Sinilevähavainto Humalajärvessä

Sinilevää on havaittu jo yleisesti Keski-Suomessa. 6.7.2022 otetun näytteen perusteella Humalajärvessä on todettu sinilevää.  Sinilevää sisältävää vettä ei tule käyttää juoma-, löyly- tai pesuvetenä eikä syötävien kasvisten kasteluvetenä. Sinilevämyrkky ei häviä vedestä keittämällä, joten edes keittämisen jälkeen vettä ei tule käyttää. Kaikki sinilevät eivät kuitenkaan ole myrkyllisiä, mutta niiden myrkyllisyyttä ei voi varmistaa aistinvaraisesti. Tämän vuoksi kaikkiin sinileväesiintymiin tulee suhtautua kuin ne voisivat olla myrkyllisiä.

Ympäristöhallinnon Järviwiki-verkkosivuille on koottu yksityiskohtaisempaa tietoa sinilevistä, sinilevähavainnoista ja valokuvia tilanteista, joissa sinilevää esiintyy hieman, runsaasti tai erittäin runsaasti. http://www.jarviwiki.fi/

Miten kannattaa toimia ennen kuin menet uimaan:
– Mikäli havaitset vedessä selvästi sinilevää, älä mene uimaan!
– Jos kuitenkin päätät uida ja epäilet vedessä olevan sinileväesiintymiä, käy suihkussa uimisen jälkeen.
– Älä anna lasten uida vedessä, jos havaitset sinilevää.
– Älä myöskään päästä koiraasi veteen, jossa on sinilevää.

Jos altistut sinilevälle voit saada seuraavia oireita:
– iho-oireita ja silmien kirvelyä
– vatsaoireita: ripulia, oksentelua ja pahoinvointia
– flunssan kaltaisia oireita (päänsärky, nuha ja kuume), jotka alkavat yleensä 3−5 tunnin kuluttua altistumisesta.

Jyväskylän ympäristöterveydenhuollon palveluyksikkö hoitaa ympäristöterveydenhuollon tehtävät Toivakassa.

Jyväskylän ympäristöterveydenhuolto

Keski-Suomen ilmastotyö etenee ‒ kerro mielipiteesi tiekartasta! 

Keski-Suomen ilmastotyö etenee ‒ kerro mielipiteesi tiekartasta!

Keskisuomalaiset haastetaan osallistumaan ilmastotekojen suunnitteluun ja toteuttamiseen Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekartan avulla. Tiekartan luonnosta voi kommentoida Lausuntopalvelussa syyskuun alkupuolelle asti.

 

Löydätkö itsesi tiekartalta? Tämä on kysymys, jonka Keski-Suomen liitto haluaa esittää jokaiselle keskisuomalaiselle. Keski-Suomessa on valmisteltu reilun puolen vuoden ajan Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekarttaa, joka on suunnitelma ja työkalu maakuntastrategian mukaisen päästötasapainon saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä. Työskentelyssä on edetty vaiheeseen, jossa tiekartan luonnoksesta voi antaa palautetta sähköisen Lausuntopalvelun kautta.
Arjen valintoja

Ilmastonmuutos saattaa tuntua kaukaiselta asialta, mutta todellisuudessa se on läsnä jokaisen arjessa. Samoin ilmastonmuutosta hillitsevät ilmastoteot ovat aivan arkisia valintoja, joita tehdään esimerkiksi käyttämällä autoa polkupyörän sijaan, vaihtamalla öljykäyttöinen ruohonleikkuri perässä vedettävään tai lisäämällä kasvispainotteisen ruoan osuutta arjessa. Kaikki teot eivät ole mahdollisia kaikkialla, mutta jokaisen on mahdollista tehdä jotakin.
Tiekartassa Keski-Suomen hiilineutraaliustavoitteeseen tähtääviä ilmastotekoja on tunnistettu ja ryhmitelty viiden teeman kautta. Käsiteltävät teemat ovat: Elinkeinot, Energia, Liikkuminen, Maatalous ja metsät sekä Yksilö ja yhteisö. Taloudelliset, ympäristölliset, sosiaaliset ja kulttuurilliset näkökulmat halutaan huomioida tiekartassa tasapainoisesti ja kokonaiskestävästi.

