Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion sekä palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 9.12.2025 / korjaus tiedotteeseen 10.12.2025: Hautamäen muutosesitys koski Joutsan, Karstulan, Keuruun ja Pihtiputaan vuodeosastoja.  Alkuperäisessä oli virheellisesti mainittu Muurame. Pahoittelemme virhettä.

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion sekä palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman

Aluevaltuusto päätti 9.12. Keski-Suomen hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Niin palvelustrategiaan kuin palveluverkkoon tuli aluevaltuuston äänestysten jälkeen joitakin muutoksia, jotka ovat toteutettavissa niin, etteivät ne lisää hyvinvointialueen kustannuksia. Muutokset koskevat muun muassa sote-palvelupisteitä koskevia kirjauksia.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melvillen mukaan Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta ja palveluiden kokonaisuuden kannalta päätökset ovat perusteltuja, vaikkakin myös vaikeita.

– Päätökset turvaavat palvelut tiukassa taloustilanteessa ja edesauttavat siinä, että sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään jatkossakin Keski-Suomessa. Kaikki me haluamme turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut ja palveluverkkopäätös on vastuullinen päätös koko Keski-Suomen parhaaksi, Melville kertoo.

– Hyvinvointialueen on päästävä nollatulokseen ensi vuonna ja sen jälkeen ylijäämäiseen tulokseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuspaineet kasvavat tulevina vuosina, toiminta ja talous on yhteensovitettava nyt, ei sitten joskus, Melville lisää.

Keski-Suomen hyvinvointialue pitää kiinni varhaisen tuen palveluista ja esimerkiksi lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita vahvennetaan. Liikkuvia palveluita ja digipalveluita kehitetään ja kotihoitoa on jatkossakin saatavilla joka osoitteeseen. Toimintamallien uudistamisen myötä tavoitellaan hoidon jatkuvuuden ja palvelujen vaikuttavuuden paranemista.

Hoidon jatkuvuutta parannetaan 

Tavoitteena on terveydenhuollossa parantaa hoidon jatkuvuutta. Omahoitaja- ja lääkärimalli laajennetaan kaikille keskisuomalaisille lähivuosien aikana. Hoidon jatkuvuus varmistetaan kaikille, myös toimipistemuutoksissa eli asukkaille, joilla esimerkiksi terveysasema muuttuu palvelupisteeksi. Samoin varmistetaan niiden toimipisteiden riittävä henkilöstöresurssi, joihin ohjautuu palveluverkkomuutoksista johtuen lisää asiakkaita.

Terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla sekä sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Digitaalisia palveluita on kehitetty ja kehitetään edelleen parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden valinnanvapaus laajenee. Liikkuvilla palveluilla parannetaan palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisuutta asiakkaille, joiden on vaikeaa hakeutua lähimmälle sosiaali- ja terveysasemalle tai jotka muusta syystä hyötyvät lähipalvelusta.

Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteestä luovutaan. Jyväskylässä on jatkossa neljä sosiaali- ja terveysasemaa nykyisen seitsemän sijaan. Poistuvia sosiaali- ja terveysasemia ovat Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemat sekä Huhtasuon terveysasema sen vaatiman rakennusinvestoinnin vuoksi. Aluevaltuusto päätti, että vuoden 2026 aikana selvitetään sote-pisteen tarpeellisuutta Huhtasuo-Seppälä-Tourula-alueelle. Konnevedellä, Pihtiputaalla, Kuorevedellä ja Kinnulassa on jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelupisteet nykyisten sosiaali- ja terveysasemien sijaan. Oma hoitaja-lääkäri -työpari nimetään asiakkaille jatkossa lähimmiltä sote-asemilta. Palvelupisteillä järjestetään ammattilaisten lähivastaanottoja tarpeen mukaan. Uusilla palvelupisteillä omalääkärin vastaanotto on myös mahdollinen. Etä- ja digipalvelut täydentävät palveluita.

Alueellisessa osastotoiminnassa akuuttihoidon osastopaikkoja lisätään pääsääntöisesti laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen, joissa kiirevastaanottotoiminta sekä tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratoriopalvelut ovat kattavampia. Näin voidaan välttää asiakkaan siirtoa paikasta toiseen sekä turvataan henkilöstön osaaminen, palvelun laatu ja potilasturvallisuus. Osastoja on kahdeksassa paikassa, eli Joutsan, Karstulan, Keuruun ja Pihtiputaan osastoista luovutaan. Paikkamäärä vähenee hieman nykyisestä eli 455 paikasta 425 paikkaan.

Ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään 

Ikääntyneiden palveluita kehitetään kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Palveluissa kehitetään ja vahvistetaan muun muassa yhteisöllistä asumista ja lyhytaikaishoitoa. Jokaiseen kotiin on tarjolla kotihoidon palveluita. Päivätoiminta säilyy pääsääntöisesti nykyisellään, mutta Jyväskylän Keltinkankaan toimipisteestä luovutaan.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on ollut muuta maata korkeampaa. Tavoitteena on laskea peittävyys lähemmäs maan keskiarvoa. Jatkossa yksiköitä on yhteensä 75 kun nykyisin niitä on 80. Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovutaan ja Jyväskylän Harjuhovi muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.  Vanhusten hoivan ratkaisut myös uudelleen arvioidaan jokaisessa kunnassa. Arviointi tehdään ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden säilyttämisen talousvaikutusten, ostopalveluiden vähentämisen, sekä kevyempien palveluiden kehittämisen ja omaishoidon sekä osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamisen näkökulmasta.

Perheiden palveluissa vahvistetaan varhaista tukea 

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden saatavuutta parannetaan. Merkittäviä toimintamallien muutoksia ovat lisäksi esimerkiksi lastensuojelun laitoshoidon eri tasojen asiakkuuksien tarpeenmukainen määrittely, varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen ja oman palvelutuotannon lisääminen lastensuojelun laitoshoidossa.

Neuvolapalveluissa palvelutarpeen muutokset huomioidaan toimintamallia kehittämällä tiiviissä yhteistyössä perhekeskusten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialueella lapsimäärä on monilla alueilla pieni ja syntyvyys vähäistä. Väestöennusteen mukaan 0–6-vuotiaiden määrä tulee edelleen laskemaan yli 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä pohjoisessa Keski-Suomessa.

Osa neuvolapalveluista toteutetaan sosiaali- ja terveysasemien yhteydessä, joissa on laajemmat aukioloajat ja palvelutarjonta. Osa neuvolapalveluista järjestetään erillisinä palvelupäivinä muun muassa kouluterveydenhuollon tai muissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskäyttötiloissa.. Huhtasuon osalta Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta arvioi vuoden 2026 aikana, missä palvelut tuotetaan vuoden 2026 jälkeen ottaen huomioon alueen erityispiirteet ja lapsimäärän. Palveluverkko on tulevaisuudessakin tiheä, sillä palveluja tarjotaan esityksessä 28 äitiys- ja lastenneuvolassa tai toimipisteessä.

