Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion sekä palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 9.12.2025 / korjaus tiedotteeseen 10.12.2025: Hautamäen muutosesitys koski Joutsan, Karstulan, Keuruun ja Pihtiputaan vuodeosastoja.  Alkuperäisessä oli virheellisesti mainittu Muurame. Pahoittelemme virhettä.

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion sekä palvelustrategian ja palveluverkkosuunnitelman

Aluevaltuusto päätti 9.12. Keski-Suomen hyvinvointialueen ensi vuoden talousarviosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelustrategiasta ja palveluverkkosuunnitelmasta. Niin palvelustrategiaan kuin palveluverkkoon tuli aluevaltuuston äänestysten jälkeen joitakin muutoksia, jotka ovat toteutettavissa niin, etteivät ne lisää hyvinvointialueen kustannuksia. Muutokset koskevat muun muassa sote-palvelupisteitä koskevia kirjauksia.

Aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melvillen mukaan Keski-Suomen tulevaisuuden kannalta ja palveluiden kokonaisuuden kannalta päätökset ovat perusteltuja, vaikkakin myös vaikeita.

– Päätökset turvaavat palvelut tiukassa taloustilanteessa ja edesauttavat siinä, että sosiaali- ja terveyspalveluista päätetään jatkossakin Keski-Suomessa. Kaikki me haluamme turvata yhdenvertaiset ja laadukkaat palvelut ja palveluverkkopäätös on vastuullinen päätös koko Keski-Suomen parhaaksi, Melville kertoo.

– Hyvinvointialueen on päästävä nollatulokseen ensi vuonna ja sen jälkeen ylijäämäiseen tulokseen. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannuspaineet kasvavat tulevina vuosina, toiminta ja talous on yhteensovitettava nyt, ei sitten joskus, Melville lisää.

Keski-Suomen hyvinvointialue pitää kiinni varhaisen tuen palveluista ja esimerkiksi lapsiperheiden varhaisen tuen palveluita vahvennetaan. Liikkuvia palveluita ja digipalveluita kehitetään ja kotihoitoa on jatkossakin saatavilla joka osoitteeseen. Toimintamallien uudistamisen myötä tavoitellaan hoidon jatkuvuuden ja palvelujen vaikuttavuuden paranemista.

Hoidon jatkuvuutta parannetaan 

Tavoitteena on terveydenhuollossa parantaa hoidon jatkuvuutta. Omahoitaja- ja lääkärimalli laajennetaan kaikille keskisuomalaisille lähivuosien aikana. Hoidon jatkuvuus varmistetaan kaikille, myös toimipistemuutoksissa eli asukkaille, joilla esimerkiksi terveysasema muuttuu palvelupisteeksi. Samoin varmistetaan niiden toimipisteiden riittävä henkilöstöresurssi, joihin ohjautuu palveluverkkomuutoksista johtuen lisää asiakkaita.

Terveysasemapalveluja tarjotaan sosiaali- ja terveyskeskuksissa, sosiaali- ja terveysasemilla sekä sosiaali- ja terveyspalvelupisteissä. Digitaalisia palveluita on kehitetty ja kehitetään edelleen parantamaan palveluiden saatavuutta ja saavutettavuutta. Palvelujen aukioloaikoja tavoitellaan laajennettavan ja asukkaiden valinnanvapaus laajenee. Liikkuvilla palveluilla parannetaan palveluiden saavutettavuutta, yhdenvertaisuutta ja oikea-aikaisuutta asiakkaille, joiden on vaikeaa hakeutua lähimmälle sosiaali- ja terveysasemalle tai jotka muusta syystä hyötyvät lähipalvelusta.

Multian ja Luhangan sosiaali- ja terveyspalvelupisteestä luovutaan. Jyväskylässä on jatkossa neljä sosiaali- ja terveysasemaa nykyisen seitsemän sijaan. Poistuvia sosiaali- ja terveysasemia ovat Tikkakosken ja Korpilahden terveysasemat sekä Huhtasuon terveysasema sen vaatiman rakennusinvestoinnin vuoksi. Aluevaltuusto päätti, että vuoden 2026 aikana selvitetään sote-pisteen tarpeellisuutta Huhtasuo-Seppälä-Tourula-alueelle. Konnevedellä, Pihtiputaalla, Kuorevedellä ja Kinnulassa on jatkossa sosiaali- ja terveyspalvelupisteet nykyisten sosiaali- ja terveysasemien sijaan. Oma hoitaja-lääkäri -työpari nimetään asiakkaille jatkossa lähimmiltä sote-asemilta. Palvelupisteillä järjestetään ammattilaisten lähivastaanottoja tarpeen mukaan. Uusilla palvelupisteillä omalääkärin vastaanotto on myös mahdollinen. Etä- ja digipalvelut täydentävät palveluita.