 

Vastaa lausuntopyyntöön ja vaikuta

Onko tiekartassa tunnistettu mielestäsi oikeita toimia, vai onko ehkä juuri sinun ilmastotekosi jäänyt tunnistamatta? Entä miten tiekartta saadaan toteutumaan käytännössä? Oletpa sitten keskisuomalainen mökkeilijä, vakituinen asukas tai esimerkiksi järjestön, yrityksen tai kunnan edustaja, nyt on oikea aika kertoa mielipiteesi! Tiekartan luonnoksesta kerätään palautetta Lausuntopalvelun kautta 4.9.2022 asti. Tiekarttaa toteutetaan yhdessä ja siksi on tärkeää, että myös sen sisältö suunnitellaan yhdessä. Kiitos, että olet kartalla!

Lisätiedot:

Suvi Bayr
aluekehitysasiantuntija
suvi.bayr@keskisuomi.fi

Lausuntopalveluun

Hiilineutraali Keski-Suomi 2030 -tiekartta

 

Osallistu matkailun kehittämiseen ja vastaa Visit Finlandin asukaskyselyyn

Kerro mielipiteesi ja vaikuta!

Osallistu matkailun kehittämiseen ja vastaa Visit Finlandin asukaskyselyyn! Kysymykset liittyvät matkailun kestävyyteen Toivakan  kunnassa/alueella asukkaan näkökulmasta ja vastaaminen vie noin 5 minuuttia. Vastaamalla kyselyyn edesautat kestävän matkailun kehittämistä omassa kotikunnassasi ja koko Suomessa.

Visit Finland arpoo 3 hotellilahjakorttia asukaskyselyn päättymisen jälkeen marraskuussa 2022. Voit osallistua arvontaan jättämällä yhteystietosi kyselyyn vastaamisen jälkeen.

Vastaa kyselyyn: https://ecv.microsoft.com/tg9YCPgUbE

Tiedote Heiskan vedenottamon alueella asuville kuluttajille

Heiskan vedenottamon alueella vedenkulutus on kasvanut huomattavasti keskiviikosta 22.6.2022 alkaen. Vesihuoltolaitos pyytää verkoston piirissä asuvia ja erityisesti kesäasunnon omistajia tarkastamaan tonttisulkuventtiilin asennon.

Venttiilin tulee olla joko täysin auki- tai kiinninasennossa, muutoin venttiili jää vuotamaan.

Tarvittaessa ota yhteyttä päivystysnumeroon 0400 571 039.

Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä apua ympäri vuorokauden kriisi- ja hätätilanteissa

Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksestä apua ympäri vuorokauden kriisi- ja hätätilanteissa

 

Kun tarvitset apua, tukea ja turvaa äkillisen ja järkyttävän kriisin kohdatessa, ota yhteyttä Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystykseen ympäri vuorokauden, vuoden jokaisena päivänä.

 

Ota yhteyttä numeroon 014 266 0149 tai hätäkeskuksen numeron 112 kautta.

 

Apua voi hakea asiakas itse, läheinen, ystävä tai viranomainen. Palvelut ovat maksuttomia ja yhteyttä voi ottaa myös nimettömästi.

 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen apu on muun muassa kiireellistä sosiaalityötä, psyykkistä ensiapua tai kriisityötä hädän, kriisin tai menetyksen hetkellä sekä myös kriisitapaamisia yksittäisille henkilöille, perheille tai ryhmille.