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2026  

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion sekä asiakasmaksujen perusteet.

Talousarvioesitys sisältää sopeuttamistoimenpiteet, joilla tavoitellaan yhteensä 58 miljoonan euron vaikutuksia vuonna 2026. Sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu sen mukaisesti, että toiminta sopeutetaan vuonna 2026 käytettävissä olevaan rahoitukseen. Sopeuttamistoimenpiteet koskevat kaikkia toimialoja.

Toimenpiteiden kohdentamisessa on tarkasteltu erityisesti eroja palvelujen laajuudessa ja peittävyydessä tai tuotantokustannuksissa verrattuna muihin hyvinvointialueisiin ja toisaalta eroja hyvinvointialueen oman toiminnan eri yksiköiden välillä. Toimenpiteet sisältävät sekä palvelujen tuotannon tehostamisen toimenpiteitä, palveluiden järjestämistavan muutoksia, että palvelujen myöntämisen perusteiden tai sisällön muutoksia. Palvelujen toteutustavoissa, muodoissa ja sijainneissa tapahtuu muutoksia vuoden 2026 aikana, mutta hyvinvointialueen perustehtävästä, asukkaiden lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen turvaamisesta huolehditaan edelleen.

Asiakasmaksuasetuksen mukaisista palveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäiseuromääriä tarkistetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Lisäksi harkinnanvaraisiin asiakasmaksuihin on tulossa muutoksia. Ne perustuvat pääsääntöisesti siihen, että hintoja on tarkasteltu vastaamaan paremmin niistä aiheutuvia kustannuksia.

Aluevaltuutettu Matleena Käppi (vas.) esitti Irma Hirsjärven (vas.) kannattamana tekstilisäystä talousarvioon; jonka mukaan henkilöstön tulee voida luottaa siihen, että palveluiden saatavuuden varmistaminen perustuslain 19 pykälän edellyttämällä tavalla sekä muiden sote- ja pelastuspalveluita turvaavien lakien noudattaminen asetetaan hyvinvointialueen toiminnassa talouden tasapainottamisen edelle. Aluevaltuusto päätti tekstilisäyksestä äänin 42-27, 1 tyhjä.

Varavaltuutettu Johannes Routila (sd.) esitti Leena Laurilan (sd.) kannattamana pontta, jonka mukaan aluevaltuusto edellyttää, että aluehallitus hyväksyy hankintasuunnitelmassa esitetyt hankinnat erikseen saatuaan ennen hankintaa selvityksen niiden välttämättömyydestä ja toimittaa aluevaltuustolle selvityksen hyväksytyistä hankinnoista. Aluevaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia

Aluevaltuusto hyväksyi palvelustrategian muutettuna. Aluevaltuusto täydensi palvelustrategian lasten, nuorten ja perheiden palveluja koskeviin toimenpiteisiin varhaista tukea ja perhehoitoa koskevia kohdilla.

Palvelustrategia linjaa, miten hyvinvointialue uudistaa palvelutuotantoa niin, että palvelut ovat oikea-aikaisia, helposti saavutettavia ja yhdenvertaisia, sekä vastaavat väestön muuttuvaan tarpeeseen.

Aluevaltuutettu Maria Kaisa Aulan (kesk.) esityksestä ja aluevaltuutettu Sanna Hintikan (kesk.) kannattamana palvelustrategiaan toimenpiteisiin tehtiin seuraavat täydennykset äänestyksen jälkeen (täydennys kursiivilla, suluissa äänestystulos): 1) Otamme uudet toimintamallit käyttöön: perhekeskustoiminta, neuvola, varhaisen tuen lapsiperhepalvelut sekä varhaiskasvatus yhteistyössä (34-31, 4 tyhjää), 2) Kasvatamme perhehoidon osuutta lastensuojelun sijaishuollossa ja hyödynnämme perhehoidon mahdollisuuksia monipuolisesti myös avohuollossa (33-32, 4 tyhjää), 3) Neuvolan, perhekeskustoiminnan, pikkulapsiperheiden psykologien ja lapsiperheiden varhaisen tuen toimijoiden alueellisella yhteisellä työllä varhaiskasvatuksen kanssa lisäämme oikea-aikaista vaikuttavuutta (34-32, 3 tyhjää).

Sen sijaan seniorikeskusta ja muun muassa lastensuojelun vastuulääkäreitä koskevat muutoesitykset kaatuivat äänin 43-22, 4 tyhjää ja 50-15, 4 tyhjää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toinen vaihe

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman toisen vaiheen. Palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.

Palveluverkkoa käsiteltäessä tehtiin seuraavat muutosesitykset:

Aluevaltuutettu Juha Hyötyläinen (sd.) esitti SDP:n valtuustoryhmän muutosesityksenä, että vuoden 2026 aikana selvitetään sote-pisteen tarpeellisuutta Huhtasuo-Seppälä-Tourula-alueelle. Aluevaltuusto päätti asiasta muutosesityksen mukaisesti äänin 64-5.

Aluevaltuutettu Juha Hyötyläinen (sd.) esitti SDP:n valtuustoryhmän muutosesityksenä, että hoidon jatkuvuus turvataan. Oma hoitaja-lääkäri -työpari nimetään asiakkaille jatkossa lähimmiltä sote-asemilta. Palvelupisteillä järjestetään ammattilaisten lähivastaanottoja tarpeen mukaan. Uusilla palvelupisteillä omalääkärin vastaanotto on myös mahdollinen. Etä- ja digipalvelut täydentävät palveluita. (vastaesitys aluehallituksen Pihtipudas-Konnevesi-Kuorevesi kirjaukselle). Aluevaltuusto päätti asiasta muutosesityksen mukaisesti äänin 39-29, 1 tyhjä.

Aluevaltuutettu Ilse Weijo (kesk.) esitti Moona Sepän (kesk.) kannattamana, että Korpilahden perusterveydenhuolto toteutetaan palvelupisteenä mikäli se voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 39-29, 1 tyhjä.

Aluevaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) esitti aluevaltuutettu Sirpa Martinsin (vas.) kannattamana tekstilisäystä tiivistettynä niin, että vanhusten hoivan kokonaisuus arvioitaisiin uudelleen jokaisessa kunnassa. Aluevaltuusto päätti asiasta muutosesityksen maukaisesti äänin 36-33.

Aluevaltuutettu Otteliina Rantanen (sd.) esitti aluevaltuutettu Sipa Martinsin (vas.) kannattamana Korpilahdelle, Tikkakoskelle, Kuorevedelle ja Multiaan sote-palvelupistettä, joissa olisi muun muassa lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 49-20.

