Hyvinvointialueen talous painumassa ennusteen mukaan yli talousarvion

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 23.10.2025

Hyvinvointialueen talous painumassa ennusteen mukaan yli talousarvion

Keski-Suomen hyvinvointialueen talous on painumassa miinukselle ennakoitua enemmän. Neljännesvuosikatsaukseen sisältyvän tulosennusteen mukaan muutettu talousarvio olisi ylittymässä 7 miljoonalla eurolla. Hyvinvointialueen menot ovat tänä vuonna noin 1,5 miljardia euroa ja alijämää on kertymässä tulosennusteen mukaan tälle vuodelle vajaa 81 miljoonaa euroa. Tammi-syyskuussa alijäämä on kertynyt 44 miljoonaa euroa, joten loka-joulukuussa ennakoidaan alijäämää kertyvän vielä 37 miljoonaa euroa.

Ylitysennuste johtuu pitkälti ikääntyneiden asumispalveluiden ja lastensuojelun ennakoitua suuremmista menoista. Lastensuojelussa ylitysennuste on vajaa 5 miljoonaa euroa. Vaikka huostaanottojen määrä on laskenut niin se ei näy vielä menojen pienenemisenä. Laitoshoidon ostopalvelut ovat kasvaneet. Esimerkiksi vaativaan laitoshoitoon on tänä vuonna ollut sijoitettuna jo 25 lasta kun viime vuonna sijoitettiin 10 lasta.

Ikääntyneiden asumispalveluissa ylitysennuste on noin 6 miljoonaa euroa. Se johtuu henkilöstökustannusten kasvusta ja palveluostoista, joita ei ole ennakoitu riittävästi.

– Emme ole ennakoineet riittävästi sitä, millaisia kustannuseriä meillä on, emmekä vieläkään ole saanut yhteensovitettua toimintaamme talouteemme. Ei näytä hyvälle, että olemme jo ylittämässä syyskuussa hyväksyttyä muutostalousarviota vaikka ylitysennuste ei menoihin suhteutettuna ole suuri. Jokainen alijäämää lisäävä euro on kirittävä takaisin tulevina vuosina, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet toteaa.

– Teemme nyt loppusyksyn aikana vielä tehostetusti palvelujen kustannusten perkaamista. Käymme läpi erityisesti ne yksiköt, joissa yksikkökustannukset ovat muita korkeampia ja katsomme niiden suhteen mahdolliset säästöt, Tollet kertoo.

– Edistämme myös määrätietoisesti uuden toiminnan ja talouden seurantamallin käyttöönottoa ja johtamiskulttuurin muutosta, jossa organisaation joka tasolla läpivalaistaan kustannuksia, lisätään kustannustietoisuutta sekä parannetaan menojen ennakointia, Tollet lisää.

Konsernipalvelut ovat alittamassa tulosennusteen mukaan talousarvion vajaalla 4 miljoonalla ja pelastuspalvelut ovat pysymässä talousarviossa.

Hyvinvointialueen tämän vuoden 50 miljoonan euronsopeuttamistoimenpiteistä on toteutumassa 46 miljoonaa euroa. Sopeuttamistoimista huolimatta talous on toteutumassa suunniteltua heikommin.

Neljännesvuosikatsaus on aluehallituksen käsittelyssä sen ensi viikon kokouksessa 28.10.

Asiakastyytyväisyys pysynyt lähes erinomaisella tasolla

Asiakastyytyväisyys on pysynyt lähes erinomaisella tasolla eli niin sanottu suositteluindeksi on 69. Hoitajan ja lääkärin vastaanotoille pääsee hoitotakuun puitteissa ja esimerkiksi mielenterveyspalveluissa saa apua keskimäärin alle tunnissa soittamalla Ensilinjaan.

– Kiitän henkilöstöämme, joka säästöpaineiden, lomautusten ja monien uudistusten keskellä tekee joka päivä äärimmäisen arvokasta työtä kaikkien keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämiseksi, Tollet sanoo.

– Olemme myös olleet aktiivisia rahoituksen suhteen. Jos menestymme hallinto-oikeudessa tai rahoitusmallin toimivuuden korjaamista koskevassa edunvalvonnassa niin ne helpottavat rahoitusasemaamme vasta tulevina vuosina. Olemme saaneet nostettua myös oman kirjaamiskattavuuden jo 94 prosenttiin kunta-aikaisesta noin 80 prosentista. Tämä on äärimmäisen tärkeää, jotta rahoitusasemamme helpottaisi edes tulevina vuosina, Tollet jatkaa.

Arviointimenettely jatkuu

Hyvinvointialue on arviointimenettelyssä ja on saanut kaksi toimenpide-ehdotusta. Aiempi ehdotus liittyi palveluverkkouudistukseen ja tällä viikolla saatu terveydenhuoltoon.

– Terveydenhuoltoa koskeva ehdotus on aiheuttanut keskustelua. Yksinkertaistettuna toimenpide-ehdotus koskee sitä, että valtion tahtotilana on varmistaa se, että teemme niitä asioita, joihin saamme rahoitusta ja että meillä on järkevä työnjako Itäisellä yhteistyöalueella. Näitä nyt alamme tarkastelemaan. Erikoissairaanhoidon työnjakoa olemme pohtineet jo aiemminkin yhteistyöalueen puitteissa. Meillä on oikein hyvin toimiva erikoissairaanhoito ja näin on jatkossakin, Tollet lisää.

Hyvinvointialueen organisoitumista arvioidaan

Aluehallituksen ensi viikon kokouksen asialistalla on myös vastausehdotus valtuustoaloitteeseen, joka koskee organisaation madaltamista. Vastausehdotuksesta ilmenee, että hyvinvointialueen organisoitumista ollaan parhaillaan arvioimassa. Arviointi kohdistuu johtamisrakenteen madaltamiseen ja erityisesti toimialarakenteeseen.