 

https://www.jyvaskyla.fi/hatatilanteet_ja_paivystys/sosiaali-ja-kriisipaivystys

 

Mobilesta järjestölähtöistä tukea

 

Mobilesta saa järjestölähtöistä tukea muun muassa erilaisissa elämäntilannekriiseissä. Kriisikeskus Mobile palvelee numerossa 044 788 8470 maanantaista torstaihin kello 8–20 ja perjantaisin kello 8–17.

 

Lisätietoja:

  • Maarit Kinnunen, p. 050 5538 462, Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystyksen johtava sosiaalityöntekijä, Jyväskylän kaupunki
  • Anne Seppälä, p. 050 561 1537, Jyväskylän kaupungin lastensuojelun palvelupäällikkö

 

 

Kompostointitarkastuksia tehdään kesällä Toivakan keskustaajamassa

Kompostointitarkastuksia tehdään kesällä 2022 Jyväskylän seudulla

 

Jyväskylän Keljonkankaalla, Muuramen Kinkomaalla, Laukaan Leppävedellä ja Lievestuoreella sekä Toivakan keskustaajamassa tehdään kesä-elokuussa kompostointitarkastuksia. Satunnaisesti tarkastuksia voidaan tehdä myös muille alueille.

 

 

Posti tuo ennakkoilmoituksen tarkastettaville kiinteistöille

 

Tarkastettavat kiinteistöt on pääosin valittu satunnaisotantana, mutta osa tarkastuksista tehdään alueille, joilla on todettu jyrsijähavaintoja. Tarkastettavien kiinteistöjen asukkaille saapuu kirjeitse tiedote paria viikkoa ennen varsinaista kiinteistöllä käyntiä. Kompostointitarkastus ei edellytä kiinteistön omistajan paikalla oloa. Tarkastajalla on pyydettäessä esittää Jyväskylän kaupungin henkilökortti ja päällä keltainen huomioliivi tai -takki.

 

Käynnin yhteydessä tarkastetaan kompostorin tyyppi tai malli sekä vaadittavat eristykset. Lisäksi havainnoidaan kompostoinnin asianmukaisuutta. Tarkastaja tekee tarkastuspöytäkirjan, joka toimitetaan asukkaalle. Jos kompostoinnissa on puutteita, tarkastaja antaa toimintaohjeet tilanteen korjaamiseksi.

 

 

Miksi kompostointitarkastuksia tehdään?

 

Tarkastusten taustalla on jätelaki (123 §), joka velvoittaa alueellista jätehuoltoviranomaista pitämään rekisteriä biojätteensä kompostoivista kiinteistöistä. Tarkastusten tekemisestä vastaa Jyväskylän seudun jätehuoltoviranomainen.

 

Tavoitteena on paitsi kompostoinnin asianmukaisuuden tarkastelun ohella tiedottaa biojätteen erilliskeräyksen merkityksestä. Kaikilla Jyväskylän seudun asuinkiinteistöillä on biojätteen erilliskeräysvelvoite. Biojätettä ei siis saa laittaa sekajätteeseen, vaan se tulee lajitella omaan tai naapureiden kanssa yhteiseen biojäteastiaan tai kompostoriin.

 

Erilliskeräysvelvoitteesta huolimatta kotitalouksilta kerättävän sekajätteen seassa on edelleen jopa 23 prosenttia biojätettä. Tämä selvisi vuonna 2021 tehdystä sekajätteen koostumustutkimuksesta. Biojätteen huolellinen lajittelu on tärkeää, koska se vähentää Tampereelle polttoon kuljetettavan sekajätteen määrää ja painoa, ja siten vähentää jätteen kuljetuksesta aiheutuvia kustannuksia. Se myös parantaa jätteenpolttolaitoksen palamisprosessin hyötysuhdetta.

 

Kiinteistökohtaisella kompostoinnilla biojätteet saadaan hyötykäyttöön suoraan omalle pihalle, esimerkiksi kukkapenkkien kasvualustana. Lisätietoa kompostoinnista: https://mustankorkea.fi/wpcontent/uploads/2022/05/Kompostointiopas.