Aluevaltuutettu Jouko Nykänen (kesk.) esitti Keskustan valtuustorymän muutosesityksenä, että Kivijärven Hopearannan ja Luhangan Tuuliharjun toimintaa jatketaan ja käynnistetään kuntien kanssa yhteistöimintaneuvottelut ja vastaavasti vähennettäisiin ostopalveluista. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 33-32, 4 tyhjää.

Varavaltuutettu Johannes Routila (sd.) esitti Leena Laurilan (sd.) kannattamana, että alueellisen osastotoiminnan sairaansijat sijoitettasiin maakunnallisesti niin, että Jokilaakson, Karstulan, Keuruun ja Viitasaaren osastoille tulisi lisäpaikkoja. Novan, Kyllön, Pihtiputaan, Äänekoskelle paikkojen määrä pysyisi nykyisellään. Muuramen paikkojen määrä vähenisi ja Saarijärven ja Joutsan osastot laukkautettaisiin. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 56-13.

Varavaltuutettu Hanna Hautamäki (kesk.) esitti Mervi Viirun (kesk.) kannattamana ettei Karstulan, Pihtiputaan, Keuruun ja Joutsan vuodeosastoja lakkauteta. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 39-27, 3 tyhjää.

Lisäksi asiaa käsiteltäessä aluevaltuutettu Joni Parkkonen (ps.) esitti aluevaltuutettu Tapio Puolimatkan (kd.) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun muun muassa evästyksellä, että valmistelu annetaan riippumattomalle ja asiantuntevalle taholle. Asian käsittelyä jatkettiin äänin 64-4, 1 tyhjä.

Myös aluevaltuutettu Mervi Viiru (kesk.) esitti Johanna Humaljoen (kesk.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun alueellisen osastotoiminnan perusteella. Asian käsittelyä jatkettiin äänin 51-15, 3 tyhjää.

Ensihoidon palvelutasopäätös 2025–2027

Aluevaltuusto hyväksyi ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2025–2027. Ensihoidon palvelutasopäätös ohjaa ensihoitopalvelun järjestämistä ja kehittämistä hyvinvointialueella. Päätöksessä määritellään muun muassa ensihoitopalvelun tavoiteajat, henkilöstön koulutusvaatimukset sekä palvelun alueellinen ja ajallinen kattavuus.

Tiedote 20.11.2025: Ensihoidon palvelutasopäätökseen tulossa päivityksiä
https://www.hyvaks.fi/uutiset/ensihoidon-palvelutasopaatokseen-tulossa-paivityksia

Muutoksia hallintosääntöön

Aluevaltuusto päätti muuttaa Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöä ja hyväksyi sen voimaantulevaksi 1.1.2026.

Hallintosäännöllä ohjataan hyvinvointialueen päätöksentekoa, hallintoa ja toimintaa. Muutokset koskevat seuraavia hallintosäännön kohtia:

  • 16 § Aluevaltuuston tehtävät: lisätty lisätehtävien kohtaan 2 päättäminen palvelustrategiasta
  • 18 § Lautakuntien tehtävät: hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan tehtävien listasta pois kohta 2, koska sisältö kohdassa 4, johon lisätään järjestämisen suunnitelma- käsitteen tilalle palvelustrategia
  • 19 § Yksilöasiainjaoston tehtävät: kohtaan 2 lisäys tehtäviin eli jatkossa käsittelee vahingonkorvausasioista tehdyt oikaisuvaatimukset
  • 25 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen: laajennetaan ilmoitusvelvollisuutta yli 60.000 euron hankintoihin
  • 36 § Professiojohtajien tehtävät: kohtiin 15 vastaa osaltaan- ilmaisun tilalle yhteensovittaa
  • 43 § ja 44 § Häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskien: poistetaan maininta hyvinvointialueen terveydenhuollosta vastaava lääkäri
  • 57 § Virkaan valinta ilman julkista hakumenettelyä ja viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen: valintamenettelyn selkeyttäminen
  • 62 § Lomauttaminen: laajennetaan lomauttamisesta päättämiseen oikeutettuja viranhaltijoita
  • 86 § Maksuista päättäminen: lisätään terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista tehdyistä oikaisuvaatimuksista päättäminen talousjohtajan toimivaltaan
  • 180 § Osa-aikainen luottamustoimi: poistetaan maininta erillispalkkioista
  • 187 § Palkkioiden maksaminen ja takaisin periminen: muutetaan vuosipalkkioiden maksaminen tapahtuvaksi puolivuosittain

Lisätalousarvio vuodelle 2025

Aluevaltuusto hyväksyi muutosesityksen tämän vuoden talousarvioon. Hyvinvointialueen lokakuun kuukausikatsaukseen sisältyvän tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2025 tulos on muodostumassa noin 80,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarvion loppusummaa ja tulostavoitetta muuttavat talousarvion muutostarpeet koskevat tilinpäätösennusteen mukaisia talousarviopoikkeamia. Erot talousarvioon muodostuvat pääosin siten, että konsernipalveluiden toimialan tilinpäätösennuste on 4,4 miljoonaa euroa muutostalousarviota parempi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tilinpäätösennuste on noin 12 miljoonaa euroa muutostalousarviota heikompi.

Asiaa käsiteltäessä aluevaltuutettu Joni Parkkonen (ps.) esitti Tapio Puolimatkan (kd.) kannattamana, että aluevatuusto ei hyväksy lisätalousarviossa esitettyä aljäämän kasvua. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 62-4 (3 tyhjää).

Mauno Vanhalasta aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja, Moona Seppä aluehallituksen jäseneksi

Aluevaltuusto myönsi eron Jani Ylälehdolle aluevaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Mauno Vanhalan.

Aluevaltuusto myönsi eron Mauno Vanhalalle aluehallituksen jäsenyydestä sekä valitsi Moona Sepän aluehallituksen jäseneksi ja Pekka Neittaanmäen hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

Aluevaltuusto myönsi Samuli Mattilalle eron terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsenyydestä ja valitsi Sakari Suomalan terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Marianne Ahon henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

Aluevaltuustolle myönsi Moona Sepälle eron turvallisuuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsi Hanna Hautamäen turvallisuuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Timo Jylhän henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

Aluevaltuusto totesi Mika Huuskolan luottamustoimen päättyneeksi ja aluevaltuuston puheenjohtajan kutsuvan hänen sijaan uudeksi aluevaltuutetuksi Hanna Hautamäen. Aluevaltuusto valitsi Mervi Viirun henkilökohtaiseksi varajäseneksi Timo Pasasen hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan. Aluevaltuusto myös totesi aluevaltuuston puheenjohtajan pyytävän aluevaalilautakuntaa nimeämään Keskustan valtuustoryhmään 21. varavaltuutetun.

Aluevaltuusto myönsi Hanna Hautamäelle eron terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan varajäsenyydestä.