Alueellisessa osastotoiminnassa akuuttihoidon osastopaikkoja lisätään pääsääntöisesti laajan palvelun sosiaali- ja terveyskeskusten yhteyteen, joissa kiirevastaanottotoiminta sekä tukipalvelut kuten kuvantaminen ja laboratoriopalvelut ovat kattavampia. Näin voidaan välttää asiakkaan siirtoa paikasta toiseen sekä turvataan henkilöstön osaaminen, palvelun laatu ja potilasturvallisuus. Osastoja on kahdeksassa paikassa, eli Joutsan, Karstulan, Keuruun ja Pihtiputaan osastoista luovutaan. Paikkamäärä vähenee hieman nykyisestä eli 455 paikasta 425 paikkaan.

Ikääntyneiden palvelurakennetta kevennetään 

Ikääntyneiden palveluita kehitetään kokonaisuutena, jolloin tavoitteena on vahvistaa kevyempiä palveluita ja vähentää raskaiden palveluiden käyttöä. Palveluissa kehitetään ja vahvistetaan muun muassa yhteisöllistä asumista ja lyhytaikaishoitoa. Jokaiseen kotiin on tarjolla kotihoidon palveluita. Päivätoiminta säilyy pääsääntöisesti nykyisellään, mutta Jyväskylän Keltinkankaan toimipisteestä luovutaan.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen palveluasumisen peittävyys on ollut muuta maata korkeampaa. Tavoitteena on laskea peittävyys lähemmäs maan keskiarvoa. Jatkossa yksiköitä on yhteensä 75 kun nykyisin niitä on 80. Neljästä pienyksiköstä, eli Luhangan Tuuliharjusta, Kivijärven Hopearannasta, Jämsän Länkipohjan palvelutalosta ja Laukaan Sylvistä luovutaan ja Jyväskylän Harjuhovi muutetaan yhteisöllisen asumisen yksiköksi.  Vanhusten hoivan ratkaisut myös uudelleen arvioidaan jokaisessa kunnassa. Arviointi tehdään ympärivuorokautisen palveluasumisen yksiköiden säilyttämisen talousvaikutusten, ostopalveluiden vähentämisen, sekä kevyempien palveluiden kehittämisen ja omaishoidon sekä osaavan henkilöstön saatavuuden turvaamisen näkökulmasta.

Perheiden palveluissa vahvistetaan varhaista tukea 

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluiden saatavuutta parannetaan. Merkittäviä toimintamallien muutoksia ovat lisäksi esimerkiksi lastensuojelun laitoshoidon eri tasojen asiakkuuksien tarpeenmukainen määrittely, varhaisen tuen palveluiden vahvistaminen ja oman palvelutuotannon lisääminen lastensuojelun laitoshoidossa.

Neuvolapalveluissa palvelutarpeen muutokset huomioidaan toimintamallia kehittämällä tiiviissä yhteistyössä perhekeskusten ja muiden lapsiperhetoimijoiden kanssa. Keski-Suomen hyvinvointialueella lapsimäärä on monilla alueilla pieni ja syntyvyys vähäistä. Väestöennusteen mukaan 0–6-vuotiaiden määrä tulee edelleen laskemaan yli 20 prosenttia vuoteen 2030 mennessä pohjoisessa Keski-Suomessa.

Osa neuvolapalveluista toteutetaan sosiaali- ja terveysasemien yhteydessä, joissa on laajemmat aukioloajat ja palvelutarjonta. Osa neuvolapalveluista järjestetään erillisinä palvelupäivinä muun muassa kouluterveydenhuollon tai muissa hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteiskäyttötiloissa.. Huhtasuon osalta Hyvinvoinnin ja terveyden lautakunta arvioi vuoden 2026 aikana, missä palvelut tuotetaan vuoden 2026 jälkeen ottaen huomioon alueen erityispiirteet ja lapsimäärän. Palveluverkko on tulevaisuudessakin tiheä, sillä palveluja tarjotaan esityksessä 28 äitiys- ja lastenneuvolassa tai toimipisteessä.

