Karanteeni hellittää kesäkuussa

Karanteeni hellittää kesäkuussa

Koronarajoitukset pistivät kauppoja ja ravintoloita miettimään uusia käytäntöjä myös Toivakassa. Poikkeusolojen palveluista moni jäänee elämään vaikka rajoitukset hellittävätkin.

Osuuskauppa Keskimaan kauppa-apu auttaa koronaviruksen vaikeuttamaa kaupassa asiointia. Toivakan Sale kuuluu tällaisen avun tarjoajien joukkoon.

– Netin kautta Osuuskauppa Keskimaan sivuilta löytyy kauppa-avun lomake. Sen avulla voi tilata valitsemansa tuotteet, jonka jälkeen voi sovittuna aikana hakea tuotepaketin myymälästämme. Maksun voi suorittaa kassalla tai tiliasiakkaan ostokset voidaan laittaa suoraan tilille, kertoo apulaismyymäläpäällikkö Mira Raitio.

Keskimaalla ei ole yleistä, järjestettyä kotiinkuljetusta, mutta Raitio on omalla ajallaan palvellut asiakkaita viemällä ostokset asiakkaalle kotiin asti. Salessa ruokapalvelussa on käytössä ostosten keräilymaksu.

– Kauppa-apupalvelumme ei meillä vielä paljon näy myynnissä. Tämä on asiakkaillemme vielä sen verran tuore palvelumuoto, ettei sitä ole osattu vielä hyödyntää. Tällainen on meillä kuitenkin nyt mahdollista.

K-Market Perälässä koronapandemian synnyttämä ruokapalvelu on käynnistynyt hyvin.

– Se on työllistänyt meitä jonkun verran aiempaa kaupankäyntiä enemmän. Meille on syntynyt ryhmä asiakkaita, joille viedään säännöllisesti ruokaostokset kotiin. Samalla olemme liittäneet siihen asiakkaan toivoman kukkakauppa- ja apteekkikäynnin, kertoo kauppias Minna Perälä.

K-kauppojen verkkokauppa K-Ruokapiste.fi on otettu hyvin vastaan. – Se helpottaa sekä meidän että asiakkaiden työtä. Verkkokaupan tilaukset tulevat suoraan erilliselle päätteellemme, josta ne ovat nopeasti poimittavissa.

Lisäksi oma noutopalvelu on toiminnassa osoittautunut tarpeelliseksi. Noutopalvelussa asiakas tilaa tuotteet ja saapuu itse pihalle noutamaan ne.

– Viemme asiakkaan ostokset hänelle vaikkapa suoraan auton peräkonttiin.

Verkossa tilatut tuotteet voi suorittaa verkkomaksupalvelussa tai tiliasiakkaalla osto kirjataan hänen tililleen.

Minna Perälä iloitsee siitä yhteisöllisyydestä, mikä Toivakassa vallitsee. – Naapuriapu on toimivaa ja on hienoa huomata se, kuinka nuoret tulevat hakemaan mm. riskiryhmäläisten tuotteita ja toimittavat ne.

K-Market Perälässä ruokapalvelulle on määritelty hinnat. Noutopalvelussa on keräilyhinta, taajama-alueen ja haja-asutusalueelle kotiinviennin hinnat on määritelty kahteen eri hintaluokkaan.

– Kunhan saamme tämän korona-ajan sivuutettua, tarjoamme asiakkaillemme yhteisen selviytymisen kahvit, lupaa Minna Perälä.

Myös Upin Lounaskahvio ja Ravintola Sun Toive ovat järjestäneet asiakkaille noutoruokapalvelua. Kesäkuun alusta alkaen normaali ravintolatoiminta tietyin rajoituksin on jälleen sallittua.

Sun Toiveen Eija Koriseva-Ruohomäki oli perjantaina kaulimassa pitsapyöryköitä. Hän toivotti jaksamista kaikille.

Toivakan jätekuljetukset muuttuvat 1.4.2021 alkaen

Toivakan jätekuljetukset muuttuvat 1.4.2021 alkaen

Toivakan kunnan alueella jätteenkuljetukset siirtyvät kunnallisen jäteyhtiön Mustankorkea Oy:n hoidettaviksi 1.4.2021 alkaen. Siihen saakka jätteenkuljetukset hoidetaan kuten nykyisin eli kiinteistön haltija sopii jäteastian tyhjennyksestä valitsemansa kuljetusyrityksen kanssa. Lista Toivakassa toimivista kuljetusyrityksistä löytyy Jyväskylän seudun jätehuollon verkkosivuilta osoitteesta www.jyvaskylanseutu.fi/jatehuolto.