Aluevaltuusto hyväksyi valtuustoaloitteiden vastauksia

Aluevaltuusto hyväksyi seuraaviin valtuustoaloitteisiin laaditut vastaukset sekä totesi ne loppuun käsitellyksi:

Vastauksesta valtuustoaloitteeseen hyvinvointialueen hierarkisen organisaatiorakenteen yksinkertaistamiseksi ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueella on tunnistettu tarve organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän arvioinnille. Selvitysten perusteella on tarpeen jatkaa johtamisrakenteen ja -käytäntöjen kehittämistä, jotta voidaan vahvistaa operatiivista johtamista, tuloksellista toimintaa, henkilöstön osallistumista ja palvelujen integraatiota. Myös arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksissa kiinnitettiin huomio sekä tunnistettiin tarve organisaatio – ja johtamisjärjestelmän tarkastelulle.

Vastauksesta aloitteeseen kansallisen kynnysarvon alittavien hankintapäätösten ottamisesta hallintosäännön otto-oikeuden piiriin ilmenee, että huomioiden tehtyjen päätöksien sekä viranhaltijoiden määrä ei ole tarkoituksenmukaista nostaa ilmoitusvelvollisten viranhaltijoiden tai ottokelpoisuuden piiriin kuuluvien päätöstyyppien määrää. Aloitteen kanssa samansuuntainen muutos on kuitenkin lisätä otto-oikeuden piiriin ilmoitusvelvollisten kaikki yli 60 000 euroa käsittävät hankinnat. Mahdolliset toimivaltaylitykset tai muu ohjeiden vastainen toiminta pitää pystyä havaitsemaan hyvinvointialueen sisäisen valvonnan kautta.

Vastauksesta aloitteeseen vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköiden sulkemisen keskeyttämiseksi ilmenee, että ikääntyneiden palveluasumisen yksiköiden sulkeminen perustuu aluevaltuuston 11.6.2024 tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaiseen ensimmäisen vaiheen palveluverkkopäätökseen. Päätöksen toimeenpano on edennyt suunnitellusti ja asukkaiden palvelujen jatkuvuus on turvattu.

Vastauksesta aloitteeseen Lehtolan palvelutalon sulkemispäätöksen uudelleenarvioinnista ilmenee, että Lehtolan palvelutalon toiminnasta luopuminen on osa aluevaltuuston 11.6.2024 tekemää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaista ensimmäisen vaiheen palveluverkkopäätöstä. Päätöksen toimeenpano on edennyt suunnitellusti ja kaikille asukkaille on turvattu heidän palvelutarpeitaan vastaava asuminen.

Vastauksesta aloitteeseen perusoikeudet ja työrauha kuuluvat kaikille ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstömitoitusta koskevissa ratkaisuissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sosiaali- ja terveysministeriön linjauksia. Hyvinvointialueen taloustilanne edellyttää tällä hetkellä erityisen tarkkaa taloudenhallintaa sekä valtakunnallisiin muutoksiin perustuvia sopeutustoimia, joiden yhteydessä henkilöstömitoitukset on tarkasteltu lakien ja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Henkilöstön tukemista muutoksessa on lisätty esihenkilöstön muutosjohtamiseen liittyvällä johtamiskoulutuksella. Johtamisosaaminen kehittäminen on välttämätöntä tarvittavien uudistamisten ja talouden johtamisen vaatimusten läpiviemisessä.

Vastauksesta aloitteeseen huumeiden käytön ehkäisemisestä ja käyttäjien hoidon koordinointivastuusta hyvinvointialueelle ilmenee, että päihdetyön moniammatillinen – ja alainen kehittäminen hyvinvointialueella on vielä kesken ja palveluiden ovat pirstaleisia. Hyvinvointialue varmistaa moniammatillisen ja -alaisen päihdetyön kehittämisen seuraavilla toimenpiteillä:

  • päihdepalveluiden välistä yhteistyötä tiivistetään,
  • yhteistyötä kuntien ja eri viranomaistahojen, kuten poliisin kanssa, lisätään
  • viestintää eri viestintäkanavilla koskien päihdepalvelutarjontaan ja vertais- sekä läheistukea tehostetaan
  • riittävä resurssi päihdetyön varmistamiseksi ja kehittämiseksi turvataan talousarvion puitteissa
  • ennaltaehkäisevän päihdetyön ja hoidon koordinointiin liittyvän moniammatillisen ja-toimijaisen ohjausryhmän perustaminen selvitetään.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen ja videotallenne löytyvät osoitteessa www.hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025295 ).

Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

 Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melville, p. 050 2464

Aluehallitus käynnisti hyvinvointialueen strategian päivittämisen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian laatimisen sekä palveluverkkotyön toisen vaiheen

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 24.6.2025

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen kokouksessa 24.6. käsittelyssä olivat muun muassa strategian päivittäminen, palvelustrategia, sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toisen vaiheen käynnistäminen sekä valtiovarainministeriön päätökset arviointimenettelyn käynnistämisestä ja vuoden 2025 valtion rahoituksen oikaisuvaatimuksesta.

Strategian päivittäminen, sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategian laatimisen käynnistäminen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toisen vaiheen käynnistäminen 

Aluehallitus päätti käynnistää hyvinvointialuestrategian päivittämisen, sosiaali- ja terveyspalveluita koskevan palvelustrategian laatimisen sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toisen vaiheen.

Keväällä arvioitua strategiaa on pidetty toimivana ja se vastaa edelleen haasteisiin, joita on noussut keväällä laaditussa tulevaisuuskatsauksessa. Strategian väliarvioinnissa nousi esiin tarve tiivistää toiminnan ja talouden yhteyttä sekä selkeyttää ja yksinkertaistaa raportointia ja seurantaa.

Palvelustrategialla hyvinvointialue päättää järjestämisvastuulleen kuuluvan sosiaali- ja terveydenhuollon pitkän aikavälin tavoitteet. Niissä otetaan huomioon asukkaiden tarpeet, paikalliset olosuhteet, palvelujen saatavuus ja saavutettavuus sekä kustannusvaikuttavuus. Palvelustrategia konkretisoi strategiaa, auttaa sopeuttamaan toimintaan vastaamaan saatua rahoitusta ja ottaa huomioon kansallisen ohjauksen.

Hyvinvointialueen palvelutuotanto perustuu monikanavaiseen palveluverkkoon, joka muodostuu digitaalisista, liikkuvista, kotiin vietävistä palveluista sekä palveluista fyysisissä toimipisteissä. Palveluverkkotyön laatimisen tavoitteena on järjestää asukkaiden palvelut siten, että kustannustaso sopeutetaan rahoituksen tasolle niin kiinteistöjen kuin toiminnankin näkökulmasta. Tavoitteena on varmistaa, että palvelut vastaavat asukkaiden palvelutarpeeseen ja ovat taloudellisesti ja toiminnallisesti kestäviä sekä tietoon perustuvia ja että palveluverkko ottaa huomioon henkilöstön saatavuuden.

