Toivakan kunta hakee lähihoitajaa määräaikaiseen sijaisuuteen kunnan kotihoitoon.

Lähihoitajan tehtävä_sijainen

Keski-Suomen hyvinvointialuetta valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin järjestäytyi (otsikko 1)

Keski-Suomen hyvinvointialueen rakentaminen käynnistyi maanantaina 5.7., kun sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen uudistusta valmisteleva väliaikainen valmistelutoimielin järjestäytyi.

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin vastaa eduskunnan 23.6.2021 tekemän historiallisen päätöksen perusteella syntyneen hyvinvointialueen hallinnosta aluevaltuuston toimikauden käynnistymiseen saakka. Väliaikaisen valmistelutoimielimen toimikausi päättyy, kun vuoden 2022 alussa keskisuomalaiset valitsevat vaaleilla aluevaltuuston.

Väliaikaisesta valmistelutoimielimestä ja sen kokoonpanosta sovittiin 3.6.2021 Keski-Suomen kuntakokouksessa. Väliaikaisen valmistelutoimielimen asetti Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallitus kokouksessaan 1.7.2021.

Hyvinvointialue järjestää kaikki sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut Keski-Suomessa (otsikko 2)

– Vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista siirtyy kunnilta hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Hyvinvointialue järjestää jatkossa kaikkien keskisuomalaisten sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut, toteaa Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtaja Kati Kallimo.

Keski-Suomen hyvinvointialue palvelee jatkossa 275 000:tä keskisuomalaista. Väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen käynnistämiseen liittyviä tehtäviä ja käyttää sitä koskevaa päätösvaltaa.

Väliaikainen valmistelutoimielin tekee yhteistyötä niiden viranomaisten kanssa, joilta hyvinvointialueelle siirtyy tehtäviä, niitä hoitavaa henkilöstöä, omaisuutta, sopimuksia tai esimerkiksi tieto- ja viestintäteknisiä järjestelmiä. Väliaikainen valmistelutoimielin päättää myös hyvinvointialueen vuosien 2021 ja 2022 talousarvioista ja osallistuu ensimmäisten aluevaalien järjestämiseen. Hyvinvointialueesta tulee noin 10 000 työntekijän työnantaja.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen puheenjohtajana toimii sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Kati Kallimo Jyväskylästä. Ensimmäisenä varapuheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja Hanna Helaste Jämsästä, toisena varapuheenjohtajana perusturvajohtaja Tuija Koivisto Keuruulta ja kolmantena varapuheenjohtajana sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen Keski-Suomen sairaanhoitopiiristä.

Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet (otsikko 2)

Väliaikaisen valmistelutoimielimen jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet:

– Porrasmaa Jari, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri (Leikkola Päivi, KSSHP)

– Koponen Tiina, Hankasalmi (Oksanen Simo, Muurame)

– Koivisto Tuija, Keuruu (Laurila Marja, Wiitaunioni)

– Kallimo Kati, Jyväskylä (Ahoniemi Mirja, Laukaa)

– Mensala Ville, Keski-Suomen pelastustoimi (Nurminen Pauli, Keski-Suomen pelastustoimi)

– Suntioinen Aija, KSSHP (Leppä Lasse, Jyväskylä)

– Mäenpää Pauliina, KSSHP (Okkeri Kaisa, Jyväskylä)

– Hallberg Riitta, Saarikka (Aarnio Eeva, KSSHP)

– Kinnunen Juha, KSSHP (Lundgren-Laine Heljä, KSSHP)

– Lukkarinen Keijo, Äänekoski (Tuukkanen Johanna, Jyväskylä)

– Nykänen Jouko, Uurainen (Palonen Unto, Jämsä)

– Helaste Hanna, Jämsä (Mäkinen Matti, Hankasalmi)

Väliaikainen valmistelutoimielin kokoontuu seuraavan kerran elokuussa 2021.

Lisätietoja (otsikko 3)

– Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, puheenjohtaja Kati Kallimo, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)jyvaskyla.fi

– Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, ensimmäinen varapuheenjohtaja, Hanna Helaste, p. 040 074 2751, hanna.helaste(at)jamsa.fi

– Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, toinen varapuheenjohtaja, Tuija Koivisto, p. 040 513 5821, tuija.koivisto(at)keuruu.fi, lomalla, vastaa sähköposteihin

– Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, kolmas varapuheenjohtaja, Juha Kinnunen, p. 014 269 1670, juha.kinnunen(at)ksshp.fi

Tiistaina 10.8. kirjasto suljetaan jo klo 15.

Omatoimiaika klo 15-23.