Jyväskylän seudun jätelautakunta päätti keväällä 2018, että Toivakassa siirrytään kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen lokakuussa 2020. Päätöksestä on valitettu korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joten päätös ei vielä ole lainvoimainen. Valitusprosessin vuoksi kunnan järjestämää jätteenkuljetusta ei voida aloittaa päätöksen mukaisessa aikataulussa.

Mustankorkean järjestämän Toivakan jätteenkuljetuksen kilpailutuksen voitti Lassila & Tikanoja Oyj. Kun kuljetukset siirtyvät Mustankorkean hoidettavaksi, muut yritykset eivät saa ottaa kuljetettavakseen asumisessa syntyvää jätettä eivätkä muuta kunnan vastuulle kuuluvaa jätettä.

Lisätietoja: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

Pelastetaan Toivakan pörriäiset!

Pelastetaan Toivakan pörriäiset!

Hyönteishotelli on kevätsesongin tonttuovi. Hittituote, jollaisen kaikki yhtäkkiä haluavat. Mutta siinä missä tonttuoven hyödyllisyys on erittäin vaikeasti mitattavissa, hyönteishotellilla on ihan oikea tärkeä tehtävänsä.

Toivakassa innostuttiin Ylen Pelasta pörriäinen -kampanjan innoittamina rakennuspuuhiin. Maire ja Kalevi Jääskeläinen rakensivat lahopuuaidan, joka auttaa nimenomaan lahopuussa eläviä hyönteisiä, joista monet ovat uhanalaisia. Lisäksi aidassa viihtyvät pölyttäjät, jotka varmistavat pihan hedelmä- ja marjasadon. Hyönteisten lisäksi lahopuuaidasta hyötyvät linnut, jotka löytävät sieltä ruokaa ja pesäpaikkoja. Sinne saattavat tulla myös siilit etsimään suojaa ja ruokaa. Lahopuuaita on myös loistava loppusijoituspaikka pihaan kertyville oksille.

Hyvä hotellinpitäjä tarjoaa tietysti myös pölyttäjilleen parasta herkkua. Lentävien pörriäisten ja perhosten suosikkeja ovat esimerkiksi krookus, kurjenpolvi, vadelma, laventeli, timjami, kehäkukka, auringonkukka, syysasteri ja erilaiset nauhukset. Ja jos mahdollista, ihan joka nurkkaa ei puutarhasta kannata leikkurilla parturoida, vaan vaihtoehtona voi miettiä vaikka niityn perustamista.

Aleksin yritys meni ihan metsään!

Aleksin yritys meni ihan metsään!

Korona on vaikuttanut myös nuorten opiskelu- ja työllistymiskuvioihin. Perinteisiä kesätyöpaikkoja leireillä, terasseilla tai huvipuistoissa ei yksinkertaisesti tänä kesänä ole. Mansikat onneksi kypsyvät koronasta huolimatta. Yksi vaihtoehto on ryhtyä yrittäjäksi.

Noin kuukausi sitten toivakkalainen Aleksi Ilmonen, 23, keskeytti vaihto-opiskelunsa Japanissa ja palasi hallituksen kehotuksen mukaisesti Suomeen. Puoli vuotta oli vierähtänyt nousevan auringon maassa, eikä nuorella miehellä ollut vielä tässä vaiheessa tietoa toimeentulostaan Suomessa. Apua kiperään tilanteeseen löytyi omasta luontoharrastuksesta ja suunnistustaidoista, joista punottiin Metsäpolku-nimeä kantava 4H-yritys.

Liikeideaksi muotoutui metsänhoitopalveluiden sekä suunnistusopetuspakettien ja -harjoituksien myyminen. – Suunnistuksesta minulla on yhdentoista vuoden kilpatausta. Nykyään kuulun Jämsän Retkiveikkoihin, kiertelen SM-kisoja ja käyn harjoitusleireillä.  Fyysisten kontaktien välttämiseksi lähetän kartat asiakkaille sähköpostissa tai tarvittaessa tulostan ne itse ja vien maastoon. Hygieniasyistä paikallaan ovat pelkät liput, ei leimasimia, Aleksi Ilmonen kertoo.

Metsäpolku tarjoaa myös monenlaisia metsänhoitopalveluita aina risujen keräämisestä taimikon raivaukseen. Todennäköisesti metsänistutus tulee työllistämään Ilmosta eniten ja ne hommat aloitetaankin aivan piakkoin.