Lue lisää: Tiedote 19.6.2025, Hyvinvointialuestrategia aiotaan sitoa aiempaa tiiviimmin talouskehykseen

Talousarvion 2026 ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2027–2030 laadintaohje 

Aluehallitus päätti hyväksyä talousarvion 2026 ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2027–2030 laadintaohjeen ja suunnittelukehyksen valmistelua ohjaaviksi periaatteiksi. Lisäksi aluehallitus hyväksyi, että taseeseen kertynyttä alijäämää ei suunnitella katettavaksi hyvinvointialuelain 115 §:n 2 momentin edellyttämällä tavalla viimeistään vuonna 2026, koska alijäämien kattaminen lain vaatimassa aikataulussa edellyttäisi sellaisia talouden sopeuttamistoimenpiteitä, jotka vaarantaisivat riittävien ja lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisen. Aluehallitus asetti tavoitteeksi, että taseeseen kertynyt alijäämä katetaan viimeistään vuonna 2030 ja että uutta alijäämää ei kerry vuosina 2026–2030.

Aluehallitus valtuutti hyvinvointialuejohtajan käynnistämään prosessin vuoden 2026 lainanottovaltuuden muuttamiseksi. Aluehallitus päätti, että talousarvion valmistelun yhteydessä laaditaan suunnitelma mahdollisesta rahoituslain 11 §:n mukaisesta lisärahoituksen hakemisesta vuodelle 2026.

Toiminnan ja talouden raportointi- ja seurantamallin kehittäminen

Aluehallitus päätti, että hyvinvointialueen toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointimalli vuodelle 2026 uudistetaan. Tavoitteena on rakentaa vaiheittain toimiva, hyvinvointialueen johtamisen tarpeisiin sovitettu kokonaisuus, joka tukee talouden ja toiminnan integraatiota, parantaa johtamisen laatua ja vahvistaa luottamusta tiedolla tehtävään päätöksentekoon.

Valmistelussa huomioidaan muun muassa tietojen luotettavuuden ja käsittelyrakenteiden kehittäminen, controller- ja business intelligence -toimintojen roolin vahvistaminen, toimintayksiköiden vertailtavuus ja seurannassa käytettävän mittariston tiivistäminen (KPI), kokous- ja raportointikäytännöt sekä organisaatiotason sitoutuminen tiedolla johtamisen kulttuuriin.

Uudistuksen taustalla on ministeriöiden muutostukiprosessi. Jossa Keski-Suomen hyvinvointialue oli alkuvuodesta mukana. Muutostukiprojektin loppuraportti merkittiin aluehallituksessa tiedoksi. Prosessin yhteydessä tunnistettiin Länsi-Uudellamaalla kehitetyn talouden johtamisen ja raportoinnin järjestelmän (TAHTI) vastaavan hyvin Keski-Suomen tarpeisiin. Aluehallitus päätti, että hyvinvointialuejohtajalle annetaan valtuudet käynnistää Länsi-Uudenmaan tietopohjaisen johtamismallin käyttöönottoprojektin valmistelu.

Valtiovarainministeriön päätös Keski-Suomen hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistämisestä  

Aluehallitus merkitsi tiedoksi valtiovarainministeriön päätöksen arviointimenettelyn käynnistämisestä, nimesi Keski-Suomen hyvinvointialueen edustajaksi arviointiryhmään hyvinvointialuejohtajan sekä hyväksyi osaltaan, että arviointiryhmän puheenjohtajaksi valitaan lääketieteen tohtori Jaakko Herrala.

Keski-Suomen hyvinvointialue suhtautuu valtiovarainministeriön päätökseen arviointimenettelyn käynnistämisestä vakavasti. Arviointimenettelyssä räätälöidään hyvinvointialueelle pidempiaikainen suunnitelma, jolla katetaan alijäämät keskisuomalaisten palvelut turvaten.

Lue lisää: Tiedote 17.6.2025: Keski-Suomen hyvinvointialue suhtautuu vakavasti arviointimenettelyn käynnistymiseen

Valtiovarainministeriön päätös Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2025 valtion rahoituksen oikaisuvaatimuksesta  

Aluehallitus päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue hakee muutosta Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta valtiovarainministeriön 5.6.2025 tekemään päätökseen Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2025 valtion rahoituksen oikaisuvaatimuksesta. Aluehallitus valtuutti hyvinvointialuejohtajan laatimaan kirjallisen valituksen ja toimittamaan sen Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen.

Valtiovarainministeriö on 5.6.2025 tehnyt päätöksen Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2025 valtion rahoituksen oikaisuvaatimuksesta, jonka mukaan hyvinvointialueen oikaisuvaatimus valtiovarainministeriön päätöksestä 20.12.2024 hyvinvointialueille maksettavasta vuoden 2025 rahoituksesta hylätään, koska päätös on tehty hyvinvointialueiden rahoituksesta annetun lain mukaisesti.
Aluehallituksen edustajien valinta Keski-Suomen hyvinvointialueen muihin toimielimiin toimikaudeksi 2025–2027 

Aluehallitus päätti valita edustajansa seuraaviin toimielimiin toimikaudeksi 2025–2027:

1) hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan Elma Hyöky
2) turvallisuuslautakuntaan Irma Hirsjärvi
3) vammaisneuvostoon Marika Visakorpi-Kemppainen
4) vanhusneuvostoon Jouko Nykänen
5) nuorisovaltuustoon Tuula Peltonen

Lisäksi aluehallitus päätti, ettei se nimeä edustajaa alaisiinsa jaostoihin.

 Aluehallituksen kokoukset kesä- ja syyskaudella 2025 

Aluehallitus hyväksyi aluehallituksen syyskaudella 2025 seminaari- ja kokouspäivämääriksi seuraavat ajankohdat:

– tiistai 12.8.2025 kello 12
– tiistai 26.8.2025 kello 14
– tiistai 2.9.2025 kello 13
– tiistai 16.9.2025 kello 13
– tiistai 7.10.2025 kello 13
– tiistai 28.10.2025 kello 13
– tiistai 11.11.2025 kello 13
– tiistai 25.11.2025 kello 9 ja keskiviikko 26.11.2025 kello 9 (talousarvioseminaari ja kokous)
– tiistai 2.12.2025 kello 13
– tiistai 16.12.2025 kello 13

Seminaarin ja kokouksen paikka ilmoitetaan kokouskutsussa.

Muut asiat 

Aluehallitus päätti antaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle lausunnon ja selvityksen koskien kantelua, joka liittyy Keski-Suomen hyvinvointialueen päätöksekseen Joutsan ja Luhangan yhteisen terveysaseman sulkemisesta ajalla 23.6.–27.7.2025.