Aluevaltuusto hyväksyi talousarvion vuodelle 2026  

Aluevaltuusto hyväksyi vuoden 2026 talousarvion sekä asiakasmaksujen perusteet.

Talousarvioesitys sisältää sopeuttamistoimenpiteet, joilla tavoitellaan yhteensä 58 miljoonan euron vaikutuksia vuonna 2026. Sopeuttamistoimenpiteet on valmisteltu sen mukaisesti, että toiminta sopeutetaan vuonna 2026 käytettävissä olevaan rahoitukseen. Sopeuttamistoimenpiteet koskevat kaikkia toimialoja.

Toimenpiteiden kohdentamisessa on tarkasteltu erityisesti eroja palvelujen laajuudessa ja peittävyydessä tai tuotantokustannuksissa verrattuna muihin hyvinvointialueisiin ja toisaalta eroja hyvinvointialueen oman toiminnan eri yksiköiden välillä. Toimenpiteet sisältävät sekä palvelujen tuotannon tehostamisen toimenpiteitä, palveluiden järjestämistavan muutoksia, että palvelujen myöntämisen perusteiden tai sisällön muutoksia. Palvelujen toteutustavoissa, muodoissa ja sijainneissa tapahtuu muutoksia vuoden 2026 aikana, mutta hyvinvointialueen perustehtävästä, asukkaiden lakisääteisten sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen turvaamisesta huolehditaan edelleen.

Asiakasmaksuasetuksen mukaisista palveluista perittävien asiakasmaksujen enimmäiseuromääriä tarkistetaan kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti. Lisäksi harkinnanvaraisiin asiakasmaksuihin on tulossa muutoksia. Ne perustuvat pääsääntöisesti siihen, että hintoja on tarkasteltu vastaamaan paremmin niistä aiheutuvia kustannuksia.

Aluevaltuutettu Matleena Käppi (vas.) esitti Irma Hirsjärven (vas.) kannattamana tekstilisäystä talousarvioon; jonka mukaan henkilöstön tulee voida luottaa siihen, että palveluiden saatavuuden varmistaminen perustuslain 19 pykälän edellyttämällä tavalla sekä muiden sote- ja pelastuspalveluita turvaavien lakien noudattaminen asetetaan hyvinvointialueen toiminnassa talouden tasapainottamisen edelle. Aluevaltuusto päätti tekstilisäyksestä äänin 42-27, 1 tyhjä.

Varavaltuutettu Johannes Routila (sd.) esitti Leena Laurilan (sd.) kannattamana pontta, jonka mukaan aluevaltuusto edellyttää, että aluehallitus hyväksyy hankintasuunnitelmassa esitetyt hankinnat erikseen saatuaan ennen hankintaa selvityksen niiden välttämättömyydestä ja toimittaa aluevaltuustolle selvityksen hyväksytyistä hankinnoista. Aluevaltuusto hyväksyi ponnen yksimielisesti.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia

Aluevaltuusto hyväksyi palvelustrategian muutettuna. Aluevaltuusto täydensi palvelustrategian lasten, nuorten ja perheiden palveluja koskeviin toimenpiteisiin varhaista tukea ja perhehoitoa koskevia kohdilla.

Palvelustrategia linjaa, miten hyvinvointialue uudistaa palvelutuotantoa niin, että palvelut ovat oikea-aikaisia, helposti saavutettavia ja yhdenvertaisia, sekä vastaavat väestön muuttuvaan tarpeeseen.

Aluevaltuutettu Maria Kaisa Aulan (kesk.) esityksestä ja aluevaltuutettu Sanna Hintikan (kesk.) kannattamana palvelustrategiaan toimenpiteisiin tehtiin seuraavat täydennykset äänestyksen jälkeen (täydennys kursiivilla, suluissa äänestystulos): 1) Otamme uudet toimintamallit käyttöön: perhekeskustoiminta, neuvola, varhaisen tuen lapsiperhepalvelut sekä varhaiskasvatus yhteistyössä (34-31, 4 tyhjää), 2) Kasvatamme perhehoidon osuutta lastensuojelun sijaishuollossa ja hyödynnämme perhehoidon mahdollisuuksia monipuolisesti myös avohuollossa (33-32, 4 tyhjää), 3) Neuvolan, perhekeskustoiminnan, pikkulapsiperheiden psykologien ja lapsiperheiden varhaisen tuen toimijoiden alueellisella yhteisellä työllä varhaiskasvatuksen kanssa lisäämme oikea-aikaista vaikuttavuutta (34-32, 3 tyhjää).

