Väylävirasto varautuu maantievalaistuksen osittaisiin sammutuksiin

Tiedote. Julkaistu: 02.12.2022, 09:00
Väylävirasto

Väylävirasto varautuu siihen, että talven aikana voidaan joutua tilapäisesti sammuttamaan osa maanteiden valaistuksesta mahdollisen sähköpulan estämiseksi. Energiansäästötalkoisiin osallistumisen tavoitteena on välttää sähköpula ja pakotetut sähkökatkot tilanteissa, joissa sähkön tuotanto ei riitä vastaamaan kysyntää. Mahdollisten sammutusten liikenneturvallisuusvaikutukset pyritään minimoimaan.

Väylävirasto vastaa yhdessä alueellisten ELY-keskusten kanssa noin 78 000 kilometristä maanteitä, joista noin 12 000 kilometriä on valaistu yhteensä 260 000 valaisimella. Maanteiden valaistukseen käytetään sähköä, josta voi olla talven aikana pulaa. Siksi myös tievalaistuksen suhteen on varauduttu olemaan mukana energiansäästötalkoissa, erityisesti kulutushuippujen osalta.

”Mahdollisen talven pakkasjakson tai energiatuotannon häiriön aikana voidaan joutua tilanteeseen, jossa sähköntuotto ei riitä kattamaan tarvetta. Jokaisen toimijan mahdollisuus karsia kulutusta erityisesti aamuisin ja iltaisin onkin ensiarvoisen tärkeää, jottei jouduttaisi pakotettuihin sähkökatkoihin. Ennakkoon suunniteltu ja hallitusti tehty maanteiden valaistuksen sammuttaminen on yhteiskunnallisilta vaikutuksiltaan parempi vaihtoehto”, kertoo väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila Väylävirastosta.

Maanteiden valaistusta sammutetaan normaalitilanteessakin öisin vähäliikenteisillä teillä, eli tekninen valmius sammutuksiin on. Tulevaa talvea varten on myös tehty lisävalmisteluja, jotta valoja voidaan tarvittaessa sammuttaa etänä tiettyjen valaistusryhmien ja tieosuuksien mukaan.

Osittaisten sammutusten tuoma säästö olisi varsin merkittävä. Tievalaistuksen sähköntarve maanteillä on laskennallisesti noin 43 megawattia. Jos siitä puolet sammutetaan, se kattaisi noin viisi prosenttia mahdollisesta 400 megawatin tehovajauksesta koko maan sähköntuotannossa.

Liikenneturvallisuudesta pidetään huolta

Liikenneturvallisuus otetaan huomioon mahdollisissa sammutuksissa. Katkoksissa pyritään esimerkiksi välttämään taajama-alueita, joilla on paljon jalankulkua ja pyöräliikennettä. Myös risteysalueilla ja tunneleissa halutaan pitää valot päällä turvallisuuden takaamiseksi.

Jos sähköpula uhkaa, valoja sammutettaisiin aamuisin noin kello 7–9 ja alkuillasta noin kello 16–19 eli sähkön kulutushuippujen mukaisesti. Lisäksi muun muassa koulujen ympäristöt on kartoitettu: aamusammutuksia niiden kohdalla vältettäisiin, mutta iltasammutuksia voitaisiin tehdä.

”Jokainen meistä voi omalta osaltaan vaikuttaa turvallisuuteen ja siten osallistua talkoisiin, jos valoja joudutaan sammuttamaan. Esimerkiksi heijastimet ja pyörän valot kannattaa joka tapauksessa huolehtia kuntoon pimeänä aikana. Auton ratissa taas riittävän alhainen nopeus on avainasemassa”, muistuttaa tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen Väylävirastosta.

Lisätietoja:

toimialajohtaja Virpi Anttila, Väylävirasto
p. 029 534 3642
etunimi.sukunimi@vayla.fi

tieturvallisuuden johtava asiantuntija Noora Airaksinen, Väylävirasto
p. 029 534 3494
etunimi.sukunimi@vayla.fi

Väylävirasto vastaa valtion tieverkon, rautateiden ja vesiväylien kehittämisestä sekä kunnossapidosta. Huolehdimme liikenteen palvelutasosta ja osallistumme liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseen. Näin edistämme yhteiskunnan hyvinvointia ja elinkeinoelämän kilpailukykyä.

Sähköpula – mitä se tarkoittaa ja voiko siihen varautua

Fingridin jatkuvasti päivittyvä tieto sähköverkon tilanteesta Suomessa löytyy tästä linkistä.

 

Lähde: Huoltovarmuuskeskus – Ajankohtaista sähköstä

Energia ja sen riittävyys tulevana talvena aiheuttavat paljon kysymyksiä. Huoltovarmuuskeskus tarkkailee aktiivisesti sähkötehon riittävyyttä yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Myös sähköhäiriöiden seuranta on tiivistä ja häiriöihin on varauduttu. Mahdollisista sähkön niukkuustilanteista on koottu kysymyksiä ja vastauksia, joita päivitetään tarvittaessa.

Mikä on sähköpula?