 

 

Jyväskylän seudun jätelautakunta toimii neljän kunnan yhteisenä jätehuoltoviranomaisena Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.

 

Lisätiedot: Jyväskylän seudun jätelautakunnan esittelijä, palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

 

Laadukas perhetyö, lähellä lapsiperheiden arkea 

Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma

Tiedote 20.5.2022

Laadukas perhetyö, lähellä lapsiperheiden arkea 

Perhetyö on yksi lapsiperheille kohdennettu sosiaalihuollon palvelu, jota käytetään erilaisten perhetilanteiden tukemiseen ja muutoksen aikaansaamiseen. Perhetyö on laajasti käytetty tukitoimi, jota tarjotaan sekä varhaisena tukena että tehostettuna perhetyönä lastensuojelussa. Perhetyölle on ominaista se, että palvelu viedään lähelle perhettä ja työllä tuetaan perheen omia voimavaroja. Perhetyö on sisällöllisesti käytännönläheisen ja psykososiaalisen tuen yhdistelmä. Keskeistä työssä on turvata lapsen etu.

Perhetyö palveluna ei usein näy julkisessa keskustelussa. Otsikoihin nousee lastensuojelun sosiaalityön uutiset, joissa näkökulmana on kiire, lapsiperheiden haasteet ja näkökulmien kohtaamattomuus.

Haetaan arjesta hetkiä, jotka kannattelevat 

Perhetyön kautta lapsiperheet saavat tukea vanhemmuuteen, lasten hoito- ja kasvatusasioihin, arjen hallintaan, perheen toimintakyvyn ja vuorovaikutustapojen vahvistamiseen, sosiaalisten verkostojen laajentamiseen tai syrjäytymisen ehkäisyyn.

-Perhetyössä pyritään ratkaisukeskeiseen ja voimavaralähtöiseen työskentelyyn, jossa perhetyöntekijä toimii arjen tukipilarina, ikään kuin ”kasvatuskumppanina” vanhemmille. Arjesta on tärkeä nostaa esille niitä tekijöitä, jotka kannattelevat. Hyviä asioita ei välttämättä näe haasteiden keskeltä ja silloin perhetyöntekijä auttaa tämän sanoittamisessa. Yhdessä etsitään ratkaisuja toimivampaan arkeen, kertoo projektityöntekijä Anu Piispanen Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus- ohjelmasta.

Tehostetussa perhetyössä keskiössä on tavoitteellinen muutostyö perheen kanssa. Perhetyön roolina on vahvistaa lasta suojaavia tekijöitä silloin, kun vanhemmuus ei yksin riitä. Tulevaisuuden sote-keskus ohjelman projektipäällikkö Hanna Hämäläisen mukaan lastensuojelun tehostetussa perhetyössä perhetilanne on usein monimutkainen ja tuen tarve on suurta, jolloin perhetyö on myös erityisen tiivistä ja muutokseen tähtäävää.

Kohti yhtenäisempiä palveluita 

Keski-Suomen kunnissa perhetyötä tuotetaan eri tavoilla riippuen kunnan koosta, väestömäärästä sekä muusta alueen palveluvalikoimasta. Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirryttäessä tavoitteena on yhdenmukainen ja laadukas perhetyön kokonaisuus, joka toimii lähellä lapsiperheiden arkea. Viime vuosina Keski-Suomessa perhetyötä on kehitetty yhteiseen suuntaan ja myös saatavuutta on parannettu. Vastuu sosiaalihuoltolain ja lastensuojelulain mukaisten perhetyötä tukevien palvelujen järjestämisestä siirtyy kunnilta hyvinvointialueelle 1.1.2023.

-Keski-Suomessa on tahtotilaa panostaa lapsiperheiden ennaltaehkäiseviin ja varhaisen tuen palveluihin. Perhetyön vahvistaminen ja tasavertainen saatavuus on tärkeää, sillä perhetyö on yksi keskeisimmistä työmuodoista lapsiperheiden palvelukokonaisuudessa. Kunnat ovat lähteneet vahvistamaan myös matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjaustyötä. Vanhemmille tarjotaan mahdollisuus ennalta vahvistavaan, kynnyksettömään yhteydenpitoon ja keskusteluun tavallisesta perhearjesta. Perhetyötä tehdään monitasoisesti, lapsi- ja perhelähtöisesti. Alueemme perhetyöntekijöillä on valtavasti osaamista ja tätä on tärkeää osata hyödyntää, toteavat Hämäläinen ja Piispanen.

Keskustelu- ja kasvatuskumppani vanhemmalle ja huomiota lapselle

Perhetyöntekijöiden työ on hyvin monipuolista, antoisaa ja innostavaa. Keskustelujen kautta perheitä rohkaistaan ja autetaan löytämään omat vahvuutensa, jolloin usko heidän omiin voimavaroihinsa lisääntyy.

Perheiden tukeminen yksinkertaisimmillaan on keskustelua, lapselle ajan antamista tai muuta konkreettista yhdessä tekemistä. Perhetyöntekijän työpäivään kuuluu käyntejä perheiden kotona, jossa tavataan sekä vanhempia että lapsia. Hyvien vuorovaikutussuhteiden tukeminen perheen jäsenten välillä on tärkeä osa työtä. Perheen ilmapiiri vaikuttaa paljon jaksamiseen.

-Ilojen ja huolien kuuntelu on tärkeintä, keskusteluissa etsitään ja löydetään voimavaroja arkeen. Lasten kanssa työskentely on usein juttelun lisäksi toiminnallista kuten ulkoilua. Perheet arvostavat kasvatuskumppanuutta, ja että lapsilla on ympärillään heistä välittäviä perheen ulkopuolisia aikuisia. Onneksi avun räätälöinti on mahdollista, koska jokaisen perheen ja lapsen tilanne on yksilöllinen, avaa työtään Konneveden kunnan perheohjaaja Tuija Mehto.

Perhetyöntekijät tekevät myös ennaltaehkäisevää työtä, esimerkkeinä kouluvierailut ja tunnetaitotunnit, joissa oppilaat saavat tietoa kaveritaidoista ja mielen hyvinvoinnista. Myös erilaisen toiminnan ja tapahtumien järjestäminen on ennaltaehkäisevää työtä, jossa vanhemmat ja lapset pääsevät tutustumaan toisiinsa ja saamaan vertaistukea.

-Perheille suunnattu yhteinen tapahtuma oli omanlainen arjen hengähdystauko meille, joilla ei ole isovanhempia lähimaillakaan. Oli ihanaa, kun lapseni saivat ohjattuja liikuntaleikkejä ja huomioita muilta aikuisilta. Itse vaihdoin ajatuksia toisten vanhempien ja perhetyöntekijöiden kanssa ja join kahvit rauhassa, kertoo 41-vuotias keskisuomalainen kolmen lapsen äiti kokemuksestaan perhetapahtumasta. 

Jyväskylän kaupungilla 14 vuotta ennaltaehkäisevää ja varhaisen tuen perhetyötä tehnyt perhetyöntekijä Merja Häyrynen kuvaa työtään monipuoliseksi, ajoittain haastavaksi, mutta innostavaksi työksi. Nykyisessä, ennaltaehkäisevässä perhetyössä painottuvat vanhemmuuden tukemiseen liittyvät asiat, vauva- ja taaperoikään sekä uniasioihin liittyvät asiat. Häyrynen työskentelee myös suoraan lasten kanssa. Häyrynen on työskennellyt paljon myös niiden perheiden kanssa, joissa työn keskiössä ovat parisuhde-, kodin työnjako- ja vanhempien uupumiseen liittyvät teemat.