Aluehallitus antoi Perusoikeudet ja työrauha kuuluvat kaikille -valtuustoaloitteen ikääntyneiden ja vammaisten vastuualuejohtaja Tuija Koiviston, HR-johtaja Eija-Liisa Heikkilän ja ikääntyneiden koti- ja asumispalveluiden palvelujohtaja Maarit Raappanan valmisteltavaksi.

Aluehallitus merkitsi tiedoksi Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n osakaskokouskutsun ja antoi kokousedustajalle tarvittavan evästyksen kokoukseen.

Esityslista ja pöytäkirja 

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

 

Lisätiedot:

Jan Tollet

Hyvinvointialuejohtaja

Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh:050 400 0073

jan.tollet@hyvaks.fi

Hyvinvointialue: Palveluverkkoesitys turvaa palvelut Keski-Suomessa 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 8.5.2024

 

Palveluverkkoesitys turvaa palvelut Keski-Suomessa 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoesityksessä on keskeistä toiminnan uudistaminen, palvelujen toimintavarmuuden parantaminen ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Palveluverkkoesityksessä on huomioitu laajasti asukkailta, sidosryhmiltä ja kumppaneilta saatu palaute. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkosta on valmistunut päätöksentekoon menevä esitys. Ensimmäisen vaiheen palveluverkossa keskeistä on rakentaa edellytykset toiminnan uudistamiselle, parantaa palvelujen toimintavarmuutta ja varmistaa henkilöstön saatavuutta. Esitettävä palveluverkko vahvistaisi hyvinvointialuetasoista sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta ja sen myötä rakentuisivat yhteneväiset alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Esityksen mukaan ikääntyneiden ja perheiden matalan kynnyksen palveluita eli ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskustoimintaa laajennettaisiin. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen palveluita tarjottaisiin ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja saisi kaikissa kunnissa joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä. Alueellisten sairaalaosastojen paikkamäärään ei tulisi muutoksia ja osastot erikoistuisivat osaamisten mukaan. Yhden osaston tilat siirtyisivät alueellisesta osastotoiminnasta ikääntyneiden palveluihin. Sähköisten palveluiden osalta nykyistä tarjontaa laajennettaisiin kaikkien keskisuomalaisten käyttöön ja myös uusia palveluja tuodaan tarjolle.

Esityksen tarkoitus on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

– Lausuntokierroksella olleita vaihtoehtoja on viety eteenpäin tulleiden lausuntojen ja palautteiden perusteella. Esityksessä on edelleen otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan jatkuvuus ja turvaaminen koko Keski-Suomessa. Henkilöstön veto- ja pitovoima on keskeinen näkökanta, jotta voimme pitää yllä palveluverkkoa suunnitellusti. Palveluverkkotyöllä turvataan turvalliset ja terveelliset työolot henkilöstölle ja vahvistetaan työntekijöille niin ammatillista kuin työyhteisöjen tukea, toimialajohtaja Kati Kallimo kertoo.

– Meillä Keski-Suomessa koetaan tärkeäksi, että keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä ja saatavilla paikallisesti. Palveluverkkoesityksessä on otettu huomioon se, että meillä on tarve niin paikallisille, seudullisille kuin alueellisille palveluille, mitä on kuvattu palveluverkkoesityksessä esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien osalta. Palveluverkkoesityksessä on tuotu esille selkeästi myös se, miten kussakin kunnassa palvelut ovat saatavilla ja miten kunkin omalla paikkakunnalla palvelut jatkuvat, Kallimo jatkaa.

Ensimmäisen vaiheen palveluverkon muutokset tehtäisiin pääosin vuosien 2024-2025 aikana. Ilta- ja viikonloppukiirevastaanottojen osalta muutokset on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Ikääntyneiden päivätoiminnan, perhekeskusten ja asumispalvelujen osalta muutokset ulottuisivat vuoteen 2030 saakka. Seuraavan vaiheen palveluverkkotyö tehdään vuoden 2026 aikana.

Palveluverkkoa koskevan esityksen mukaan säästöjä tulisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä merkittävin säästö tulee siitä, että jatkossa kansallisten linjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava sairaala. Tästä on laskettu tulevan 10 miljoonaan euron vuosittaiset säästöt. Perustason palveluista ei palveluverkkoesityksessä tule juurikaan säästöjä. Ikääntyneiden päivätoiminnan ja perhekeskustoiminnan laajentamiseen investoidaan 2,7 miljoonaa euroa vuosittain.

– Laskelmassa on otettu huomioon tiloista ja tänä vuonna kiirevastaanoton toiminnan muutoksesta syntyvät säästöt. Palveluverkon uudistaminen mahdollistaa toiminnan sujuvoittamista sekä henkilöstön saatavuuden vahventamista ja täten se tuo myös muita toiminnan säästöjä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

Nyt julkaistu esitys menee hyvinvointialueen lautakuntien arvioitavaksi ja edelleen aluehallituksen käsittelyyn. Aluehallituksen on tarkoitus päättää aluevaltuustolle menevästä esityksestä 4.6. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta kokouksessaan 11.6.

Sosiaali- ja terveysasemapalvelut kattavat jatkossakin laajasti koko Keski-Suomen 

Sosiaali- ja terveysasemien palveluita saisi esityksen mukaan jatkossa 29 toimipisteestä ympäri Keski-Suomea. Keskisuomalaisia palvelisi esityksen mukaan jatkossa 3 alueellista sosiaali- ja terveyskeskusta, 10 seudullista sosiaali- ja terveysasemaa, 10 paikallista sote-asemaa sekä 6 sote-palvelupistettä. Nykyisin pisteitä on 35 ja niistä 17:ssä on yhdestä kahteen tai ei olleenkaan lääkäriä.

Alueellisista sote-keskuksista, jotka sijaitsisivat Jämsässä, Jyväskylässä ja Äänekoskella, saa laajasti moniammatillisia palveluita. Lisäksi ilta- ja viikonloppukiirevastaanotot palvelisivat näissä toimipisteissä koko Keski-Suomea. Päiväaikaista kiirevastaanottotoimintaa olisi pääasiassa alueellisilla sote-keskuksissa ja seudullisilla sosiaali- ja terveysasemilla niiden aukioloaikoina. Ympäri vuorokauden auki oleva yhteispäivystys olisi Sairaala Novassa.

Seudulliset sote-asemat palvelisivat laajoin aukioloin ja palveluvalikoimin ja paikalliset sote-asemat supistetummin aukioloin ja palveluvalikoimin. Sosiaalityötä ja perusterveydenhuoltoa integroidaan yhteen nykyistä vahvemmin myös tilaratkaisujen kautta.

Sote-palvelupisteet ovat yleensä yhteiskäytöllisiä tiloja, joihin ammattilaiset jalkautuvat paikallisten tarpeiden mukaisesti. Tilat voivat olla useamman toiminnon tai toimijan käytössä.