Sähköä on koko ajan tuotettava ja kulutettava yhtä paljon. Sähköpula syntyy tilanteessa, missä sähköä käytetään enemmän kuin sitä tuotetaan ja tuodaan. Sähköpulassa viimeinen vaihtoehto on tehdä hallittuja ja suunnitelmallisia sähkökatkoja sähköjärjestelmän tasapainon ylläpitämiseksi. Toteutuessaan katkot kestäisivät kerrallaan noin kaksi tuntia ja niitä kierrätetään asiakkaiden välillä. Hallituilla kiertävillä katkoilla pyritään välttämään koko Suomen laajuinen mahdollisesti pitkäkestoinen sähköjen katkeaminen. Sähköpulatilanne voi olla myös toistuva.

Ketä sähköpula koskettaa?

Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. Kahden tunnin katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Miksi suunnitelmalliset sähkökatkot ovat viimeinen vaihtoehto?

Jos koko Suomen sähköjärjestelmä kaatuisi, sähköjen palauttaminen veisi vähintäänkin useita tunteja, jonka aikana koko yhteiskunta olisi ilman sähköä. Lyhyet, kiertävät ja suunnitellut sähkökatkot ovat viimeinen keino estää tämä tilanne.

Milloin Suomeen voi tulla sähköpula?

Sähköpula voi syntyä usealla eri tavalla. Sähköpulan mahdollisuus kasvaa talvella, jos Suomessa on pitkään kova pakkanen, sää on tuuleton ja sähkön tuotannossa tai siirrossa on häiriöitä. Häiriö voi olla esimerkiksi voimalaitoksen tai sähkön siirtoyhteyden vikaantuminen. Sähköpula ajoittuu todennäköisimmin kovimpiin kulutuspiikkeihin. Sähköntarve on yleensä suurimmillaan aamulla ja illalla.

Kuka tiedottaa sähköpulasta?

Kun riski sähköpulasta on tiedossa, siitä uutisoidaan ja tiedotetaan kattavasti. Työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) julkaisee tiedotteen, kun kantaverkkoyhtiö Fingrid on ilmoittanut kiristyneestä tehotilanteesta. Myös Fingrid, paikalliset sähköverkkoyhtiöt ja media tiedottavat sähköpulasta ja toimintaohjeista. Sähköpulaa varten on suunnitelmat ja toimintaa on harjoiteltu, joten tilanteesta pyritään tiedottamaan aina etukäteen. Jos sähköpulatilanne syntyy kuitenkin yllättäen, esimerkiksi vian vuoksi, ei siitä aina ole mahdollista tiedottaa etukäteen.

Miten sähkökatkot käytännössä tapahtuvat?

Kantaverkkoyhtiö Fingrid antaa paikallisille sähköverkkoyhtiöille tiedon irti kytkettävän tehon määrästä. Paikallinen sähköverkkoyhtiö toteuttaa tämän jälkeen sähkönjakelun irtikytkennän kiertävinä katkoina. Yksittäisen sähkökatkon pituus on noin kaksi tuntia. Katkoja voidaan joutua tekemään samalle alueella useammin kuin kerran, mutta kahden sähkökatkon välissä on aina useampi tunti aikaa.

Mitä kotitalouksien on hyvä huomioida?

Sähköntarve on yleensä suurimmillaan arkisin aamulla ja illalla. On tärkeää vähentää sähkönkäyttöä sellaisina ajankohtina, kun on ennakkoon tiedotettu kohonneesta sähköpulan mahdollisuudesta. Jokaisen on aina hyvä olla varautunut lyhyihin sähkökatkoksiin, joiden syy ei ole sähköpula vaan esimerkiksi myrskyn aiheuttamat tuhot sähkölinjalla. Sähkökatkoja voi tulla myös muista syistä kuin sähköpulasta, esimerkiksi myrskyn kaataessa puita sähkölinjoille tai laitevian seurauksena.

Miten sähköpula loppuu?

Sähköpula päättyy, kun sähkön tuotanto ja tuonti riittävät jälleen kattamaan sähkön kulutuksen. Kantaverkkoyhtiö Fingrid ilmoittaa sähköpulatilanteen päättymisestä. Sähköpulatilanne voi toistua, jolloin Fingrid ryhtyy toteuttamaan uudelleen sähköpulaohjeita.

Miten yhteiskunnan kriittiset kohteet suojataan sähköpulan aikana?

Sähkökatkojen ulkopuolelle rajataan yhteiskunnan toiminnan kannalta kriittiset toiminnot, kuten sairaalat. Kuluttajiin asti ulottuvaa sähkönjakelun katkaisua pyritään välttämään mahdollisimman pitkään ja kuluttajien sähköjä katkaistaan vasta, kun kaikki muut keinot on käytetty. On mahdollista, että joitakin kriittisiä sähkönkuluttajia voi joutua irtikytkennän kohteiksi, sillä sähkökatkot joudutaan toteuttamaan laajoina ryhminä, joissa katkaistavia kiinteistöjä ei ole mahdollista valita yksilöllisesti. Lisäksi jos sähköpula kesto on ajallisesti pitkä tai rajoituksen määrä on suuri, voi tulla tarve laajentaa katkojen kohteeksi joutuvaa asiakasmäärää.

Suomessa osa kriittisistä toimijoista on varautunut omilla varavoimakoneilla, jotka käynnistyvät, kun sähköä ei ole saatavilla sähköverkosta.

 Tärkeitä linkkejä: