Toivakan terveysasemalla tarjotaan lääkärin vastaanottoa sekä paikanpäällä että etänä

TIEDOTE 29.10.2020 / Keski-Suomen seututerveyskeskus

Toivakan terveysasemalla tarjotaan lääkärin vastaanottoa sekä paikan päällä että etänä

Koronaepidemian takia Toivakan terveysasema jouduttiin hetkellisesti sulkemaan kokonaan ja siirtämään kiire- ja infektiovastaanottotoiminta Joutsan terveysasemalle. Epidemiatilanteen rauhoituttua kiire- ja infektiovastaanotto järjestetään edelleen Joutsassa, mutta muita palveluja tarjotaan jälleen myös Toivakan terveysasemalla.

Toivakan kuntalaisille on kuitenkin jäänyt käsitys, että Toivakan terveysasemalla ei ole lainkaan lääkäripalveluja.

Terveysaseman kiireettömät vastaanottopalvelut toimivat, vaikka terveysaseman ovet pysyvätkin vielä toistaiseksi suljettuina, jotta vähennetään tarpeetonta liikkumista ja infektion leviämisen riskiä julkisissa tiloissa. Terveysasemalle saavutaan siis vain etukäteen sovitusti vastaanoton palvelunumeron kautta.

Hoitajan vastaanottoa on Toivakassa tarjolla joka päivälle ja lääkäri on paikalla joka viikko yhden aamupäivän ajan. Tämän lisäksi etälääkäri pitää vastaanottoa toivakkalaisille kolmena aamupäivänä viikossa. Marraskuusta lähtien etälääkärin vastaanottoja lisätään niin, että niitä on tarjolla joka viikko maanantaisin koko aamupäivän sekä keskiviikkoisin ja torstaisin sekä aamu- että iltapäivän.

Vastaanotolle hakeudutaan puhelimitse, jolloin tehtävän hoidon tarpeen arvion perusteella tarjotaan joko hoitajan, lääkärin tai etälääkärin vastaanottoa, riippuen hoitoa vaativasta vaivasta. Kiireellistä hoitoa vaativissa tilanteissa asiakas ohjataan Joutsan kiirevastaanotolle.

 

Lisätietoja:

Ylilääkäri Jari Raudasoja, jari.raudasoja@seututk.fi, p. 014 269 5904
Osastonhoitaja Merja Sivanne, merja.sivanne@seututk.fi, p. 014 269 0201

Jo sadas rakennuslupa Toivakkaan tänä vuonna

Jo sadas rakennuslupa Toivakkaan tänä vuonna

Toivakan Huikosta, kahden järven kainalosta, ihan maalta, mutta palvelujen läheltä ja pikitien varrelta löytyi Heidi ja Jani Puurulan, neljän lapsen ja parin koiran unelmakodin paikka.

Talo vaatii vielä pientä laittoa, sillä sitä on tulipalo tärvellyt ja aika tehnyt tehtävänsä, mutta hiukan rähjääntyneen ulkokuoren alla piilee hyväkuntoinen 50-luvun hirsitalo. Puurulat ovat jo rakentaneet tontille ison varaston.

– Kun muutetaan omakotitalosta omakotitaloon, niin varastoitavaa tavaraa on, Jani Puurula toteaa.

Rantasaunankin he ovat ehtineet omaan rantaan kunnostaa ja uima- ja kalavedet viime kesänä perusteellisesti testata. Puurulan perheeseen slogan ”Toivakka tuntuu hyvältä”, on selvästi tehonnut.

Jo yhden omakotitalon rakentanutta perhettä ei käynnissä oleva projekti pelota. Sillä aikaa kun taloa kunnostetaan, perhe aikoo asua tontille tuotavassa parakissa, johon rakennetaan lapsille huoneet ja keittiö, sekä asennetaan ilmastointi. Varsinaisen kodin valmistuttua parakin voi myydä eteenpäin.

– Tämän kokoiselle perheelle vuokra-asunnon löytäminen ei olisi ollut ihan helppoa, joten tämä ratkaisu tuntuu meille parhaimmalta, Heidi ja Jani Puurula kertovat.

Tälle väliaikaisratkaisulleen he hakivat rakennuslupaa Toivakan kunnasta ja juri heidän hakemuksensa oli 100. hakemus tänä vuonna. Luku sisältää toimenpidelupia ja -ilmoituksia sekä maisematyölupia tai purkulupia sekä poikkeamishakemuksia. Tasalukua kannattaa Toivakassa jo pikkuisen juhlia, sillä koko viime vuonna lupia myönnettiin 99 kappaletta ja nyt määrä ylitettiin siis jo syyskuun lopussa. Rakentaminen on oletettavasti suuntautunut asuinrakentamiseen, sillä Toivakan väkiluku on elokuun loppuun mennessä kohonnut 16 henkilöllä. Jos tahti jatkuu loppuvuoden samanlaisena, prosentin väestönkasvu vuodessa on täysin mahdollista.

– Olemme valtavan iloisia tästä kehityssuunnasta ja teemme myös kunnassa kaikkemme, että sama tahti jatkuu, kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen kertoo.

Tällä hetkellä Puurulan perhe asuu Lievestuoreella, mutta Toivakkaan heitä houkuttivat kauniin tontin lisäksi pikkukunnan mutkattomuus, hyvät palvelut ja Heidin työpaikka Hoivakoti Soivakassa.

– Yhteistyö Toivakan kunnan kanssa on sujunut todella hyvin ja Lupapiste-palvelu on tosi kätevä. Rakennustarkastaja Jari Vuopio totesi, että kaikki asiat tehdään lain mukaan, mutta mahdollisimman helposti. Se on minusta hyvä lähtökohta asioiden hoitoon, Jani Puurula sanoo.

Myös lasten kannalta Toivakka houkutti. Viimeistään vuodenvaihteessa he aloittavat uudessa koulussa.

– Kyllä lasten on parempi maalla kasvaa, uskovat Heidi ja Jani Puurula.

 

Lisätietoja 

rakennustarkastaja-ympäristösihteeri Jari Vuopio p. 040 660 5388

tekninen johtaja Jukka Paalanen p. 040 640 2034

kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen p. 050 307 6114

 

Kierikka-järven rannallakin on tänä syksynä kaunis ruska. Heidi, Jani, Elina, Ruusa ja Aku Puurulalla riittää omalla tontilla puuhasteltavaa.

Siipirikkojen ystävä

Siipirikkojen ystävä

Vietämme eläinten viikkoa. Toivakassa asuva Vesa Virtanen on yksi SEY Suomen eläinsuojelun vapaaehtoisista eläinsuojeluneuvojista. Leipätyönään Virtanen tekee päihde- ja mielenterveystyötä ja on koulutukseltaan lähihoitaja. Eläinsuojeluneuvoja tulee toimeen varsin vähäisillä työvälineillä. Virtasen perheen auton kriteerinä oli, että kyytiin mahtuu joutsen. Tarpeeseen tilava auto on ollutkin. Esimerkiksi lähes vuosi sitte Toivakan Paloskylästä hoitoon tuli huonokuntoinen joutsenen poikanen. Joutsen vietti talven Virtasen ulkorakennuksen suojassa, keväällä se siirrettiin isoon ulkotarhaan, jossa se eleli kesän syöden heinää ja kauraa ja esitteli välillä joutsenmaisen uljasta ääntään, kuten Paloskylän Pavarotin kuuluukin. Samalla se jo teki lentoharjoituksia.

Tämän ruman ankanpoikasen tarinalla oli onnellinen loppu.

-Poikanen kasvoi hyvin, vaikka jäikin hieman normaalia joutsenta pienemmäksi. Nuori joutsen vapautettiin kaksi viikkoa sitten rengastettuna pellolle. Se pääsi mukaan isoon muiden joutsenten muuttoparveen, kertoo Virtanen.
Vesa Virtanen pystyy tarjoamaan linnuille suojapaikan ja ruokaa. – Pahemmin itsensä satuttaneet siipiveikot tutkii ja hoitaa eläinlääkäri. Jos tilanne on toivoton, linnun lopettaa ammattilainen.

Virtanen ylläpitää Facebookissa siipirikkoinfoa. Siellä ihmiset voivat ilmoittaa löytämistään loukkaantuneista luonnonvaraisista eläimistä.

 

Vesa Virtasen hoidossa on ollut myös nuolihaukka, joka löytyi Orivedeltä. Sen kaverina häkissä oli taustalla orrella istuskeleva tuulihaukka, joka loukkaantui Hankasalmella lennettyään jotakin päin.

Paloskylän surkeasta joutsenenpoikasesta kasvoi topakka aikuinen lintu, joka erilaisesta nuoruudestaan huolimatta hyväksyttiin osaksi muuttomatkalle valmistautuvien joutsenten laumaa. 

 

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on koonnut STM:n ohjeistuksen mukaisesti ”Alueellisen tartuntatautien torjunnan johtoryhmän” ns. Nyrkkijohtoryhmän Keski-Suomeen

Tiedote 25.9.2020

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on koonnut STM:n ohjeistuksen mukaisesti ”Alueellisen tartuntatautien torjunnan johtoryhmän” ns. Nyrkkijohtoryhmän Keski-Suomeen

Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen on koonnut STM:n 10.9.2020 sairaanhoitopiireille antaman ohjeistuksen mukaisesti alueellisen johtoryhmän. Sen tehtävänä on koronaviruksen aiheuttaman infektion leviämisen ehkäisemiseksi tehostaa tartuntatautilain mukaisten toimenpiteiden suunnittelua ja toteutusta alueellaan.  Kinnunen nimesi tänään 25.9.2020 johtoryhmään KSSHP:n lisäksi jäseniä Jyväskylästä, Äänekoskelta, Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastosta, Keski-Suomen ELY -keskuksesta sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. KSSHP:n johtaja Juha Kinnunen toimii ryhmän puheenjohtajana ja vs. johtajaylilääkäri Juha Paloneva varapuheenjohtajana. *) 

KSSHP:n vastuulla on seurata alueen epidemiologista tilannetta

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) 22.9.2020 antaman tilannekuvatiedon perusteella COVID 19- tartunnat ovat selkeästi lisääntyneet Suomessa syyskuun aikana. On selkeä uhka, että epidemia siirtyy ns. kiihtymisvaiheeseen.  Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vastuulla on STM:n ohjeiden mukaisesti seurata, millä tavoin alueen epidemiologinen tilanne kehittyy. Seurannan perusteella KSSHP:n tulee tehdä johtopäätökset erilaisista toimenpiteistä ja toteuttaa ne kuntien kanssa sovittavalla työnjaolla.

 Mahdollisten torjuntatoimenpiteiden vaikutuksia pohditaan laajasti

Mikäli rajoitustoimenpiteitä jouduttaisiin kiristämään, sairaanhoitopiirin ja kuntien tehtävänä on STM:n ohjeiden mukaan arvioida eri päätösvaihtoehtojen vaikutuksia laajasti ja konsultoida niistä yhteistyössä mukanaolevia viranomaisia. Päätöksissä on otettava huomioon mm.  millaisia vaikutuksia erilaisilla viruksen torjuntatoimenpiteillä olisi esimerkiksi elinkeinoelämään ja kouluihin.

Alueelliseen toimintaan osallistuvien viranomaisten tulee kootusti sairaanhoitopiirin johdolla raportoida THL:lle sekä STM:lle omista toimistaan. Ministeriö tulee antamaan erilliset ohjeet raportoinnista ja sen sisällöstä.

 Linjatuista, suunnitteilla olevista ja toteutettavista keinoista viestitään laajasti

Alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä pitää säännöllisesti yhteyttä Kuntajohtajat -kokoukseen, Keski-Suomi Turvaan, Keski-Suomen sotejohdon kokouksiin ja EduFutura Jyväskylään sekä KSSHP:n pandemiajohtoryhmään. Näin varmistetaan nopea asiantuntemuksen laajennus sekä informaation välittyminen linjatuista, suunnitteilla olevista ja toteutettavista epidemian torjunnan toimenpiteitä.

 Yhteys KSSHP:n vetämään Pandemiajohtoryhmään

Alueellinen tartuntatautien torjunnan johtoryhmä toimii Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vetämän, maaliskuun alusta saakka kokoontuneen alueellisen Pandemiajohtoryhmän alajaoksena. Se kutsuu tarvittaessa asiantuntijoita kuultavaksi hallinnon ja elinkeinoelämän eri sektoreilta.

Lisätietoja:

KSSHP:n johtaja Juha Kinnunen 040 5675415

*) Ryhmän jäsenet ja asiantuntijat:

Keski-Suomen sairaanhoitopiiri:

Juha Kinnunen, KSSHP:n johtaja, ryhmän puheenjohtaja

Juha Paloneva, KSSHP:n, vs. johtajaylilääkäri, varapuheenjohtaja

Heljä Lundgrén-Laine, johtajaylihoitaja

Jaana Leppäaho-Lakka, infektioylilääkäri

Jarkko Jäntti, turvallisuuspäällikkö

Jyväskylän kaupunki:

Kati Kallimo, toimialajohtaja

Johanna Tuukkanen, ylilääkäri

Ilkka Käsmä, palvelupäällikkö, vastaava lääkäri

Äänekosken kaupunki:

Keijo Lukkarinen, ylilääkäri

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto:

Laura Blåfield, aluehallintoylilääkäri

Keski-Suomen ELY -keskus:

Pirkko Melville, johtaja

Terveyden hyvinvoinnin laitoksen edustus:

Tuula Hannila-Handelberg, ylilääkäri

Tiina Hirvioja, tartuntatautilääkäri

 

 

 

Viriketupatoiminta peruttu

Viriketupatoimintaa ei järjestetä syksyn 2020 aikana, koronaviruksen tartuntariskin vähentämiseksi ja riskiryhmään kuuluvien osallistujien turvallisuuden varmistamiseksi.

THL:n 21.9.2020 päivittämän hygieniaohjeen mukaan riskiryhmään kuuluvien suositellaan epidemian aikana välttämään lähikontakteja, eikä yleisötilaisuuksiin, yleisiin kokoontumisiin tai julkisissa tiloissa järjestettävään toimintaan osallistumista voida siten myöskään suositella.

Lisätietoja:

Tuula Kotimäki
perusturvajohtaja
0400 393 009
tuula.kotimaki@toivakka.fi

Sata satasen kuitua

Keski-Suomen Valokuituverkot Oy jatkaa Toivakassa edullisten valokuituverkoston asennusta Toivakassa. Työt ovat keskustaajaman kohdalla käynnissä ja kuitua asennetaan vilkkaaseen tahtiin.
– Tarkoituksemme on tänä vuonna saada asennettua sata liittymää. Näistä viisikymmentä on jo tehty. Toivakan kampanja-alueella tavoite on kolmessakymmenessä liittymässä, kertoi toimitusjohtaja Janne Paunonen Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:stä.
Keski-Suomen Valokuituverkot Oy ottaa vastaan edelleen uusia tilauksia. Esimerkiksi Toivakan kampanja-alueelle valokuidun voi vielä saada asennettuna 99 euron hintaan. Mikäli jollekin ei mainittuun kampanjahintaan pystytä kaapelia vetämään, niin teemme silloin normaalihintaisen tarjouksen. Tarkoitus on saada Toivakan kampanja-alueen työ valmiiksi kuukauden kuluessa.
– Asennamme valokuituliittymän käyttövalmiina kokonaispakettina. Liittymätilauksen lisäksi asiakkaalta edellytetään 24 kuukauden pituista Valonetti-internetpalvelusopimusta, Paunonen kertoo.
Tonttien rajamaille jätetään johtokieppi mahdollisten uusia mukaan tulijoita ajatellen.
– Yleisestä tilanteesta valokuidun kohdalta voidaan sanoa, että valokuidun perusliiketoiminta toimii hyvin. Hyvä olisi vain saada lisää asiakkaita kuituverkon käyttäjiksi, Janne Paunonen päättää.

 

Jere Mynttinen Maanrakennus J & J Mynttinen Oy:stä vastaa Toivakan valokuitukaapeleiden maahankaivuutyöstä. Työtoverina kuvassa talon pihalla työskentelee Anssi Kettunen. Johtokieppi asetetaan seinustalle, josta eri miehet Keski-Suomen Valokuituverkot Oy:stä tulevat myöhemmin yhteyden kytkemään.

Toivakka toimii joka tilanteessa

Toivakka toimii joka tilanteessa

Toivakan oma tiedotuslehti Toivakka Toimii on ilmestynyt ja jaetaan joka kotiin PaikallisUutiset-lehden välissä torstaina 10.9.2020.

Korona ei ole pysäyttänyt kaikkea toimintaa Toivakassa, vaan kunta, seurakunnat ja yhdistykset pitävät rajoitusten rajoissakin pirteän pikkukunnan lippua korkealla.

Toivakka Toimii -tiedotelehden pääset lukemaan tästä.