Lisätietoja: Aleksi Ilmonen p. 040 410 2104

Kuva: Touho Häkkinen

Keski-Suomen seututerveyskeskuksen tiedote 11.5.2020: Seututerveyskeskuksen terveysasemilla lisätään kiireetöntä hoitoa mahdollisuuksien mukaan

TIEDOTE 11.5.2020 / Keski-Suomen seututerveyskeskus

Seututerveyskeskuksen terveysasemilla lisätään kiireetöntä hoitoa mahdollisuuksien mukaan

Epidemiatilanteen ollessa rauhallinen Seututerveyskeskuksessa lisätään kiireettömiä vastaanottoja niissä rajoissa kuin se on mahdollista toteuttaa koronatartuntariskin kannalta turvallisesti. Kiireetöntä hoitoa tarvitsevia potilaita kutsutaan vastaanotoille puhelimessa tai sähköisissä asiointikanavissa tehdyn hoidon tarpeen arvion perusteella. Myös neuvolatarkastuksia ja fysioterapiaa tehdään kutsumalla asiakkaat vastaanotolle.

Terveysasemilla pidettävät vastaanotot järjestetään väljällä aikataululla eivätkä odotustilat ja neuvontapisteet ole käytössä, jotta tiloihin ei kerry samanaikaisesti tarpeettoman paljon ihmisiä. Hengitystieinfektiopotilaiden hoito on edelleen keskitetty Joutsaan, Keuruulle ja Laukaaseen muusta toiminnasta erotetuille infektiovastaanotoille, jotta terveysasemalle on koronan suhteen riskiryhmäläisenkin turvallista tulla.

Potilaita voidaan kutsua vastaanotolle Joutsan, Keuruun ja Laukaan ohella myös Petäjäveden, Toivakan ja Konneveden terveysasemille. Multian ja Luhangan terveysasemilla sekä Haapamäen ja Lievestuoreen sivuvastaanotoilla ei järjestetä toimintaa Multian ja Luhangan näytteenottoa lukuun ottamatta.

Toistaiseksi terveysasemille tullaan siis vain kutsuttuna. Toimintatapoja muutetaan tarvittaessa, jos ja kun epidemiatilanne muuttuu. Suun terveydenhuollon kiireettömän hoidon osalta odotetaan vielä STM:n ohjeistusta.

Poikkeustilanteen aikana on voitu hoitaa yli puolet vastaanotolle tulleissa yhteydenotoissa ilmenneistä vaivoista ilman terveysasemalle saapumista

Kun terveysasemilla liikkumista on pitänyt välttää epidemian leviämisen estämiseksi, potilaiden asioita on pyritty hoitamaan mahdollisimman pitkälle puhelimitse ja etätyömenetelmin. Terveyskeskuslääkärit ovat osallistuneet aiempaa tiiviimmin moniammatilliseen puhelimessa tehtyyn hoidontarpeen arviointiin ja konsultointiin, joten hoito ja siihen liittyvät asiat ovat usein onnistuneet ilman lääkärikäyntiä terveysasemalla.

Lisäksi terveysasemilta ollaan ennakoivasti yhteydessä mm. kansansairauksia sairastaviin potilaisiin heidän tilanteestaan ja hoidostaan. Mm. diabeteshoidossa, mielenterveys- ja päihdepalveluissa ja puheterapiassa on voitu ottaa yhteyttä myös videovälitteisesti asiakkaaseen kotisohvalle saakka.

Hyvän asiakaspalautteen perusteella yhteydenoton sujuvuus ja hoidon saatavuus ovat parantanuteet, minkä takia uudet hyväksi havaitut toimintamallit jätetään käyttöön myös poikkeustilanteen purkauduttua.

Koska terveysasemille tulee puheluja paljon, muissa kuin päivystysasioissa toivotaan yhteydenottoa ensisijaisesti sähköisten asiointipalvelujen kautta

Setutuk.fi-sivustolta löytyvän sähköisen ajanvarauspyynnön (24h asiointi) kautta voi sujuvasti tehdä oirearvion, hoitaa lääkärintodistus- ja lausuntoasiat, sairauslomatodistukset, reseptien uusimisen, tutkimustulosten kyselyn ja jo varattuihin aikoihin liittyvät tiedustelut. Setutuk.fi-sivustolla voi myös jättää sähköisen soittopyynnön, joka on yhtä luotettava kuin puhelimitse jätetty soittopyyntö. Lisäksi eAsioinnissa voi mm. lähettää viestin suoraan terveysasemalle ja neuvolaan.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Jari Raudasoja, jari.raudasoja@seututk.fi, p. 014 269 5904 (poissa ma 11.5.)

Kalentereita sankareille!

Kalentereita sankareille!

Esperi Hoivakoti Soivakan henkilökunta taistelee Toivakan eturintamassa koronavirusta vastaan.

Tällä viikolla Soivakan väki sai hyvän mielen lahjoituksen. Sen antoi graafisen alan yrittäjä Joel Jyrinki, joka on myös Toivakan Yrittäjien puheenjohtaja.

– Minua oltiin lämmöllä vastassa, vaikka tällä kertaa ei halattu, vaan noudatettiin tiukasti turvavälejä. Nämä arjen sankarit ovat ansainneet kyllä erityisen huomion. Liian monesti uutisiin nousee negatiiviset otsikot hoivakodeista. Soivakassa on lämmin ja välittävä ilmapiiri, jossa ikääntyneellä on turvallista olla. Halusin ilahduttaa hoitajia ja asukkaita lahjoittamalla heille omat kalenterit, Joel Jyrinki kertoo.

Seinäkalenterin kannessa on maisema Toivakasta ja lämmin ajatus meille kaikille siitä, mitä välittämisestä voi rakentua ja miten asiat voivat kauniiksi muuttua.

”Meillä on jokaisella muistot, eletyn elämän jäljet,
mutta tänään olet elänyt kerran,
rakastanut hetken ja piirtänyt kaiken uudelleen”. 

-Joel Jyrinki

Ja taas jaksaa

Ja taas jaksaa

Ottaako eristys koville. Ärsyttääkö siipan naamataulu ja oletko jo korviasi myöten täynnä etäkoulua, etäkokouksia, etätöitä, etäelämää. Kaipaatko kuntosalille purkamaan paineita, mutta ovella on vastassa lappu: Suljettu koronatilanteen vuoksi.

Ei hätää, ratkaisu on PELTOKUNTOSALI. Toivakan vapaa-aikatoimen uusin hyvinvointitila sijaitsee urheilukentän vastakkaisella puolella Paloisentien varressa olevalla pellolla.

– Kunnan kuntosali suljettiin poikkeusoloista johtuen ja on kuntoilijoita, joiden tulisi jossakin saada tehtyä voimaliikkeitä. Siitä se idea sitten lähti. Viime kesänä kokeilin crossfit-treeniä Huikossa Suurosen Jaanan vetämänä ja se oli mukavaa. Liikkeitä voi kehitellä itsekin ja ottaa vaikka lekan kotoa mukaan ja murjoa sillä renkaita. Lekaa ei viitsi pellolle jättää, se lähtee helposti jonkun mukaan. Pienellä riskillä siellä on köysi, jota voi käyttää renkaan vetoon, vapaa-aikasihteeri Satu Paalanen kertoo ja näyttää mallia kuinka satakiloinen rengas nousee.

Iso rengas on hyvä väline esimerkiksi vatsarutistuksiin tai ojentajaliikkeisin ja saapa siitä ihan haastavan jalkaprässinkin. Pienempiä renkaita voi myös heitellä. Liikeohjeita kuvineen on kerätty pellolla olevaan opastauluun.

Pelto on sopiva paikka renkaitten vääntöön. Pehmoinen alusta estää pahemmat kolhutkin, jos sattuu punnertaessaan kaatumaan.

– Toki pellolla voi sateisena kesänä olla velliä, mutta aika näyttää, riippuu tietenkin, että kuinka paljon siellä renkaita pyöritellään. Ennen treeniä kannattaa tehdä hyvä alkuverryttely ja jokainen treenaa omalla vastuulla. Hanskat kannattaa olla ja hivenen huonommat vaatteet, sillä ne likaantuvat helposti. Kokoontumisrajoitukset on huomioitava treenattaessa, eli ei isolla porukalla, eikä liian lähellä toisia kuntoilijoita, opastaa Paalanen.

Vapaa-aikatoimi on saanut renkaat lahjoituksena. Lisääkin renkaita peltokuntosalille mahtuisi.

– Jos jollain on renkaita, joita voisi ajatella lahjoitettavaksi, niin voi olla yhteydessä minuun, Satu Paalanen vinkkaa.

Peltokuntosalilla on hyvä ilmanvaihto. Taivas on kattona ja maapallo tukevasti jalkojen alla. Pellolla voi renkaitten siirtelyn lisäksi harrastaa sauvakävelyä ja peltojuoksua ja mitä nyt sitten keksiikin.

Ja taas jaksaa keksiä uusia tapoja käyttää komeroon hamstrattuja vessapaperirullia etäkoulun askartelutehtävissä.

Lisätietoja: vapaa-aikatoimi p. 040 5531 456

Keski-Suomen liiton rahoitus koronaepidemian vaikutusten hillintään ja vaikutuksista toipumiseen

Keski-Suomen liiton rahoitushaku koronaepidemian vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen on auki
Keski-Suomen liiton tiedote 27.3.2020

 

Keski-Suomen liitto on avannut rahoitushaun koronaepidemian vaikutusten hillintään ja niistä toipumiseen. Keski-Suomen maakuntahallitus on varannut 500 000 euroa hankkeille, joilla pyritään minimoimaan epidemian vaikutuksia yritystoimintaan ja siten turvaamaan työpaikkoja.

– Haemme nyt uusia työkaluja, resursseja ja kokeiluja koronaepidemian vaikutusten minimoimiseen. Yritysten toiminnan turvaaminen on meidän kaikkien yhteinen asia, toteaa Keski-Suomen liiton rahoituspäällikkö Hilkka Laine.

Rahoitusta voivat hakea kunnat, kehittämisyhtiöt, elinkeino-, toimiala- ja ammattijärjestöt sekä oppilaitokset. Rahoitusta ei voida myöntää suoraan yritysten tai ammatinharjoittajien toimintaan, mutta rahoitusta hakevien hankkeiden tulee vahvistaa hanketoimijoiden kykyä ja resursseja auttaa yrittäjiä sekä ammatinharjoittajia. Hankkeiden toimenpiteet voivat kohdistua kaikkiin toimialoihin, jotka ovat joutuneet vaikeuksiin koronaepidemian takia.

Keski-Suomen liiton johtavan asiantuntijan Veli-Pekka Päiväsen mukaan apua epidemian vastaiseen taisteluun on tarjolla runsaasti, joten nyt on tärkeää ohjata yritykset oikean avun piiriin:

– Kaikkien tahto on, että yksikään elinkelpoinen yritys ei kaadu tässä kriisissä. Marinin hallitus on tehnyt yritysten auttamiseksi päätöksiä usean miljardin tukipaketeista. Myös pankit, vakuutusyhtiöt, kunnat, kiinteistönomistajat sekä verottaja ovat tehneet omia tukipäätöksiään. Nyt on tärkeää, että vaikeuksiin joutunut yrittäjä ohjataan heti oikean tukitoimenpiteen piiriin. Julkisten yrityspalveluiden kysyntä on kasvanut huimasti. Tällä liiton tuella voidaan vahvistaa esimerkiksi yritysneuvontaa ja -palvelua, Päivänen sanoo.

Keski-Suomen liiton rahoitus koostuu työ- ja elinkeinoministeriön myöntämästä maakuntien omaehtoisen kehittämisen 270 000 euron suuruisesta määrärahasta sekä Keski-Suomen kehittämisrahaston 230 000 euron suuruisesta kehittämisrahasta.

Keski-Suomen liitto tekee rahoituspäätökset ilman hakuaikoja eli haku on jatkuva 15.11.2020 asti. Kukin saapunut hakemus käsitellään mahdollisimman pikaisesti.

Rahoitusta haetaan Keski-Suomen liitolta kirjallisesti hakemuslomakkeella osoitteessa https://www.keskisuomi.fi/hankerahoitus_2/keski-suomen_liiton_koronatuki_2 .

Lisätietoja:

Hilkka Laine

rahoituspäällikkö

040 595 0014

hilkka.laine[at]keskisuomi.fi

 

Veli-Pekka Päivänen

johtava asiantuntija

040 595 0005

veli-pekka.paivanen[at]keskisuomi.fi

 

Kari Luostarinen

kehittämisjohtaja, digitalous

040 545 0570

kari.luostarinen[at]keskisuomi.fi

 

Kari Pirinen

kehittämispäällikkö, hyvinvointitalous ja osaamistalous

040 720 6918

kari.pirinen[at]keskisuomi.fi

 

Outi Pakarinen

  1. kehittämispäällikkö, biotalous

040 595 0018

outi.pakarinen[at]keskisuomi.fi

 

Leena Pajala

matkailukoordinaattori

040 595 0015

leena.pajala[at]keskisuomi.fi