Sen sijaan seniorikeskusta ja muun muassa lastensuojelun vastuulääkäreitä koskevat muutoesitykset kaatuivat äänin 43-22, 4 tyhjää ja 50-15, 4 tyhjää.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluverkkotyön toinen vaihe

Aluevaltuusto hyväksyi palveluverkkosuunnitelman toisen vaiheen. Palveluverkko koostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelukanavista, joihin kuuluvat muun muassa palvelutuotannon toimipisteet, digitaaliset palvelut, liikkuvat palvelut ja asiakkaille kotiin vietävät palvelut.

Palveluverkkoa käsiteltäessä tehtiin seuraavat muutosesitykset:

Aluevaltuutettu Juha Hyötyläinen (sd.) esitti SDP:n valtuustoryhmän muutosesityksenä, että vuoden 2026 aikana selvitetään sote-pisteen tarpeellisuutta Huhtasuo-Seppälä-Tourula-alueelle. Aluevaltuusto päätti asiasta muutosesityksen mukaisesti äänin 64-5.

Aluevaltuutettu Juha Hyötyläinen (sd.) esitti SDP:n valtuustoryhmän muutosesityksenä, että hoidon jatkuvuus turvataan. Oma hoitaja-lääkäri -työpari nimetään asiakkaille jatkossa lähimmiltä sote-asemilta. Palvelupisteillä järjestetään ammattilaisten lähivastaanottoja tarpeen mukaan. Uusilla palvelupisteillä omalääkärin vastaanotto on myös mahdollinen. Etä- ja digipalvelut täydentävät palveluita. (vastaesitys aluehallituksen Pihtipudas-Konnevesi-Kuorevesi kirjaukselle). Aluevaltuusto päätti asiasta muutosesityksen mukaisesti äänin 39-29, 1 tyhjä.

Aluevaltuutettu Ilse Weijo (kesk.) esitti Moona Sepän (kesk.) kannattamana, että Korpilahden perusterveydenhuolto toteutetaan palvelupisteenä mikäli se voidaan toteuttaa kustannusneutraalisti. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 39-29, 1 tyhjä.

Aluevaltuutettu Irma Hirsjärvi (vas.) esitti aluevaltuutettu Sirpa Martinsin (vas.) kannattamana tekstilisäystä tiivistettynä niin, että vanhusten hoivan kokonaisuus arvioitaisiin uudelleen jokaisessa kunnassa. Aluevaltuusto päätti asiasta muutosesityksen maukaisesti äänin 36-33.

Aluevaltuutettu Otteliina Rantanen (sd.) esitti aluevaltuutettu Sipa Martinsin (vas.) kannattamana Korpilahdelle, Tikkakoskelle, Kuorevedelle ja Multiaan sote-palvelupistettä, joissa olisi muun muassa lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanotto. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 49-20.

Aluevaltuutettu Jouko Nykänen (kesk.) esitti Keskustan valtuustorymän muutosesityksenä, että Kivijärven Hopearannan ja Luhangan Tuuliharjun toimintaa jatketaan ja käynnistetään kuntien kanssa yhteistöimintaneuvottelut ja vastaavasti vähennettäisiin ostopalveluista. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 33-32, 4 tyhjää.

Varavaltuutettu Johannes Routila (sd.) esitti Leena Laurilan (sd.) kannattamana, että alueellisen osastotoiminnan sairaansijat sijoitettasiin maakunnallisesti niin, että Jokilaakson, Karstulan, Keuruun ja Viitasaaren osastoille tulisi lisäpaikkoja. Novan, Kyllön, Pihtiputaan, Äänekoskelle paikkojen määrä pysyisi nykyisellään. Muuramen paikkojen määrä vähenisi ja Saarijärven ja Joutsan osastot laukkautettaisiin. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 56-13.

Varavaltuutettu Hanna Hautamäki (kesk.) esitti Mervi Viirun (kesk.) kannattamana ettei Karstulan, Pihtiputaan, Keuruun ja Joutsan vuodeosastoja lakkauteta. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 39-27, 3 tyhjää.