Sote-matkojen keskitetty välitys- ja kuljetuspalvelu aloittaa 1.6.2021 Keski-Suomessa, asiakkaat tilaavat kuljetuksen uudesta numerosta

 Keski-Suomen maakunnallinen sosiaali- ja terveyspalveluiden henkilöliikenteen keskitetty välitys- ja kuljetuspalvelu aloittaa toimintansa. Palvelu tulee käyttöön 1.6.2021 alkaen Hankasalmen, Jämsä-Kuhmoisen, Kinnulan, Laukaan, Muuramen, Saarikan (Saarijärvi, Karstula, Kannonkoski, Kyyjärvi, Kivijärvi), Toivakan, Wiitaunionin (Viitasaari ja Pihtipudas) ja Äänekosken alueilla. Keuruu liittyy mukaan 1.8.2021. Jyväskylän kaupungin on tarkoitus liittyä palveluun nykyisen voimassa olevan sopimuskauden päättyessä 15.1.2022 alkaen, huomioiden kuitenkin Jyväskylän kaupungin välityspalvelun hankintaan kohdistunut markkinaoikeusvalitus.

Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden keskitetty matkojen välitys- ja kuljetuspalvelu koskee kuntien viranhaltijapäätöksillä myöntämiä vammaispalvelulain (VPL) ja sosiaalihuoltolain (SHL) mukaisia henkilöliikennekuljetuksia. Hankintaan sisältyy optiona myös muita kuljetustyyppejä, kuten esimerkiksi erityishuollon, lastensuojelun, ikääntyneiden ja kehitysvammaisten päivätoimintojen kuljetuksia.

Asiakkaat tilaavat kuljetuksen uudesta numerosta

Asiakkaille muutos näkyy kuljetusten tilausnumeron muutoksena. Kuljetuksia hoitavat kuntien alueilla liikennöivät taksit, jotka ovat osallistuneet kuntien järjestämään hankintamenettelyyn.  Kuntien kuljetuspalveluasiakkaille on lähetetty uudet asiakasohjeet lähiviikkojen aikana. Lisäksi kuntien kuljetuspalveluiden asiakasohjeet on yhtenäistetty koko Keski-Suomen maakunnan yhteisiksi ohjeiksi.

Välityspalvelun tuottaa 1.6.2021 alkaen Keski-Suomen Matkojenyhdistelykeskus Oy, joka on Jyväskylän aluetaksi Oy:n tytäryhtiö. Kyseinen välityskeskus on tuottanut vastaavaa kuljetusten välityspalvelua muun muassa Jyväskylän kaupungille vuodesta 2015 lähtien.

Yhteinen K-S Sote-matkojen välitys- ja kuljetuspalvelu yhdenmukaistaa palvelua ja toimintatapaa koko maakunnan alueella. Se selkeyttää asiakkaiden asiointia, parantaa palvelun laatua ja saatavuutta. Yhteinen palvelu luo koko maakuntaan hankintalain mukaisesti järjestetyn toimintatavan kuljetusten välitykseen ja kuljetuksiin.

 

Lisätietoja:

Vammaispalvelut

sosiaaliohjaaja Jari Saikkonen

040 558 2549

 

Riitojen sovittelu ja selvittäminen kannattaa – apua Keski-Suomen sovittelutoimistosta

Hiertääkö naapurisopu? Ovatko sukset menneet ristiin harrastustoiminnassa? Tapahtuuko lähipiirissäsi koulukiusaamista? Tai tulitko loukatuksi somessa?

Erilaisia konflikteja, kahden tai useamman ihmisen välisiä riita-asioita voidaan sovitella ja sovittaa ilman tuomareita ja oikeuden istuntoja. Sovittelu on maksutonta, puolueetonta ja luottamuksellista erilaisten riita- ja rikosasioiden selvittämistä.

– Osapuolet ratkovat tilannettaan koulutettujen, vapaaehtoisten sovittelijoiden avulla. Me Keski-Suomen sovittelutoimiston ammattilaiset olemme sovittelijoiden tukena sekä ohjaamme ja koulutamme heitä, valottaa vastaava sovittelun ohjaaja Heidi Nieminen.

Sovittelijat mahdollistavat kohtaamisen, osapuolet tekevät ratkaisut

Sovittelu tarjoaa ihmiselle mahdollisuuden kohdata toisen osapuolen ja käydä keskustelua turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä. Sovittelija-työparin tehtävänä on luoda sellainen keskusteluilmapiiri, että molempien osapuolten on mahdollisuus tulla kuulluksi ja ymmärtää, miksi toinen suhtautuu asiaan tietyllä tavalla.

– Riita on voinut kestää pitkäänkin ja molemmat osapuolet kärsivät tilanteesta. Sovittelun avulla voidaan kohdata, käydä asiaa läpi ja löytää uusia tulokulmia, kuvailee kaksi vuotta sovittelijana toiminut Jyrki Kotonen.

– Riidassa voi olla takana väärinymmärryksiä. Rauhallisessa keskustelussa voi tulla ilmi sellaisia puolia, joita ei ole tullut aiemmin ajatelleeksi. Sovittelun avulla on mahdollista saada pois elämää haittaava asia, toteaa neljättä vuotta sovittelijana toimiva Suvi Geier.

Sovittelussa kunnioitetaan ihmisten omia ratkaisuja. Riidan osapuolet ovat pääroolissa – he itse päättävät yhteisistä pelisäännöistä ja sopivat mahdollisista vahinkojen korvaamisesta. Sovittelu on vapaaehtoista ja sen voi aina keskeyttää, jos sovintoa ei synny.

– Sovittelijat auttavat osapuolia etenemään sellaiseen ratkaisuun kuin tilanteessa on syntyäkseen, sovittelija Jyrki Kotonen selventää. Sovittelijallekin tulee hyvä mieli, kun on voinut tarjota mahdollisuuden sovitteluun ja osapuolet ovat löytäneet ratkaisun.

Sovittelu käynnistyy yhteydenotolla Keski-Suomen sovittelutoimistoon

Aloitteen asian sovittelemisesta voi tehdä riita- tai rikosasian osapuoli itse, alaikäisen huoltaja, koulu, sosiaalitoimi, poliisi tai syyttäjä. Sovittelutoimistossa arvioidaan, soveltuuko kyseessä oleva riitatilanne soviteltavaksi. Rikosasioissa sovittelun mahdollisuuksia arvioidaan yhteistyössä poliisin ja syyttäjän kanssa.

– Ideaalitilanne on, että riita- tai rikosasian voisi sopia mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Kun osapuolet itse ovat olleet tekemässä ratkaisuja, he sitoutuvat niihin paremmin, vastaava sovittelun ohjaaja Nieminen kertoo.

Vuonna 2020 Keski-Suomen sovittelutoimistoon tehtiin 419 sovittelualoitetta. Keski-Suomessa on tällä hetkellä 50 vapaaehtoista sovittelijaa.

Keski-Suomen sovittelutoimisto, p. 014 266 3620 ja www.jyvaskyla.fi/sosiaalipalvelut/sovittelu.

 

Lisätietoja:

Vastaava sovittelun ohjaaja Heidi Nieminen, p. 040 027 8158, heidi.m.nieminen(at)jyvaskyla.fi

 

Toivakan kunta hakee kotihoitoon vanhuspalveluvastaavaa.

Hakuaika päättyy 18.5.2021 ja haku tapahtuu täyttämällä hakulomake Kuntarekryssä (työavain 360785).

VANHUSPALVELUVASTAAVAN VIRKA

Toivakan kunta hakee vastaavaa sosiaalityöntekijää avoinna olevaan virkaan.

Virkaa haetaan Kuntarekryn kautta (työavain 360761) ja hakuaika on 23.5.2021 asti.

Vastaavan sosiaalityöntekijän virka

Jyväskylän kaupunkiseudun ensimmäisestä MAL-sopimuksesta neuvottelutulos

– Miljoonien eurojen tuki kohdentuu kestävän liikkumisen edistämiseen ja asumiseen

 

Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen ensimmäisistä MAL-sopimuksista on saavutettu neuvottelutulos. Sopimus sisältää samat rahoituselementit kuin suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset. Jyväskylän kaupunkiseutu onkin sopimuksen myötä saamassa miljoonien eurojen tuen mm. liikenneverkon kehittämiseen ja joukkoliikenteeseen.

 

– Sopimus on Jyväskylälle merkittävä asia, sillä se asemoi meidät maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä niiden suurien kaupunkien joukkoon, jonne myös kokomme puolesta kuulumme, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää.

 

Koiviston mukaan sopimus mahdollistaa mm. sen, että Jyväskylä on mukana valtakunnallisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

 

– Seudun elinvoiman kannalta tärkeät isot liikennehankkeet, kuten vt4:n eri osuuksien kehittäminen, ratkaistaan osana valtakunnallista Liikenne12-suunnitelmaa. Sopimuksen myötä olemme tiiviisti mukana suunnittelutyössä, jolla alueemme elinvoimaa lisätään ja kilpailukykyä parannetaan.

 

Sopimusta on neuvoteltu pitkään laajassa yhteistyössä Kuopion ja Lahden kanssa

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

 

Neljä suurinta kaupunkiseutua ovat olleet jo vuosia MAL-sopimuksen piirissä ja nyt MAL-sopimusmenettely laajentuu kaikille yli 100 000 asukkaan keskuskaupungin seuduille.

 

– Jyväskylän kaupunkiseutu on pitkään tehnyt työtä MAL-sopimuksen piiriin pääsemiseksi ja nyt tämä tavoite on saavutettu. Kiitos kuuluu laajasti niin Jyväskylän seudun alueelliselle yhteistyölle kuin Kuopion ja Lahden kanssa tehdylle yhteistyölle, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela kiittää.

