan tilanteen vuoksi.

Toivakan kunta on saanut myönteisen päätöksen 430.000 euron harkinnanvaraisesta valtionosuudesta, joka maksetaan kunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Toteutumiin syyskuun osalta ei myöskään ole vielä kirjautunut metsänmyynnistä saatu tuotto.

Vuoden 2021 tasapainotusohjelman toimenpiteiden tilanne on esitetty edellisessä osavuosikatsauksessa. Lokakuun 2022 toteumat on käsitelty edellisessä pykälässä.

Tavoitteena on löytää keinoja 2.3 miljoonan arvosta, jotta tase saadaan ylijäämäiseksi.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen päivitetyn talouden tasapainotusohjelman vuosille 2023-2024.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Päätösehdotuksena on, että kunnanvaltuusto päättää, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Lisätiedot:

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti

p.040 5151 686

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p.050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

PK-yrityksille tietoa kiertotaloudesta webinaarin ja koulutuksen voimin

Boostia kiertotaloudesta PK-yrityksille webinaari:

Tule kuulemaan miten Varustelekalla toteutetaan kiertotaloutta ja kuinka voit hyödyntää kiertotaloutta omassa yrityksessäsi! Webinaari järjestetään 14.12. klo 15-16.15.

Webinaarissa pääpuheenvuoron pitää Varustelekan perustaja Valtteri Lindholm aiheesta “Käytettyjen vaatteiden materiaalikierrätys on epäolennaista ja muita Varustelekan kiertotalousoppeja”. Polku 2.0 -hankkeen asiantuntijat kertovat myös miten kiertotaloutta harjoitetaan käytännössä keskisuomalaisissa yrityksissä sekä miten voit kehittää omaa osaamistasi aiheen ympärillä.

Ilmoittaudu mukaan webinaariin https://link.webropol.com/s/polkukartta-webinaari

Lue lisää POLKU 2.0 -hankkeesta: www.jyu.fi/wisdom/polkukartta. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.

webinaarimainos

Miten siirtyä kiertotalouteen –koulutus:

Kiertotalous on paljon muutakin kuin pelkkää kierrätystä. Maksuttomassa Miten siirtyä kiertotalouteen -koulutuksessa opit, mitä kiertotalous tarkoittaa, miten se auttaa ratkaisemaan kestävyyskriisejä ja millaisia mahdollisuuksia kiertotaloudella on yritystoiminnalle.

Koulutus järjestetään 20.1.–17.2.2023 viitenä perjantaiaamupäivänä. Koulutus soveltuu laajasti eri toimialoilla työskenteleville ja opiskelijoille.

Ilmoittaudu mukaan osoitteessa: r.jyu.fi/miten-siirtya-kiertotalouteen

Lue lisää POLKU 2.0 -hankkeesta: www.jyu.fi/wisdom/polkukartta. Hankkeen päärahoittaja on Euroopan Sosiaalirahasto, rahoittavana viranomaisena toimii Keski-Suomen ELY-keskus.

kiertotalous-mainos

Väylävirasto varautuu maantievalaistuksen osittaisiin sammutuksiin

Tiedote. Julkaistu: 02.12.2022, 09:00
Väylävirasto

Väylävirasto varautuu siihen, että talven aikana voidaan joutua tilapäisesti sammuttamaan osa maanteiden valaistuksesta mahdollisen sähköpulan estämiseksi. Energiansäästötalkoisiin osallistumisen tavoitteena on välttää sähköpula ja pakotetut sähkökatkot tilanteissa, joissa sähkön tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää. Mahdollisten sammutusten liikenneturvallisuusvaikutukset pyritään minimoimaan.

Väylävirasto vastaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa noin 78 000 kilometristä maanteitä, joista noin 12 000 kilometriä on valaistu yhteensä 260 000 valaisimella. Maanteiden valaistukseen käytetään sähköä, josta voi olla talven aikana pulaa. Siksi myös tievalaistuksen suhteen on varauduttu olemaan mukana energiansäästötalkoissa, erityisesti kulutushuippujen osalta.

”Mahdollisen talven pakkasjakson tai energiatuotannon häiriön aikana voidaan joutua tilanteeseen, jossa sähköntuotto ei riitä kattamaan tarvetta. Jokaisen toimijan mahdollisuus karsia kulutusta erityisesti aamuisin ja iltaisin onkin ensiarvoisen tärkeää, jottei jouduttaisi pakotettuihin sähkökatkoihin. Ennakkoon suunniteltu ja hallitusti tehty maanteiden valaistuksen sammuttaminen on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan parempi vaihtoehto”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Maanteiden valaistusta sammutetaan normaalitilanteessakin öisin vähäliikenteisillä teillä, eli tekninen valmius sammutuksiin on. Tulevaa talvea varten on myös tehty lisävalmisteluja, jotta valoja voidaan tarvittaessa sammuttaa etänä tiettyjen valaistusryhmien ja tieosuuksien mukaan.

Osittaisten sammutusten tuoma säästö olisi varsin merkittävä. Tievalaistuksen sähköntarve maanteillä on laskennallisesti noin 43 megawattia. Jos siitä puolet sammutetaan, se kattaisi noin viisi prosenttia mahdollisesta 400 megawatin tehovajauksesta koko maan sähköntuotannossa.

Liikenneturvallisuudesta pidetään huolta

Liikenneturvallisuus otetaan huomioon mahdollisissa sammutuksissa. Katkoksissa pyritään esimerkiksi välttämään taajama-alueita, joilla on paljon jalankulkua ja pyöräliikennettä. Myös risteysalueilla ja tunneleissa halutaan pitää valot päällä turvallisuuden takaamiseksi.

Jos sähköpula uhkaa, valoja sammutettaisiin aamuisin noin kello 7–9 ja alkuillasta noin kello 16–19 eli sähkön kulutushuippujen mukaisesti. Lisäksi muun muassa koulujen ympäristöt on kartoitettu: aamusammutuksia niiden kohdalla vältettäisiin, mutta iltasammutuksia voitaisiin tehdä.

”Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa turvallisuuteen ja siten osallistua talkoisiin, jos valoja joudutaan sammuttamaan. Esimerkiksi heijastimet ja pyörän valot kannattaa joka tapauksessa huolehtia kuntoon pimeänä aikana. Auton ratissa taas riittävän alhainen nopeus on avainasemassa”, muistuttaa tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta.

Lisätietoja:

toimialajohtaja Virpi Anttila, Väylävirasto
p. 029 534 3642
etunimi.sukunimi@vayla.fi

tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen, Väylävirasto
p. 029 534 3494
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.