Lisäksi asiaa käsiteltäessä aluevaltuutettu Joni Parkkonen (ps.) esitti aluevaltuutettu Tapio Puolimatkan (kd.) kannattamana asian palauttamista uudelleen valmisteluun muun muassa evästyksellä, että valmistelu annetaan riippumattomalle ja asiantuntevalle taholle. Asian käsittelyä jatkettiin äänin 64-4, 1 tyhjä.

Myös aluevaltuutettu Mervi Viiru (kesk.) esitti Johanna Humaljoen (kesk.) kannattamana, että asia palautetaan uudelleen valmisteluun alueellisen osastotoiminnan perusteella. Asian käsittelyä jatkettiin äänin 51-15, 3 tyhjää.

Ensihoidon palvelutasopäätös 2025–2027

Aluevaltuusto hyväksyi ensihoidon palvelutasopäätöksen vuosille 2025–2027. Ensihoidon palvelutasopäätös ohjaa ensihoitopalvelun järjestämistä ja kehittämistä hyvinvointialueella. Päätöksessä määritellään muun muassa ensihoitopalvelun tavoiteajat, henkilöstön koulutusvaatimukset sekä palvelun alueellinen ja ajallinen kattavuus.

Tiedote 20.11.2025: Ensihoidon palvelutasopäätökseen tulossa päivityksiä
https://www.hyvaks.fi/uutiset/ensihoidon-palvelutasopaatokseen-tulossa-paivityksia

Muutoksia hallintosääntöön

Aluevaltuusto päätti muuttaa Keski-Suomen hyvinvointialueen hallintosääntöä ja hyväksyi sen voimaantulevaksi 1.1.2026.

Hallintosäännöllä ohjataan hyvinvointialueen päätöksentekoa, hallintoa ja toimintaa. Muutokset koskevat seuraavia hallintosäännön kohtia:

  • 16 § Aluevaltuuston tehtävät: lisätty lisätehtävien kohtaan 2 päättäminen palvelustrategiasta
  • 18 § Lautakuntien tehtävät: hyvinvoinnin ja terveyden lautakunnan tehtävien listasta pois kohta 2, koska sisältö kohdassa 4, johon lisätään järjestämisen suunnitelma- käsitteen tilalle palvelustrategia
  • 19 § Yksilöasiainjaoston tehtävät: kohtaan 2 lisäys tehtäviin eli jatkossa käsittelee vahingonkorvausasioista tehdyt oikaisuvaatimukset
  • 25 § Ottokelpoisen päätöksen ilmoittaminen: laajennetaan ilmoitusvelvollisuutta yli 60.000 euron hankintoihin
  • 36 § Professiojohtajien tehtävät: kohtiin 15 vastaa osaltaan- ilmaisun tilalle yhteensovittaa
  • 43 § ja 44 § Häiriötilanteita ja poikkeusoloja koskien: poistetaan maininta hyvinvointialueen terveydenhuollosta vastaava lääkäri
  • 57 § Virkaan valinta ilman julkista hakumenettelyä ja viranhaltijan siirtäminen toiseen virkasuhteeseen: valintamenettelyn selkeyttäminen
  • 62 § Lomauttaminen: laajennetaan lomauttamisesta päättämiseen oikeutettuja viranhaltijoita
  • 86 § Maksuista päättäminen: lisätään terveydenhuollon tasasuuruisista maksuista tehdyistä oikaisuvaatimuksista päättäminen talousjohtajan toimivaltaan
  • 180 § Osa-aikainen luottamustoimi: poistetaan maininta erillispalkkioista
  • 187 § Palkkioiden maksaminen ja takaisin periminen: muutetaan vuosipalkkioiden maksaminen tapahtuvaksi puolivuosittain

Lisätalousarvio vuodelle 2025

Aluevaltuusto hyväksyi muutosesityksen tämän vuoden talousarvioon. Hyvinvointialueen lokakuun kuukausikatsaukseen sisältyvän tilinpäätösennusteen mukaan vuoden 2025 tulos on muodostumassa noin 80,3 miljoonaa euroa alijäämäiseksi. Talousarvion loppusummaa ja tulostavoitetta muuttavat talousarvion muutostarpeet koskevat tilinpäätösennusteen mukaisia talousarviopoikkeamia. Erot talousarvioon muodostuvat pääosin siten, että konsernipalveluiden toimialan tilinpäätösennuste on 4,4 miljoonaa euroa muutostalousarviota parempi ja sosiaali- ja terveyspalveluiden tilinpäätösennuste on noin 12 miljoonaa euroa muutostalousarviota heikompi.