Lisäksi arvioidaan, vahvistaako toimialarakenteen poistaminen selkeämpää linjaorganisaatiota ja edistääkö se siirtymistä kohti operatiivisempaa johtamismallia, jossa vastuu ja päätösvalta sijoittuvat lähemmäs palvelutuotantoa ja asiakasrajapintaa.

– Käytännössä siis arvioimme sitä, että onko meillä jatkossa toimialoja vai voisimmeko toimia niin, että meillä olisi jatkossa pelkästään vastuualueet. Tällöin organisaatiorakenteesta tippuisi yksi porras pois, Tollet kertoo.

Aluehallituksen 28.10. kokouksen esityslista on osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025266).

Yhteyshenkilöt:

Jan Tollet
Hyvinvointialuejohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 400 0073
jan.tollet@hyvaks.fi

Kati Kallimo
toimialajohtaja, sosiaali- ja terveyspalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 442 2302
kati.kallimo@hyvaks.fi

Lasse Leppä
Toimialajohtaja, konsernipalvelut
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 050 599 9545
lasse.leppa@hyvaks.fi

Ville Mensala
Toimialajohtaja, pelastustoimen palvelut
Keski-Suomen pelastuslaitos
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 040 336 0680
ville.mensala@hyvaks.fi

Aija Suntioinen
Talousjohtaja
Keski-Suomen hyvinvointialue

Puh: 040 185 9985
aija.suntioinen@hyvaks.fi

Joukkoliikennelautakunta käsittelee 10.9. vuoden 2026 talousarvioehdotusta

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote viestimille 8.9.2025

Joukkoliikennelautakunta käsittelee 10.9. vuoden 2026 talousarvioehdotusta

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta päättää kokouksessaan 10.9. oman toimivaltansa osalta seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2026 talousarvioehdotuksen hyväksymisestä. Lautakuntakäsittelyn jälkeen talousarvioehdotus lähetetään Linkki-alueen kuntien käsittelyyn. Talousarviota on valmisteltu Jyväskylän kaupungin asettaman talousarvioraamin pohjalta.

Joukkoliikenteen matkamäärät ovat vuonna 2025 jatkaneet kasvuaan ja koko vuoden matkamäärän ennakoidaan yltävän noin 9,5 miljoonaa matkaan. Vuoden 2026 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 10 miljoonaa matkaa, eli kasvua edellisvuoteen arvioidaan syntyvän noin 5 prosenttia. Joukkoliikenteen vuodelle 2026 esitettävä talousarvio mahdollistaa kesällä 2024 käyttöön otetun uuden linjaston sekä laajentuneen viranomaisalueen nykyisen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen.

Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset säilyvät vähintään arvioidulla tasolla. Epävarmuustekijänä tulopuolella on matkamäärien kautta kertyvien asiakastulojen kehittyminen. Mikäli asiakastulokertymä jää arvioitua vähäisemmäksi, talouden tasapainotuskeinona joudutaan harkitsemaan lippuhintojen korotuksia, liikennetarjonnan supistamista, em. keinojen yhdistelmää tai kuntien maksuosuuksien kasvattamista.

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan MAL-sopimuksen mukaisesti valtionavustuksia saataneen seudun joukkoliikenteelle vuonna 2026 noin 2,05 miljoonaa euroa. Niistä noin 170 000 euroa jyvitetään Jyväskylän ja Laukaan palveluliikenteelle, 1,08 miljoonaa euroa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä 800 000 euroa Hankasalmen, Toivakan ja Äänekosken joukkoliikenteen järjestämiseen. Hankasalmen, Toivakan ja Äänekosken joukkoliikenteen MAL-sopimukseen kirjattua siirtomäärärahaa maksetaan vuosina 2024–2027. Rahoitus perustuu ELY-keskuksen järjestämän liikenteen siirtymiseen Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämisvastuulle ja vastaa ELY-keskuksen aiemmin käyttämää rahoitusta kuntien liikenteiden järjestämiseen.

Osa joukkoliikenteen talousarviosta koskee Jyväskylän kaupungin palveluja: Jyväskylän Linkki VIP -palveluliikenteen järjestämistä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksia sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksia. Myös joukkoliikenteen palveluyksikön koulukuljetusten kuljetussuunnittelijan palkkakustannukset ja 30 prosentin osuus yhden kuljetussuunnittelijan palkkakustannuksista kohdennetaan Jyväskylän kaupungin henkilöstökuluihin.

Jyväskylän Linkki-VIP -palveluliikenteen ja Korpilahden asiointiliikenteen palvelut esitetään talousarvioehdotuksessa toteutettavaksi aikaisempien vuosien tapaan. Palvelu- ja asiointiliikenne on avointa palvelua, joka toiminnallisesti sijoittuu osaksi joukkoliikennepalveluja. Kaupunkialueella palvelut täydentävät joukkoliikenteen tarjontaa ja haja-asutusalueella paikkaa puuttuvia joukkoliikennevuoroja. Palvelu- ja asiointiliikenteen tuloiksi vuonna 2026 arvioidaan 240 000 euroa, menoiksi 654 100 euroa, jolloin miinusmerkkinen toimintakate on 414 100 euroa. 

Seudullisen joukkoliikenteen kustannusten jakaminen kuntien kesken

Seudullisen joukkoliikenteen talousarvioon sisältyvät liikenteen, palvelun järjestämisen, viestinnän ja markkinoinnin, hankkeiden ja henkilöstön kustannukset sekä mahdollisiin yhteishankkeisiin varattavat määrärahat. Talousarviossa hallinnollisten menojen sekä erillisten projektien kustannukset jaetaan kuntien vuoden 2024 asukaslukujen perusteella. Näistä kustannuksista jyvittyy Jyväskylälle 72,15 %, Laukaalle 9,12 %, Äänekoskelle 8,58 %, Muuramelle 5,12 %, Hankasalmelle 2,18 %, Petäjävedelle 1,72 % ja Toivakalle 1,14 %.