Digitaalisia palveluita vahvistettaisiin edelleen jo päätettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti. Tällä hetkellä sote-asemapalveluissa on jo yli 120 000 digitaalista asiointia vuodessa.

Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyy nykyisellään 

Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyisi esityksen mukaan käytännössä nykyisellään. Jatkossa alueellista osastotoimintaa olisi 10 paikkakunnalla 11 toimipisteessä. Osastot myös profiloituisivat ja erikoistuisivat entistä selkeämmin, mikä mahdollistaa aiempaa paremman hoidon. Joutsan alueellinen osasto muutettaisiin tarjoamaan ikääntyneiden lyhytaikaisen kuntoutuksen palveluita.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkamäärä pysyy entisellään 

Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa asumisessa peittävyys vaihtelee nykyään kunnittain. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan palveluita asukkaille yhdenvertaisesti, jolloin vaihtelut peittävyydessä pienenevät. Kaikissa kunnissa olisi ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen toimipiste. Paikkamäärä säilyisi nykyisellä tasolla. Paikkamäärää ei esitetä kasvatettavaksi, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa, sillä tällä hetkellä Keski-Suomessa on ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja suosituksia enemmän.

Ikääntyneiden päivätoiminta laajenee 

Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettäisiin kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkoesityksessä kaikki nykyiset toimipisteet säilyisivät. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettäisiin 20 toimipisteessä. Lisäksi seniorikeskustoimintaa olisi saatavilla kaikissa kunnissa.

Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Seniorikeskus-toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä mm. kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.

Perhekeskustoimintaa lähes kaikkiin kuntiin 

Esityksessä perhekeskusten määrä kasvaisi 21 perhekeskukseen vuoteen 2030 mennessä ja näiden lisäksi olisi laajasti myös kevyempiä kohtaamispaikkoja. Sähköiset palvelut laajenisivat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuisivat.

Perhekeskusten laaja palveluvalikoima on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Perhekeskuksissa olisi neuvolatoimintaa, varhaisen tuen palveluita, perhetyötä, lastensuojelua tai perheneuvolatoimintaa. Perhekeskusten lisäksi olisi myös kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta.

Erikoissairaanhoito Sairaala Novassa 

Erikoissairaanhoidon kivijalkatoiminnot sijaitsisivat esitykset mukaan yhdessä toimipisteessä, Sairaala Novassa. Integroituja erikoissairaanhoidon palveluja tuotettaisiin sairaus- ja potilasryhmäkohtaisissa osaamiskeskuksissa (kuten diabeteskeskus ja geriatrinen keskus). Suuren volyymin potilasryhmille tuotettaisiin jalkautuvia erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluita sote-keskuksissa tai -asemilla. Erikoissairaanhoito, päivystys ja sairaalatoiminnot päättyvät Jämsän Jokilaakson sairaalassa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta palveluverkkoesityksessä on kaikkien palveluiden osalta tiivistetty kuvaus palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palveluverkon kehittämisestä. Näiden kehittäminen toteutuu palveluverkon periaatteiden, järjestämislinjausten sekä strategian mukaisesti. Esimerkiksi neuvolapalvelut ja sosiaalityön ja sosiaaliohjeuksen palvelut olisivat lähipalveluja. Opiskeluhuollon palvelut tarjottaisiin lähipalveluna oppilaitoksissa tai niiden läheisyydessä. Suun terveydenhuolto säilyisi pääosin entisellään.

Liitteet: 

Lue lisää: 

Lisätietoja: 

  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
  • Kati Kallimo, toimialajohtaja, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoehdotus keskisuomalaisten kommentoitavana 22.2.–23.3.2024

Keski-Suomen hyvinvointialue

22.2.2024

Ota kantaa, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tullaan tarjoamaan tulevaisuudessa Keski-Suomessa. Palveluverkon lausuntovaiheen kommentit toimivat päätöksenteon tukena.

Keski-Suomen hyvinvointialueella on valmisteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkon lausuntovaiheen materiaali, joka kattaa monikanavaisen palveluverkon osalta niin fyysiset ns. kivijalka palvelupisteet, kuin liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut sekä sähköisen palvelun. Lausuntomateriaaliin ja erilaisiin palveluverkon vaihtoehtoisiin malleihin on mahdollisuus ottaa kantaa 22.2.–23.3. välisenä aikana, jonka jälkeen aluehallitus tekee lopullisen ehdotuksen aluevaltuustolle.

Ehdotuksessa vahvistettaisiin kaikissa kunnissa ikääntyneitä ja perheitä kohtaavia matalan kynnyksen palveluita. Ympärivuorokautisen asumisen palveluita tarjotaan vanhuksille ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien määrää vähennettäisiin pitkälti palveluiden ylläpitämisen ja jatkuvuuden turvaamisen vuoksi, osa syynä on myös merkittävät vaikeudet saada rekrytoitua henkilöstöä alueella eritoimipisteisiin. Alueellisia sairaalaosastojen määrää hieman vähennettäisiin ja niiden työnjakoa uudistettaisiin. Niiden paikkamäärää ei lähtökohtaisesti vähennetä ja ne erikoistuvat tiettyjen osaamisten mukaan. Liikkuvien ja sähköisten palveluiden tarjontaa laajennetaan.

Ehdotuksen tarkoitus on vahvistaa voimavaroja ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluissa ja monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

Lausuntomateriaali julkaistu hyvinvointialueen verkkosivuilla

Sosiaali- ja terveyspalvelujen kommentoitava lausuntomateriaali on julkaistu verkkosivuillamme www.hyvaks.fi/palveluverkko/osallistu. Materiaali on laaja, joten tarjoamme verkkosivuillamme mahdollisuuden tutustua aineistoon myös osissa.

Verkkosivuilla julkaistulla materiaalissa kuvataan lisäksi palveluverkkotyön taustoja ja palveluverkkoehdotuksen vaikutusten ennakkoarviointi sekä, mitä palveluverkkojen uudistaminen tarkoittaa lasten, nuorten ja perheiden palveluiden, koti- ja asumispalveluiden, laaja-alaisen sosiaali- ja terveyskeskuksen sekä sairaalapalveluiden näkökulmasta.

Ota kantaa, miten sosiaali- ja terveyspalveluja tullaan tarjoamaan tulevaisuudessa Keski-Suomessa

Lausuntomateriaali on jaoteltu niin sanotun palveluverkkomääritelmän mukaisiin palveluihin, jotka muodostavat sosiaali- ja terveyspalvelujen perusrungon, sekä muihin palveluihin. Palveluverkkomääritelmän mukaisista palveluista eli sosiaali- ja terveysasemien palveluista, alueellisesta osastotoiminnasta, ikääntyneiden ympärivuorokautista asumisesta, perhekeskuksista sekä ikääntyneiden päivätoiminnasta on kuvattu nykytila ja kaksi eri vaihtoehtoa. Muista palveluista on kuvattu nykytila sekä palvelujen kehittämisen tavoitetila ja sijoittumisen periaatteet.