Asiaa käsiteltäessä aluevaltuutettu Joni Parkkonen (ps.) esitti Tapio Puolimatkan (kd.) kannattamana, että aluevatuusto ei hyväksy lisätalousarviossa esitettyä aljäämän kasvua. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 62-4 (3 tyhjää).

Mauno Vanhalasta aluevaltuuston 1. varapuheenjohtaja, Moona Seppä aluehallituksen jäseneksi

Aluevaltuusto myönsi eron Jani Ylälehdolle aluevaltuuston ensimmäisen varapuheenjohtajan tehtävästä ja valitsi hänen tilalleen Mauno Vanhalan.

Aluevaltuusto myönsi eron Mauno Vanhalalle aluehallituksen jäsenyydestä sekä valitsi Moona Sepän aluehallituksen jäseneksi ja Pekka Neittaanmäen hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

Aluevaltuusto myönsi Samuli Mattilalle eron terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan jäsenyydestä ja valitsi Sakari Suomalan terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Marianne Ahon henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

Aluevaltuustolle myönsi Moona Sepälle eron turvallisuuslautakunnan jäsenyydestä ja valitsi Hanna Hautamäen turvallisuuslautakunnan varsinaiseksi jäseneksi ja Timo Jylhän henkilökohtaiseksi varajäseneksi.

Aluevaltuusto totesi Mika Huuskolan luottamustoimen päättyneeksi ja aluevaltuuston puheenjohtajan kutsuvan hänen sijaan uudeksi aluevaltuutetuksi Hanna Hautamäen. Aluevaltuusto valitsi Mervi Viirun henkilökohtaiseksi varajäseneksi Timo Pasasen hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan. Aluevaltuusto myös totesi aluevaltuuston puheenjohtajan pyytävän aluevaalilautakuntaa nimeämään Keskustan valtuustoryhmään 21. varavaltuutetun.

Aluevaltuusto myönsi Hanna Hautamäelle eron terveyden ja hyvinvoinnin lautakunnan varajäsenyydestä.

Aluevaltuusto hyväksyi valtuustoaloitteiden vastauksia

Aluevaltuusto hyväksyi seuraaviin valtuustoaloitteisiin laaditut vastaukset sekä totesi ne loppuun käsitellyksi:

Vastauksesta valtuustoaloitteeseen hyvinvointialueen hierarkisen organisaatiorakenteen yksinkertaistamiseksi ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueella on tunnistettu tarve organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän arvioinnille. Selvitysten perusteella on tarpeen jatkaa johtamisrakenteen ja -käytäntöjen kehittämistä, jotta voidaan vahvistaa operatiivista johtamista, tuloksellista toimintaa, henkilöstön osallistumista ja palvelujen integraatiota. Myös arviointiryhmän toimenpide-ehdotuksissa kiinnitettiin huomio sekä tunnistettiin tarve organisaatio – ja johtamisjärjestelmän tarkastelulle.

Vastauksesta aloitteeseen kansallisen kynnysarvon alittavien hankintapäätösten ottamisesta hallintosäännön otto-oikeuden piiriin ilmenee, että huomioiden tehtyjen päätöksien sekä viranhaltijoiden määrä ei ole tarkoituksenmukaista nostaa ilmoitusvelvollisten viranhaltijoiden tai ottokelpoisuuden piiriin kuuluvien päätöstyyppien määrää. Aloitteen kanssa samansuuntainen muutos on kuitenkin lisätä otto-oikeuden piiriin ilmoitusvelvollisten kaikki yli 60 000 euroa käsittävät hankinnat. Mahdolliset toimivaltaylitykset tai muu ohjeiden vastainen toiminta pitää pystyä havaitsemaan hyvinvointialueen sisäisen valvonnan kautta.

Vastauksesta aloitteeseen vanhusten ympärivuorokautisen hoivan yksiköiden sulkemisen keskeyttämiseksi ilmenee, että ikääntyneiden palveluasumisen yksiköiden sulkeminen perustuu aluevaltuuston 11.6.2024 tekemään sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaiseen ensimmäisen vaiheen palveluverkkopäätökseen. Päätöksen toimeenpano on edennyt suunnitellusti ja asukkaiden palvelujen jatkuvuus on turvattu.