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntalaisten matkustuksen, käytännössä lipputulojen, suhteessa. Jyväskylälle kuuluu kustannuksista 89,39 %, Laukaalle 6,50 % ja Muuramelle 4,12 %. Toivakan liikenne on järjestetty osana Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen liikennöintikohteita. Kustannukset jaetaan Jyväskylän ja Toivakan kesken ja siinä on huomioitu Toivakan osuus MAL-sopimuksen siirtomäärärahasta.

Hankasalmen ja Äänekosken liikenteet siirtyivät Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi bruttoliikenteeksi kesällä 2024, kuten myös Äänekosken sisäinen liikenne ja Koiviston Auto Jyväskylän liikennöimät markkinaehtoiset vuorot Jyväskylä–Äänekoski -yhteysvälillä. Äänekosken suunnan liikenteessä tulojen ja menojen alijäämän maksaa kokonaisuudessaan Äänekosken kaupunki. Valtionavustusten siirtomäärärahasta Äänekosken liikenteeseen kohdistuu 407 200 euroa. Hankasalmen suunnan liikenteessä kustannusten alijäämä jaetaan Hankasalmen kunnan ja Jyväskylän kaupungin kesken samoin kuin se aiemmin ELY:n järjestämässä liikenteessä jaettiin. Hankasalmen kunnan osuus alijäämästä on 23,7 % ja Jyväskylän osuus 76,3 %.

Jyväskylän seudun joukkoliikennetarjontaa täydentävät eräät markkinaehtoiset vuorot ja Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne. Näissä on sovittu Jyväskylän seudun Waltti-lippujen kelpoisuudesta, ja liikennöitsijöille maksetaan niillä maksetuista matkoista erillisiä nousukorvauksia. Nousu- ja sopimuskorvaukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Poikkeuksena on Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavaan liikenteeseen maksetut nousukorvaukset, jotka jaetaan Jyväskylän (2/3) ja Petäjäveden (1/3) kesken.

Seudullinen joukkoliikenteen tuloiksi vuonna 2026 arvioidaan 18 821 899 euroa, menoiksi 27 794 000 euroa, jolloin miinusmerkkinen toimintakate on 8 972 200 euroa. Kunnille asukaslukujen perusteella jyvitettävät maksuosuudet muodostuvat liikenteen järjestämisen, toiminta- ja henkilöstökustannusten sekä nousu- ja sopimuskorvausten kustannuksista. Jyväskylän osuudeksi arvioidaan 8 964 685 euroa, Muuramen 445 022 euroa, Laukaan 727 528 euroa, Äänekosken 693 103 euroa, Hankasalmen 115 060 euroa, Petäjäveden 60 606 euroa ja Toivakan 132 667 euroa.

Kuntien käsittelyn jälkeen joukkoliikenteen talousarvion lopullisesta hyväksymisestä päättää Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokouksessa 24.11.2025.

Kokouksen muut asiat

Talousarvion lisäksi joukkoliikennelautakunta käsittelee käytännön kokouskäytänteitä ja viranhaltijoiden päätösten nähtävillä pitämistä. Lautakunta päättää myös loppuvuoden 2025 kokouksista ja koulutuksista sekä tarkistaa tehtäväalueensa toimintasääntöä.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja

Linkit kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan löytyvät lautakunnan verkkosivulta osoitteesta https://jyvaskyla.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Jyvaumlskylaumln_seudun_joukkoliikennelautakunta. Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Lisätiedot: Joukkoliikennelautakunnan esittelijä, palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Toivakka siirtyy kasvuun: Talousarvio 2025 panostaa hyvinvointiin ja investointeihin

Toivakka siirtyy kasvuun: Talousarvio 2025 panostaa hyvinvointiin ja investointeihin  

Toivakka on onnistunut siirtymään alijäämien kattamis- ja säästötoimien kierteestä kohti kasvua vuoden 2024 aikana. Toivakka suuntaa nyt voimavaransa kuntalaisten hyvinvointiin ja kunnan tulevaisuuden turvaamiseen.

Verot pysyvät ennallaan vuoden 2024 tasolla, ja vuoden 2025 talousarvio ennustaa 166 000 euron positiivista tilikauden tulosta. Tämä on merkittävä saavutus, joka mahdollistaa useita uusia aloitteita erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseksi. Rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen vuosikate on 896 652 euroa.

Erityisenä painopisteenä tulee olemaan lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointi. Konkreettisena lapsiperheiden hyvinvointia ja arjen tukea lisäävinä toimenpiteinä otetaan käyttöön sekä muksuraha että maksuton varhaiskasvatus vuoden 2025 alusta.

Toivakan kunta tahtoo huomioida myös asemakaavan ulkopuolisen alueen asukkaat ja tukea arjen sujuvuutta ja teiden kunnossapitoa 50 000 euron satsauksella yksityisteiden avustuksiin. Lisäksi uudisrakentajan raksaraha otetiin käyttöön 1.6.2024 ja se on käytössä koko talousarvio- ja taloussuunnitelmavuosien ajan.