 

Lumela korostaa, että kaavoitus, asuntopolitiikka ja liikennejärjestelmän toimivuus ovat perusta kaupunkiseudun kilpailukyvylle ja kestävälle kehittämiselle.

 

– Meitä koskettavat yhtä lailla samat kasvavan kaupunkiseudun haasteet kuin suurimpiakin MAL-seutuja. MAL-sopimus vahvistaa kaupunkiseudun ja valtion kumppanuutta ja luo puitteet kehittää Jyväskylän kaupunkiseutua kokonaisvaltaisesti kestävällä tavalla, Lumela summaa.

 

Tukea kestävän liikkumisen edistämiseen ja asumiseen koko kaupunkiseudulle

 

MAL-sopimuksen kärkisisältöä ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen kestävyyden, kohtuuhintaisen asumisen ja sosiaalisen kestävyyden edistäminen sekä liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen. Liikenteen osalta sopimuksen ydin on erityisesti joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä.

 

MAL-sopimukseen on kirjattu yhteiset kehittämistavoitteet vuoteen 2031. Sopimuksen konkreettiset toimenpiteet kattavat vuodet 2021–23 sisältäen kuntien ja valtion yhdessä osoittamia resursseja asumiseen ja liikenteeseen.

 

Valtio osoittaa Jyväskylän seudun tärkeisiin liikennejärjestelmän toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistäviin kustannustehokkaisiin liikenneverkon parantamishankkeisiin vuosina 2022–2023 yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan.

 

Jyväskylän kaupunkiseudun Linkki-joukkoliikennettä valtio avustaa sopimuskaudella 2021–2023 arviolta 3,66 miljoonalla eurolla. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa MAL-sopimuksessa esitettyjä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Jyväskylän kaupunkiseudun haettavaksi 3 miljoonaa euroa sopimuskaudella 2021–2023.

 

– MAL-sopimuksen myötä käynnistetään myös useita yhteisiä selvityksiä. Seudun pienempien kuntien kannalta erityisen kiinnostava selvitys on Linkki-joukkoliikenteen mahdollinen laajentuminen Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan ulkopuolelle muihin seudun MAL-kuntiin. MAL-sopimus tiivistää seudun kuntien yhteistyötä myös MAL-suunnittelussa tarvittavan tiedon tuottamisessa, kertoo Toivakan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.

 

Lisäksi Jyväskylän seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Vuodelle 2021 on varattu miljoonaa euroa Jyväskylän seudulle haettavaksi. Kunnat osallistuvat rahoitettavien hankkeiden kustannuksiin 50 prosentilla.

 

MAL-sopimusmenettely avaa lisäksi seudun kunnille mahdollisuuden hakea ARA:n infra-avustuksia asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. MAL-sopimuksen piiriin pääsemisen myötä puurakentaminen tulee entistä houkuttelevammaksi, sillä puurakenteisille pitkällä korkotuella rakennettaville kerrostaloille on mahdollista saada 5000 euron käynnistysavustus asuntoa kohden.

 

Sopimukset valtuustoihin hyväksyttäväksi kesään 2021 mennessä

 

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusprosessissa mukana ovat Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kunnat. MAL-sopimuksen valmistelua on ohjannut seudun kunnanjohtajista ja kunnanhallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

 

Sopimukset tulevat voimaan, kun seudun kunnat ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Tavoitteena on, että sopimukset hyväksytään kuntien valtuustoissa kuluvan valtuustokauden aikana. Sopimuksen toteuttaminen käynnistyy heti hyväksymisen jälkeen. Keskeisenä yhteisenä vuosien 2021–2023 toimenpiteenä käynnistyy syksyn 2021 aikana seudun yhteisen MAL-kehityskuvan laadinta, jossa MAL-sopimuksen tavoitteita konkretisoidaan kartalle.

 

Lisätietoja Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksesta: https://www.jyvaskylanseutu.fi/jyvaskylanseutu/mal

 

Lisätietoja:

Meri Lumela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki, puh. 050 554 7167

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki. puh. 050 3362 819

 

Terveisin Emmi Palokangas

viestintäjohtaja

Jyväskylän kaupunki

 

Käyntiosoite: Kilpisenkatu 1, 2. krs

Postiosoite: PL 1008, 40101 Jyväskylä

p. 014 266 3025 tai 050 312 5370

etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

www.jyvaskyla.fi

Kysymme toukokuussa kuntalaisiltamme asioista, jotka ovat kuntalaistemme mielestä Toivakassa parasta. Samalla keräämme ideoita tulevaisuuden kehittämiseen. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia.

Linkki kyselyyn