Vastauksesta aloitteeseen Lehtolan palvelutalon sulkemispäätöksen uudelleenarvioinnista ilmenee, että Lehtolan palvelutalon toiminnasta luopuminen on osa aluevaltuuston 11.6.2024 tekemää sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjausten mukaista ensimmäisen vaiheen palveluverkkopäätöstä. Päätöksen toimeenpano on edennyt suunnitellusti ja kaikille asukkaille on turvattu heidän palvelutarpeitaan vastaava asuminen.

Vastauksesta aloitteeseen perusoikeudet ja työrauha kuuluvat kaikille ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstömitoitusta koskevissa ratkaisuissa noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja sosiaali- ja terveysministeriön linjauksia. Hyvinvointialueen taloustilanne edellyttää tällä hetkellä erityisen tarkkaa taloudenhallintaa sekä valtakunnallisiin muutoksiin perustuvia sopeutustoimia, joiden yhteydessä henkilöstömitoitukset on tarkasteltu lakien ja asiakkaiden palvelutarpeiden mukaisesti. Henkilöstön tukemista muutoksessa on lisätty esihenkilöstön muutosjohtamiseen liittyvällä johtamiskoulutuksella. Johtamisosaaminen kehittäminen on välttämätöntä tarvittavien uudistamisten ja talouden johtamisen vaatimusten läpiviemisessä.

Vastauksesta aloitteeseen huumeiden käytön ehkäisemisestä ja käyttäjien hoidon koordinointivastuusta hyvinvointialueelle ilmenee, että päihdetyön moniammatillinen – ja alainen kehittäminen hyvinvointialueella on vielä kesken ja palveluiden ovat pirstaleisia. Hyvinvointialue varmistaa moniammatillisen ja -alaisen päihdetyön kehittämisen seuraavilla toimenpiteillä:

  • päihdepalveluiden välistä yhteistyötä tiivistetään,
  • yhteistyötä kuntien ja eri viranomaistahojen, kuten poliisin kanssa, lisätään
  • viestintää eri viestintäkanavilla koskien päihdepalvelutarjontaan ja vertais- sekä läheistukea tehostetaan
  • riittävä resurssi päihdetyön varmistamiseksi ja kehittämiseksi turvataan talousarvion puitteissa
  • ennaltaehkäisevän päihdetyön ja hoidon koordinointiin liittyvän moniammatillisen ja-toimijaisen ohjausryhmän perustaminen selvitetään.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen ja videotallenne löytyvät osoitteessa www.hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025295 ).

Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

 Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melville, p. 050 2464

Tekojääkaukalon avaaminen ja käyttöönotto viivästyneet sään lämpenemisen vuoksi

Tekojääkaukalon avaaminen ja käyttöönotto viivästyneet sään lämpenemisen vuoksi

Tekojääkaukalon jäädyttäminen on aloitettu viime vuoden tapaan jo marraskuun aikana, kun sää viileni. Tekojään jäädyttämisen jatkaminen sekä jään käyttöönotto on viivästynyt, koska sää on lämmennyt merkittävästi. Esimerkiksi viime viikon aikana jää olisi sulanut, vaikka se olisi isolla työllä ja rahalla saatu hetkellisesti jäädytettyä käyttökuntoon.

Tekojään suhteen olemme säiden armoilla. Jäädyttäminen vie tavallisesti noin kaksi viikkoa, kun se päästään aloittamaan. Jos säät lämpenevät, tekojään jäädyttäminen ja käyttöönotto viivästyvät. Näin kävi viime vuonna, ja näin on käynyt myös tänä vuonna.

Seuraamme sääennusteita ja kun lämpötilat painuvat plussalta nollan ja pakkasen puolelle, voimme jatkaa jäädyttämistä. Esityö on tehty, kenttää pidetään jäähdytettynä. Kun säät toivottavasti viilenevät, kenttä saadaan reilussa viikossa jatkettua valmiiksi.

Tekojään jäädyttäminen ja ylläpitäminen vaativat paljon sähköä, ja kunnassa täytyy aina harkiten arvioida, milloin jäädytyskoneet kannattaa käynnistää ja milloin ne kannattaa ottaa keväällä pois päältä.

Toivakan tekojää on aktiivisessa käytössä, mutta kävijämäärät ovat eri luokkaa kuin isoissa kaupungeissa. Tämän vuoksi hinnalla millä hyvänsä ei ole järkevää yrittää aloittaa jäädyttämistä tai jatkaa jäädyttämistä, jos lämpötilat ovat plussalla, vettä sataa tai aurinko pehmittää jäätä.