Toivakan kunta investoi vuoden 2025 aikana vesihuollon verkoston, taajama-alueen tieinfrastruktuurin ja led-valaistusprojektin II-vaiheen kaltaisiin kohteisiin sekä jatkaa suunnitelman mukaisia koulukeskuksen korjausinvestointeja. Näiden välttämättömien investointikohteiden lisäksi kunta jatkaa Viisarimäen yritysalueen kehittämistä, Nisulan OKT-alueen pienvenelaiturin pysäköintialueen toteuttamisen ja Uimalan rakennusten ja rakenteiden päivittämisen kautta. Tulevaisuutta suunnitellaan myös uuden kuntosalirakennuksen hankesuunnitelman ja Toivakantien maisemasuunnittelun aloittamisen avulla.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

 

Vuoden 2025 talousarvio

  • Toimintatulot: 1 905 913 euroa
  • Toimintamenot: 9 313 930 euroa
  • Toimintakate: -7,4 miljoonaa euroa
  • Verotulot: 5 832 000 euroa
  • Valtionosuudet: 2 621 169 euroa
  • Vuosikate: 901 652 euroa
  • Tilikauden tulos: 166 062 euroa
  • Investointien määrä: noin 1 miljoonaa euroa

Toimintakulujen jakautuminen

  • Keskusvaalilautakunta: 0,18 %
  • Tarkastuslautakunta: 0,20 %
  • Kunnanvaltuusto: 0,32 %
  • Hallintopalvelut: 14,31 %
  • Sivistys- ja hyvinvointilautakunta: 59,73 %
  • Kuntaympäristölautakunta: 25,25 %

Investoinnit

  • Vuosien 2025–2027 investoinnit: noin 1 miljoonaa euroa vuosittain

 

Kunnanvaltuusto hyväksyi talousarvion 2025 ja taloussuunnitelmavuodet 2026-2027 16.12.2024 kokouksessa. Pöytäkirja liitteineen löytyy  täältä.

Kunnanhallituksen esityslistan nostoja maanantain 25.11. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 25.11. kokoukseen ovat muun muassa varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet sekä hallintopalveluiden talousarvio vuodelle 2025.

Varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet

Kuntalain 14 §:n 6 momentin mukaan kunnanvaltuuston tehtävänä on päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Kuntalain säännöksen tarkoituksena on korostaa valtuuston roolia kunnan varallisuuden hoitoa ja sijoitustoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Kuntalakiin on tehty (21.5.2021/419) lisäys, jonka mukaan valtuuston tulee päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan lisäksi myös rahoitustoiminnan perusteista. Kuntalain muutoksen tarkoituksena on parantaa kunnan taloudellisten riskien hallintaa, sillä valtuuston tulee ottaa toimivaltuuksien lisäksi kanta siihen, minkä tyyppistä rahoitusta kunta käyttää, millaisia rahoitus- ja johdannaisinstrumentteja voidaan hyödyntää ja minkälaiset riskit ovat hyväksyttäviä.

Kunnan hallintosäännön § 65 mukaan valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista ja lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy kunnan varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet liitteen mukaisesti.

 

TE-uudistuksella vaikutuksia hallintopalveluiden talousarvioon vuodelle 2025

Hallintopalveluiden talousarvio on laadittu siten, että se huomioi yleisen talouskehityksen ja välttämättömät toiminnalliset muutokset.

Hallintopalveluiden raami vuodelle 2025 oli: Tulot 2 000, menot 1 154 600, netto -1 152 600 (toimintakate).

TA 2025 –esitys: Tulot 2 000, menot 1 329 374, netto -1 327 374. Toimintakatteen lisäys on 174 774 €.

Suurin toiminnallinen ja taloudellinen muutos on työllisyyspalveluiden siirto kuntiin 1.1.2025 alkaen. Kustannus on noin 383 000 €. Valtionosuuksia kunta saa TE 2025 -uudistukseen liittyen noin 256 000 €.

Talousarviossa varaudutaan Kiinteistö Oy Toivakanhakalle myönnettävään de minimis -tukeen 50 000 eurolla.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen luettavissa täällä.

Jyväskylän seudun joukkoliikenne: Vuoden 2025 talousarvioesitys käsiteltiin joukkoliikennelautakunnassa 5.9.2024

Jyväskylän seudun joukkoliikenne

Tiedote 5.9.

Joukkoliikennelautakunta hyväksyi kokouksessaan 5.9.2024 käsiteltävänä olleen vuoden 2025 talousarvioehdotuksen esityksen mukaisesti

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta kokoontui torstaina 5.9. päättämään joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarviosta.

Esityksenä oli, että lautakunta hyväksyy talousarvioesityksen omalta osaltaan ja esittää sen hyväksymistä edelleen kaupunginhallitukselle. Talousarviossa esitettyihin kuntien maksuosuuksiin voi tulla muutoksia, kun tekeillä oleva joukkoliikenteen kustannusjakoselvitys syksyllä 2024 valmistuu ja lautakunta sen hyväksyy.

Lue lisää >>>

 

 

Joukkoliikennelautakunta

Tiedote 3.9.

 

Jyväskylän seudun joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio on osa Jyväskylän kaupungin kaupunkirakennepalveluiden talousarviota ja se valmistellaan Jyväskylän talousarvioraamin pohjalta. Kaupungin säästötoimien seurauksena joukkoliikenteen määrärahaan on vuodelle 2025 tehty tarkennuksia.

Kesäkuun alussa 2024 otettiin käyttöön uusi joukkoliikennesuunnitelman mukainen linjasto, johon nykyisessä taloustilanteessa kohdistuu vuositasolla noin 750 000 euron säästöt. Pääosin linjastouudistus on kuitenkin toteutunut suunnitellun mukaisena. Esimerkiksi Super-Linkki -linjat, ns. kauppalinjat sekä Vaajakoski–Kuokkala–Nova–Laajavuori -linja kyettiin toteuttamaan kuten oli suunniteltu.

Joukkoliikenteen matkamäärät ovat jatkaneet kasvuaan ja vuodelle 2024 ennustetaan ennätyksellistä 9 miljoonan matkan saavuttamista. Vuoden 2025 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 9,4 miljoonaa matkaa, joka on noin 4 prosenttia vuotta 2024 enemmän.

Tulopuolella merkittävä muutos kohdistuu joukkoliikenteen valtionavustuksiin. Valtionavustukset kirjataan Jyvässeudun MAL-sopimukseen, mutta sopimusta ei ole vielä allekirjoitettu. Siksi valtionavustusten tarkka määrä ei talousarvion tässä vaiheessa ole vielä tiedossa. Lähtökohtaisesti valtionavustusta on arvioitu saatavan yhteensä 2,0 miljoonaa euroa.

Joukkoliikenteen seudullinen viranomaisalue laajeni vuoden 2024 alusta Hankasalmen, Petäjäveden, Toivakan ja Äänekosken alueille. Näistä Hankasalmen ja Äänekosken alueiden liikenne tuli Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi liikenteeksi kesäkuun alusta 2024. Tämä muutos on huomioitu myös talousarvion tuloissa ja menoissa. Joukkoliikenteen valtionavustuksista Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin kanssa käytyjen neuvotteluiden pohjalta uusien alueiden joukkoliikenteen tulot ja menot eriytetään määräaikaisesti omaksi kustannuspaikakseen kuluvan MAL-sopimuskauden ajaksi 2024–27.

Jyväskylän kaupunkia koskeva talousarvio

Jyväskylän kaupunki vastaa Jyväskylässä ajettavan Linkki VIP-palveluliikenteen järjestämisestä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksista sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksista.

Linkki VIP-palveluliikenteen linjasto ja tarjonta pysyvät edeltävien vuosien tasolla. Palveluliikenteen matkustustulot ohjautuvat seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi, mutta ne siirretään vuosittain palveluliikenteen asiakastuloiksi käytössä olevien jakoperusteiden mukaisesti.

Joukko- ja palveluliikenteen tuloiksi vuonna 2025 arvioidaan 190 000 euroa, menoiksi 647 100 euroa. Toimintakatearvio on –457 100 euroa.

Seudullisen joukkoliikenteen talousarvio

Viranomaisalueen laajenemisen takia seudullisen toiminnan talousarvio koostuu nyt kahdesta osiosta. Ensimmäisen kustannuspaikan muodostavat Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi ja Toivakka, toisen Hankasalmi ja Äänekoski. Jaottelu johtuu valtionavustusten siirtomäärärahasta, jota saadaan määräaikaisena ajalla vuoden 2027 loppuun saakka ja joka käytetään uusien alueiden joukkoliikenteen palvelutason säilyttämiseen. Tuloissa tai menoissa ei ole vielä huomioitu joukkoliikenteen mahdollista arvonlisäverokannan muutosta 10 prosentista 14 prosenttiin vuoden 2025 alusta.

Toiminnan seudulliseen osuuteen sisältyy seudullisen joukkoliikenteen hankintoihin, projekteihin, palkkakustannuksiin ja hankkeisiin sekä viestintään ja markkinointiin varattavat määrärahat.

Paikallisliikenteen kustannusten jakoperusteena on käytetty vuoden 2020 matkustuksen kuntakohtaisen toteuman perusteella laskettua kustannusjakoa (Jyväskylä 89,39 %, Laukaa 6,50 % ja Muurame 4,12 %). Keski-Suomen ELY-keskuksen hallinnoiman liikenteen nousu- ja sopimuskorvaukset sekä markkinaehtoisen liikenteen nousukorvausten kustannukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavan liikenteeseen kohdistuu vain nousukorvauksina maksettavia osuuksia. Toivakan liikenne on järjestetty jo aikaisemmin bruttoliikenteenä, ja kustannusjako pysyy sen osalta entisen kaltaisena, jossa Toivakan kunta ja ELY-keskus maksoivat osan liikenteen kustannuksista.

Lipputulot sisältävät yksittäisten käyttäjien ostamat liput ja kertamatkat, Matkahuollon valtakunnallisten lipputuotteiden käytöstä saadut korvaukset sekä eri toimialojen (esim. koulujen) ja Kelan maksamat korvaukset joukkoliikenteellä tehdyistä matkoista.

Talousarvioon on laskettu Jyväskylän kaupungin tulot ja menot. Muiden kuntien osuudet seudullisen joukkoliikenteen kustannuksista on otettu Jyväskylän kaupungin kohdalla huomioon tuloina. Menoissa on huomioitu myös seudullisen joukkoliikennelautakunnan kustannukset.

  • Vuoden 2025 tuloarvio 16 612 200 euroa
  • Vuoden 2025 menoarvio 24 199 200 euroa
  • Toimintakatearvio ­–8 591 800 euroa

Laukaan ja Muuramen maksuosuudet koostuvat seudullisen yksikön yleisistä kustannuksista (sisältää henkilöstökustannukset), PSA-liikenteen sopimuskustannuksista, muuhun liikenteeseen maksettavista sopimuskorvauksista ja matkalippujen nousukorvauksista sekä seudullisista kehittämishankkeista. Laukaan vuoden 2025 talousarvion mukainen maksuosuus on 734 000 euroa, Muuramen 447 000 euroa, eli yhteensä 1 181 000 euroa.

Talousarvion henkilöstökustannusten osuuksiksi arvioidaan vuoden 2023 vahvistetun väestömäärän perusteella Hankasalmi 14 900 euroa. Petäjävesi 11 750 euroa Toivakka 7 750 euroa ja Äänekoski 58 800 euroa, yhteensä 93 200 euroa.

Joukkoliikenteen valtionavustukset

Joukkoliikenteeseen valtionavustukset perustuvat MAL-sopimukseen kirjattaviin valtionavustuksiin. Niiden määrä tarkentuu syksyllä 2024, kun lopullinen Jyväskylän kaupunkiseutua koskeva MAL-sopimus vahvistetaan. Joukkoliikenteen vuoden 2025 valtionavustukseksi arvioidaan 1 220 000 euroa ja se jakautuu seudulliseen Linkki-joukkoliikenteeseen (1 050 000 euroa) sekä Jyväskylän ja Laukaan joukkoliikenteeseen integroituun palveluliikenteeseen (yhteensä 170 000 euroa). Erillisistä hankeavustuksista ei ole vielä tietoa, joten niiden mahdollista valtionavustusta ei ole talousarviossa otettu huomioon. Valtiontuki vähenee todennäköisesti 1 000 000 eurolla hallituksen leikkaustoimien seurauksena.