Palveluverkko määritelmän mukaisista palveluista pyydetään arvioimaan nykytilaa ja vaihtoehtoja 1 ja 2. Muista palveluista pyydetään arvioimaan nykytilaa sekä kehittämisen tavoitteita ja sijoittumisen periaatteita.

Arviointia voi tehdä eri näkökulmista: miten eri vaihtoehdot tulisivat vaikuttamaan keskisuomalaisiin, hyvinvointialueen ja kuntien elinvoimaan, talouteen, hyvinvointialueen henkilöstöön, ympäristöön ja seutuihin.

Palveluverkkosuunnitelmia esitellään, ja niitä pääsee kommentoimaan eri foorumeissa. Kaikilla keskisuomalaisilla on mahdollisuus osallistua palveluverkon kommentointiin osoitteessa www.otakantaa.fi. Kyseisellä sivustolla voi myös keskustella aiheesta. Hyvinvointialueen sosiaali- ja terveysasemilta löytyy myös tulostettu lausuntomateriaali sekä paperisia lomakkeita kommentointia varten 26.2.–15.3.

Lisäksi keskisuomalaiset voivat osallistua kommentointiin ympäri Keski-Suomea järjestettävissä asukastilaisuuksissa, joista osaan on mahdollista osallistua myös etäyhteyksin. Asukastilaisuuksia järjestetään seuraavasti:

Erityisryhmille, kuten maahanmuuttajille ja romaneille järjestetään kohdennettuja keinoja palveluverkkosuunnitelmien kommentointiin mm. järjestöjen kanssa yhteistyössä. Kommentointi on mahdollistettu myös mm. ikääntyneiden päivätoiminnan ja asumispalveluiden asiakkaille sekä lastensuojelun jälkihuoltoon. Lisäksi muutamissa työttömien ja asunnottomien kohtaamispaikoissa, kuten Palvelukeskus Hanskassa on mahdollisuus kommentointiin.

Palveluverkkotyön kommentointiin osallistuu myös satunnaisotannalla valituista 10 000 keskisuomalaisesta muodostettu 30 henkilön asukaspaneeli, joka kommentoi palveluverkkoa kolmessa eri asukaspaneelin keskustelutilaisuudessa maaliskuun alussa. Asukaspaneeli tuottaa työskentelynsä tuotoksena palveluverkkotyötä koskevan asukaslähtöisen julkilausuman, joka toimitetaan hyvinvointialueen päättäjille päätöksenteon tueksi.

 

Kunnilla, järjestöillä, seurakunnilla, palveluntuottajilla ja yrityksillä sekä muilla sidosryhmillä on mahdollisuus kommentoida palveluverkkoesitystä lausuntopalvelu.fi -verkkosivun kautta. Palveluverkko tulee olemaan aiheena myös 13.3. järjestettävässä järjestöfoorumissa sekä 6.3. järjestettävässä yrittäjäfoorumissa. Keski-Suomen liiton, julkisen liikenteen ja taksitoimijoiden kanssa on omat tilaisuutensa.

Hyvinvointialueen vammaisneuvosto, nuorisovaltuusto, vanhusneuvosto sekä järjestöjen ja seurakuntien ja palveluntuottajien vaikuttamistoimielimet tulevat käsittelemään aihetta, ja heitä pyydetään osallistamaan käsittelyyn myös kuntien vastaavat vaikuttamistoimielimet.

Palveluverkon lausuntomateriaali käydään hyvinvointialueen henkilöstön osalta keskustellen läpi työtiimeissä. Lisäksi henkilöstölle järjestetään aiheesta työpajoja eri puolella Keski-Suomea.

Palveluverkon lausuntovaiheen kommentit toimivat päätöksenteon tukena

Palveluverkon lausuntovaiheen kommentit kootaan yhteen ja ne toimivat päätöksenteon tukena. Aluevaltuusto päättää Keski-Suomen hyvinvointialueen tulevasta sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkosta aluehallituksen esityksestä tämänhetkisen aikataulun mukaan toukokuussa 2024. Keski-Suomen sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoja rakennetaan päätöksen mukaisesti vaiheittain 2030 mennessä.

Lisätietoja palveluverkosta: www.hyvaks.fi/palveluverkko

Lisätietoja:

  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
  • Kati Kallimo, toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyön osallistava asukastilaisuus Toivakassa

Palveluverkkotyön osallistava asukastilaisuus Toivakassa

Tapahtuma-aika: 22.02.2024 18:00 – 20:00, kahvitarjoilu klo 17:30 alkaen

Tapahtumapaikka: Toivakan kirjaston kirjastosali, Iltaruskontie 4, 41660 Toivakka.

Tervetuloa asukastilaisuuteen kuulemaan, keskustelemaan ja vaikuttamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkkotyöhön!

Kaikille avoimen hyvinvointialueen palveluverkkoa koskevan asukastilaisuuden järjestävät yhteistyössä paikallinen kunta ja hyvinvointialue. Palveluverkkotyössä kyse on hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta, johon meillä jokaisella on nyt mahdollisuus olla mukana vaikuttamassa!

Paikalle saapuvat hyvinvointialueelta palveluverkkotyöstä vastaavia tahoja, joille juuri sinä voit olla esittämässä kysymyksiä ja ottaa kantaan esiteltäviin materiaaleihin keskustellen sekä kirjallisesti. Hyvinvointialueen lisäksi paikalla ovat isännöimässä sinulle tuttuja kunnan työntekijöitä.

Asukastilaisuuden ohjelmaan sisältyy mm., avauspuheita, palveluverkkotyön esittelyä, mahdollisuus esittää kysymyksiä ja antaa kirjallista palautetta. Tilaisuudessa kahvitarjoilu klo 17.30 alkaen.

Asukastilaisuuden keskusteluista tehdään muistiinpanot ja ne käsitellään myöhemmin hyvinvointialueen palveluverkon työryhmissä.

Huom! Paikalle kirjaston saliin mahtuu rajallinen määrä ihmisiä.  Asukastilaisuutta voi seurata myös suorana lähetyksenä torstaina 22.2. klo 18 alkaen Keski-Suomen hyvinvointialueen YouTube-kanavalla: https://www.youtube.com/watch?v=kTA2eOUgfZs 

Lisätietoja:

  • Toivakan kunta: Satu Korhonen, hyvinvointisuunnittelija, satu.korhonen(at)toivakka.fi, p. 040 192 7817
  • Keski-Suomen hyvinvointialue: Olli Karola, osallisuuskoordinaattori, olli.karola(at)hyvaks.fi, p. 050 476 7639