-Perhetyön asiakkaista moni edelleen pelkää leimautumista. Perhetyössä työstämme yhdessä asioita perheiden parhaaksi, eikä työhön kuulu kenenkään syyttely tai tuomitseminen, kuvailee Häyrynen.

Nykyhetken haasteina Häyrynen näkee vanhemmuuden ylisuorittamisen. Vanhemmalle saattaa muodostuu suuria paineita esimerkiksi sosiaalisen median välityksellä, kun vanhemmat vertailevat omaa lapsiperhe-elämäänsä muiden perheiden tilanteeseen.

-Olen kohdannut työssäni perheitä, jossa vanhempi ei lähde perhekerhoon, koska hänellä ei ole taloudellisesta tilanteesta johtuen mahdollisuutta pukea lasta yhtä hienosti kuin muut lapset on puettu. Tämä saattaa aiheuttaa valtavaa huonommuuden kokemusta vanhemmassa, kertoo Häyrynen.

Laaja-alaista osaamista ja jatkuvaa ammatillisista kehittymistä 

Perhetyön taustalla on vahva tietoperusta erilaisista asioista ja ilmiöistä ja perhetyöntekijän pitää päivittää osaamistaan jatkuvasti, jotta työssä pystyy auttamaan eri elämäntilanteissa olevia asiakasperheitä. Perhetyön moniosaaminen on tavoitteena tuoda paremmin näkyväksi ja osaamisen hyödyntämistä eri tilanteissa on tarkoitus ottaa paremmin käyttöön hyvinvointialueella.  

Perhetyöntekijän työssä kehittyy jatkuvasti. Pienessä kunnassa Mehdon on ollut mahdollista kouluttautua moniosaajaksi: ammattikorkeakoulu tutkinto on päivittynyt ylemmäksi tutkinnoksi, perheasioiden sovittelun asiantuntijaksi ja viimeisimpänä ratkaisukeskeiseksi lyhytterapeutiksi.

Jos mietit tuen tarvetta, ota rohkeasti yhteyttä 

Varhaisen tuen perhetyön tukea saa ottamalla yhteyttä oman kunnan lapsiperheiden palveluohjaukseen. Uutena perhetyön palvelumuotona Keski-Suomessa toimii etäperhetyöntekijä OmaNannyn palvelu osana OmaKS.fi-palvelua, Keski-Suomen digitaalista sosiaali- ja terveyskeskusta. OmaNannylta saa tukea arkisin chatin kanssa.

-Varmasti jokaisella vanhemmalla on asioita, niin iloja kuin suruja, joita haluaisi jakaa jonkun kanssa. Ei ole niin pientä tai suurta asiaa, mitä OmaNannyltä ei voisi kysyä. Palvelussa voi keskustella nimettömästi tai tunnisteellisesti ja se on suunnattu kaikille keskisuomalaisille vanhemmille, sanoo Hämäläinen.

Tuen ja avun pyytäminen kannattaa tehdä heti, kun siltä tuntuu, sillä perhetyön oikea-aikaisuudella on merkitystä. Esimerkiksi kun halutaan korjata vauvan unirytmiä, voi perhetyö auttaa perhettä ongelman akuutissa vaiheessa. Näin apu kohdentuu ja vaikuttaa koko perheen hyvinvointiin.

-Perhetyö palveluna on tärkeä tukitoimi monissa elämäntilanteissa. Me perhetyöntekijät olemme aidosti ylpeitä tekemästämme vaikuttavasta työstä ja haluamme rohkaista lapsiperheitä ottamaan tukea vastaan kertomalla työstämme, summaa Häyrynen.

Lisätietoja: 

  • Hanna Hämäläinen, projektipäällikkö, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8684, hanna.k.hamalainen(at)jyvaskyla.fi
  • Anu Piispanen, projektityöntekijä, Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelma, p. 050 311 8689, anu.piispanen(at)jyvaskyla.fi

 

Terveisin

 

Keski-Suomen hyvinvointialue