Seudullisen joukkoliikenteen Hankasalmea ja Äänekoskea koskevat tulot ja menot on arvioitu 3.6.2024 alkaneiden liikennöintisopimusten perusteella, mutta epävarmuutta on etenkin asiakastuloarvioissa. Kuntien maksuosuuksien arvioidaan säilyvän aikaisempien vuosien tasolla, mutta se edellyttää, että asetetut matkamäärä- ja asiakastulotavoitteet saavutetaan. Joukkoliikenteen seudullisen toiminnan kustannusjakoselvitys ei ole vielä valmistunut, joten se voi vielä vaikuttaa kuntakohtaisiin kustannuksiin. Lopullinen tilanne vahvistetaan viimeistään seudullisen joukkoliikennelautakunnan joulukuun kokouksessa, jossa päätetään vuoden 2025 käyttösuunnitelma.

Seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2025 kustannuksiksi Hankasalmen ja Äänekosken osalta arvioidaan yhteensä 2 170 700 euroa, joka muodostuu liikenteen kuntaosuuksista (280 000 euroa), valtionavustuksista (698 000 euroa) ja asiakastuloista (arvio 1 191 900 euroa).

Joukkoliikenteen vuoden 2025 talousarvio mahdollistaa pääosin uuden linjaston käyttöönoton sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset pysyvät arvioidulla tasolla. Epävarmuustekijöitä ovat tulopuolella matkamäärien kautta tulevien asiakastulojen kehittyminen. Taloudellisen tilanteen sitä edellyttäessä joudutaan talouden tasapainottamiseksi harkitsemaan lippujen asiakashintojen lisäkorotuksia, liikennetarjonnan supistamista, edellisten keinojen yhdistelmäratkaisua tai kuntien maksuosuuksien lisäämistä.

Joukkoliikenteen asiakashintojen mahdollinen arvolisäverokannan nousu vuoden 2025 alusta 10 prosentista 14 prosenttiin edellyttää vielä loppuvuoden 2024 aikana asiakashintapäätöksiä. Pohdittavaksi tulee, siirretäänkö alv-muutoksen vaikutus asiakashintoihin vai säilytetäänkö asiakashinnat entisellään, millä voi olla positiivista vaikutusta asiakastulokertymään.

Kokouksen esityslista liitteineen on julkaistu Jyväskylän kaupungin verkkosivuilla osoitteessa https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_asil_tweb.htm?+bid=16815. Esityslistamateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

 

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Toivakan kunnanhallituksen päätöksiä maanantain 19.8. kokouksessa

Toivakan kunnanhallitus päätti maanantain 19.8. kokouksessa muun muassa Toivakan kunnan toiminnan ja talouden kehyksestä vuodelle 2025 ja talousarvion laadintaohjeista sekä Kiinteistö Oy Toivakanhakan esityksen taloudellisista tukitoimista vuodelle 2024.

Toivakan kunnanhallitus päätti, että se hyväksyy talousarvion laadintaohjeen vuodelle 2025 ja antaa sen ohjeeksi lautakunnille talousarvion valmistelua varten.

Talousarviokehyksessä määritellään tulevan vuoden talousarvion reunaehdot ja annetaan talousarvion laadintaohjeet toimielimille. Talousarviokehys perustuu verottajan ja kuntaliiton arvioon verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä arvioon kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen kehityksestä vuodelle 2025.

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Talousarvioraami on laadittu siten, että se huomioi yleisen talouskehityksen ja välttämättömät toiminnalliset muutokset.

 

Kiinteistö Oy Toivakan Hakan tervehdyttämistoimet  

Toivakan kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että se hyväksyy KOY Toivakanhakan anomuksen ja myöntää yhtiölle vapaaehtoisen akordin, 631.590,62 euroa. Tällä päätöksellä pyritään tukemaan yhtiön talouden tervehdyttämistä ja varmistamaan sen toiminnan jatkuvuus.

Toivakan kunnalla on lainasaamisia Kiinteistö Oy Toivakanhakalta 70.430,00 euron pääomalaina, kolmoissijalainat 106.561,37 € vuosilta 1981-1989 (lyhennys 15 v, korko kiinteä 2,0 %, korkopäätös vuodelta 2018) ja 413.000,00 euroa (lyhennys 25 v, korko 6 kk euribor + 0,8 % marginaali). Lainojen pääomien korot 15.11.2024 asti ovat 41.599,25 €. Yhteensä saatavia on 631.590,62 €.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 3.4.2023 Toivakan kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja omistajastrategiat. Toivakan kunta tarvitsee KOY Toivakanhakan tarjoamia vuokra-asuntoja turvatakseen alueen monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan. Toivakan kunnassa ei ole vaihtoehtoista vuokra-asuntotarjontaa. Toivakan kunnan tahtotilana on tukea toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden avulla kunnan elinvoimaa ja kasvun edellytyksiä kuntastrategian mukaisesti. Toivakan kunnan tahtona on turvata vuokra-asuntoyhtiön taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset selviytyä asuntotuotannosta sekä pystyä investoimaan myös uudisrakentamiseen. Toivakan kunta pyrkii toimimallaan minimoimaan omistamiseen liittyviä taloudellisia riskejä, ja on sen vuoksi edellyttänyt yhtiöltä esityksiä yhtiön talouden tervehdyttämiseksi. Yhtiön tervehdyttämisen tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön kehittäminen, ja yhtiön kehittämisen avulla puolestaan omistajastrategisen tahtotilan toteuttaminen.

Toivakan kunnan omistajapoliittinen linja sekä omistajastrategia edellyttävät KOY Toivakanhakan tarjoamia asuntoja, joten kunnan tulee torjua yhtiön talouteen kohdistuvat riskit.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko pöytäkirja luettavissa täällä.

Toivakan kunnanhallituksen syksyn ensimmäinen kokous pidetään maanantaina 19.8.

Talousarvio tulevalle vuodelle määritettävä vuoden loppuun mennessä 

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 19.8. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan toiminnan ja talouden kehys vuodelle 2025 ja talousarvion laadintaohjeet sekä Kiinteistö Oy Toivakanhakan esitys taloudellisista tukitoimista vuodelle 2024.

Talousarviokehyksessä määritellään tulevan vuoden talousarvion reunaehdot ja annetaan talousarvion laadintaohjeet toimielimille. Talousarviokehys perustuu verottajan ja kuntaliiton arvioon verotulojen ja valtionosuuksien kehityksestä sekä arvioon kunnan toimintatulojen ja toimintamenojen kehityksestä vuodelle 2025.

Kuntalain 110 § mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin talouden vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi. Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi.

Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja -suunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen.

Taloussuunnitelman tasapainossa voidaan ottaa huomioon talousarvion laadintavuoden taseeseen kertyväksi arvioitu ylijäämä. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Tässä määräajassa tulee kattaa myös talousarvion laadintavuonna tai sen jälkeen kertynyt alijäämä.

Talousarvioon otetaan tehtävien ja toiminnan tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan.

Talousarvioraami on laadittu siten, että se huomioi yleisen talouskehityksen ja välttämättömät toiminnalliset muutokset.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää hyväksyä talousarvion laadintaohjeen vuodelle 2025 ja antaa sen ohjeeksi lautakunnille talousarvion valmistelua varten.

 

Kiinteistö Oy Toivakan Hakan tervehdyttämistoimet tapetilla

Toivakan kunnalla on lainasaamisia Kiinteistö Oy Toivakanhakalta 70.430,00 euron pääomalaina, kolmoissijalainat 106.561,37 € vuosilta 1981-1989 (lyhennys 15 v, korko kiinteä 2,0 %, korkopäätös vuodelta 2018) ja 413.000,00 euroa (lyhennys 25 v, korko 6 kk euribor + 0,8 % marginaali). Lainojen pääomien korot 15.11.2024 asti ovat 41.599,25 €. Yhteensä saatavia on 631.590,62 €.

Kunnanvaltuusto hyväksyi 3.4.2023 Toivakan kunnan omistajapoliittiset linjaukset ja omistajastrategiat. Toivakan kunta tarvitsee KOY Toivakanhakan tarjoamia vuokra-asuntoja turvatakseen alueen monipuolisen ja kohtuuhintaisen vuokra-asuntotarjonnan. Toivakan kunnassa ei ole vaihtoehtoista vuokra-asuntotarjontaa. Toivakan kunnan tahtotilana on tukea toimivien vuokra-asuntomarkkinoiden avulla kunnan elinvoimaa ja kasvun edellytyksiä kuntastrategian mukaisesti. Toivakan kunnan tahtona on turvata vuokra-asuntoyhtiön taloudelliset ja rakenteelliset edellytykset selviytyä asuntotuotannosta sekä pystyä investoimaan myös uudisrakentamiseen. Toivakan kunta pyrkii toimimallaan minimoimaan omistamiseen liittyviä taloudellisia riskejä, ja on sen vuoksi edellyttänyt yhtiöltä esityksiä yhtiön talouden tervehdyttämiseksi. Yhtiön tervehdyttämisen tarkoituksena on mahdollistaa yhtiön kehittäminen, ja yhtiön kehittämisen avulla puolestaan omistajastrategisen tahtotilan toteuttaminen.

Toivakan kunnan omistajapoliittinen linja sekä omistajastrategia edellyttävät KOY Toivakanhakan tarjoamia asuntoja, joten kunnan tulee torjua yhtiön talouteen kohdistuvat riskit.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että se hyväksyy KOY Toivakanhakan anomuksen ja myöntää yhtiölle vapaaehtoisen akordin, 631.590,62 euroa. Tällä päätöksellä pyritään tukemaan yhtiön talouden tervehdyttämistä ja varmistamaan sen toiminnan jatkuvuus.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

 

Koko esityslista luettavissa täällä.

Vuoden 2022 tilinpäätös hallituksessa maanantaina 3.4. – ”Vuosi oli työntäyteinen ja talouden tasapainottamista jatketaan”

Kunnanhallitus käsittelee Toivakan kunnan tilinpäätöksen vuodelta 2022 maanantaina 3.4.2023. Vuoden 2022 tilinpäätös on viimeinen tilinpäätös, jossa Toivakan kunnan rakenteeseen on kuulunut myös perusturvan toimiala sekä siihen liittyvät palvelut. Kuitenkin tilinpäätös vuodelta 2022 toteutui siten, että tilikauden tulos on 280 834,07 euroa, josta ylijäämätilille kirjataan 302 278,03 euroa (poistoeron kanssa). Toivakan kunta onnistui positiivisen vuosikatteen sekä ylijäämäisen tilikauden tuloksen tavoitteessa, vaikka taloudellisia yllätyksiä vuoteen mahtui paljon.  

 Poikkeukselliseen vuoteen ovat vaikuttaneet monet tekijät. Koronapandemian kanssa painittiin edelleen, lisäksi Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa muutti merkittävästi Euroopan turvallisuustilannetta vaikuttaen myös muun muassa maailmanlaajuiseen energiakriisiin. Toivakkalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluivat viimeistä vuotta kunnan rahoitettaviksi ennen siirtymistä hyvinvointialueen vastuulle. Toivakan kunta hyväksyi uuden kuntastrategian, joka on ohjannut kunnan toimintaa ja panostuksen kohteita helmikuusta 2022 alkaen. Toivakan väkiluku kasvoi viime vuonna hienoisesti 20 henkilöllä eli 0,8 %, ollen vuoden lopussa yhteensä 2407 henkilöä.

”Odottamattomia taloushaasteita vuoteen toi Keski-Suomen sairaanhoitopiiri viimeisellä toimintavuodellaan. Vaikka tiedossa oli jo ennen vuotta 2022 sairaanhoitopiiriltä kuntien maksettavaksi tulevat alijäämäkertymät, olivat lopulliset luvut ja sairaanhoitopiirin talouskehitys vuoden 2022 aikana kuitenkin paljon odotettua heikompaa. Kaikkineen kustannukset sairaanhoitopiirin alijäämän kattamislaskuista sekä seututerveyskeskuksen alijäämälaskuista nousevat Toivakan osalta 1 097 895,03 euroon. Taseemme ollessa alijäämäinen jo valmiiksi, eivät nämä muutokset ole tuoneet helpotusta talouden haasteisiin, etenkään, kun olemme tehneet vaativaa talouden tasapainotustyötä jo useamman vuoden ajan”, summaa Toivakan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen ja jatkaa:

”Vuonna 2022 talouden tasapainotusohjelman mukaisilla toimenpiteillä saatiin yli 600 000 euron säästöt. Kumulatiivista alijäämää Toivakan taseessa on vuoden 2022 lopussa -1 614 520,83 euroa edelleen. Tasapainotettavaa kunnan taloudessa yhä riittää ja ratkaisuja siihen on etsittävä jatkuvasti. Onneksi elinvoimatekijämme ovat kuitenkin vahvat ja niistä meidän on pidettävä kiinni, mennen rohkeasti tulevaa kohti.”

 

Tilinpäätöksen luvut

 

Taseeseen kertynyt alijäämä katettava 2024 loppuun mennessä

Toivakan kunta käynnisti vuonna 2020 laajan talouden tasapainottamisohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi. Merkittävimpiä tekijöitä taseeseen kertyneelle alijäämälle ovat olleet Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takauksen realisoituminen, korkeat perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menot sekä Keski-Suomen sairaanhoitopiirin alijäämien kattaminen vuosina 2021 ja 2022.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen jälkeen Toivakan kunnan taseessa on ollut alijäämää -1 916 798,86 euroa. Toivakan kunnan vuoden 2019 tilinpäätöksen perusteella on alkanut kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite, jonka mukaan alijäämät tulee kattaa vuoden 2024 loppuun mennessä.

Kunnan talousarvio toteutui tilikauden tuloksen osalta talousarviomuutoksista huolimatta ylijäämäisenä. Vuoden 2022 talousarvio oli suunniteltu olevan 120 986 € ylijäämäinen. Talousarviomuutosten jälkeen tilikauden arvioitu ylijäämä oli 28 244 €. Lopullinen tulos oli ylijäämäinen 302 278,03 €. Tähän vaikutti huomattavasti Toivakan kunnalle myönnetty harkinnanvarainen valtionosuuden korotus (430 000,00 €), pysyvien vastaavien myyntien myyntivoitot, puun myynnin tuotot ja sivistystoimen valtionavustukset. 

Henkilöstömenot nousivat edelliseen vuoteen verrattuna

Kunnan palveluksessa työskenteli 31.12.2022 yhteensä 125 henkilöä. Edelliseen vuoteen nähden henkilöstömäärä oli kasvanut seitsemällä henkilöllä. Toistaiseksi voimassa olevissa työ- tai virkasuhteissa olevien kokonaismäärä laski kuudella henkilöllä, ollen 86. Määräaikaisten työsuhteiden määrä nousi 13 henkilöllä ollen 39. Henkilöstökulut nousivat edellisestä vuodesta 365 012 euroa. Terveysperusteiset poissaolot sisältävät sairauspoissaolopäivien lisäksi ammattitaudit sekä työ- ja vapaa-ajan tapaturmat. Terveysperusteisia poissaolopäiviä kertyi yhteensä 2285 kalenteripäivää, mikä oli 657 kalenteripäivää enemmän kuin edeltävänä vuonna. Terveysperusteisten poissaolojen laskennallinen kustannus kunnalle oli 773 150 euroa (350 €/pv).

Kunnanhallituksen 28.11. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 28.11. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta sekä määräalan myyminen Nisulan kylän Laivasillantiellä.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen toteaa kunnanjohtajan katsauksessa, että olemme suurten muutosten edessä, siirtyessämme kohti vuotta 2023:

”Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuun siirrolla kunnista hyvinvointialueille on merkittäviä vaikutuksia kuntien toimintaan ja talouteen. Uudistuksen vaikutukset kohdistuvat erityisesti kuntien käyttötalouteen, jossa tulojen ja -menojen taso ja rakenne muuttuvat merkittävästi tehtävien siirtyessä hyvinvointialueille sekä rahoituksen siirtyessä valtiolle. Kuntakonsernien painoarvo kuntatalouden näkökulmasta korostuu, sillä emokuntien taloudelliset ja toiminnalliset volyymit pienentyvät suhteessa paljon enemmän kuin konsernien. Velat ja vastuut jäävät kuitenkin ennalleen, mikä asettaa uusia haasteita kuntien omistajapolitiikalle sekä konsernijohtamiselle -myös osaamisvaatimus korostuu merkittävästi. Nämä ovat suuria kokonaisuuksia myös meille Toivakassa pohdittavaksi.”

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Huutokaupalla määräalojen myyntiä Nisulan kylällä

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää asettaa noin 3900 m² suuruisen, omarantaisen määräalan kiinteistöltä 850-404-1-561 Nisulan kylästä myyntiin huutokaupat.com -sivuston kautta siten, että määräalan pohjahinta on 80.000 euroa. Huutoaika on 1.12.2022-20.1.2023. Kunnanhallitus vahvistaa kauppakirjan kohteelle erikseen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p.040 52 31 633

 

Esittelijä Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.