Toivotaan siis talvea vihdoin saapuvaksi ja kunta tiedottaa hyvissä ajoin, kun pääsemme ottamaan tekojään käyttöön.

 

Lisätietoja:
Kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Video: Toivakan kunnanvaltuuston 8.12. kokouksen esityslistan nostot

Toivakan kunnanvaltuuston vuoden viimeisen kokouksen esityslistan nostot kertoo videolla kunnanjohtaja Touko Aalto. 

Kunnanvaltuuston kokousta voi tulla seuraamaan maanantaina 8.12. klo 18 alkaen joko kirjaston saliin, os. Iltaruskontie 2, tai Toivakan kunnan YouTube-kanavalle.

Tervetuloa kuulolle!

Itsenäisyyspäivänä 6.12. on käytössä Linkin sunnuntaiaikataulut

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote  5.12.2025

Itsenäisyyspäivänä 6.12. on käytössä Linkin sunnuntaiaikataulut

Itsenäisyyspäivä on pyhäpäivä, ja lauantain 6.12. Linkki-joukkoliikenne ajetaan sunnuntaiaikataulujen mukaisena. Tarkista itsenäisyyspäivänä ajettavat reitit ja niiden aikataulut sähköiseltä reittioppaalta https://reittiopas.jyvaskyla.fi.

Aikatauluvihkosta itsenäisyyspäivän lähdöt voi tarkistaa sunnuntaiaikataulujen kohdalta. Pdf-muotoinen aikatauluvihkon näköisversio on osoitteessa https://linkki.jyvaskyla.fi/aikataulut-ja-reitit/aikataulut.

Linja 12 poikkeusreitillä 6.12. klo 11.20-12.00

Puolustusvoimat järjestää itsenäisyyspäivänä seppeleenlaskutilaisuuden Puistokadun hautausmaalla kello 11.20-12.00. Tilaisuuden ajan Puistokatu on suljettuna liikenteeltä ja linjan 12 vuorot ajavat poikkeuksellisesti Sepänkadun ja Rajakadun kautta.

Muutos koskee kahta linjan 12 lauantaina 6.12. ajettavaa vuoroa:

  • lähtö klo 11.40 keskusta–Kangaslampi
  • lähtö klo 11.35 Kangaslampi–keskusta.

 

Lisätiedot: joukkoliikennesuunnittelija Jouni Enroos, p. 050 461 7119, jouni.enroos[at]jyvaskyla.fi

Kunnanhallituksen päätöksiä maanantain 1.12. kokouksessa

Talousarvio, nuorten kesätyöseteli, kuntosalia koskeva valtuustoaloite sekä Pumptrack -rataa koskeva kuntalaisaloite käsiteltiin kunnanhallituksessa

Toivakan kunnanhallitus päätti  maanantain 1.12. kokouksessa muun muassa Toivakan kunnan talousarviosta 2026 ja suunnitelmavuosista 2027–2028, nuorten kesätyösetelistä, valtuustoaloitteesta: kuntosalin laajennus / siirto sekä kuntalaisaloitteesta: Pumptrack-rata Toivakkaan.

Talousarvio tasapainossa haastavasta toimintaympäristöstä huolimatta

Kunnanhallitus päätti, että se ehdottaa valtuustolle, että valtuusto hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2027–2028 sekä investointiohjelman 2026–2028.

Toivakan kunnan talousarvioesitys vuodelle 2026 ja kahdelle seuraavalle suunnitelmavuodelle on laadittu kuntalain edellyttämällä tavalla tasapainoiseksi. Verotulojen arvioidaan olevan 5 892 000 euroa ja valtionosuuksien 2 731 397 euroa. Kunnanvaltuusto päätti 10.11.2025, että tuloveroprosentti säilyy ennallaan 9,4 prosentissa. Samoin kiinteistöveroprosentit pysyvät vuoden 2025 tasolla.

Toimintatuotot ovat vuonna 2026 yhteensä lähes 1 815 921 euroa, hieman vähemmän kuin edellisvuonna. Vesilaitoksen perusmaksuihin toteutetaan 10 prosentin korotus. Toimintakulut nousevat 9 298 930 euroon, mikä merkitsee noin 151 000 euron kasvua vuoden 2025 talousarvioon verrattuna.

Henkilöstökulujen arvioidaan olevan 5 408 603 euroa, palvelujen ostojen 2 370 393 euroa ja aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostojen 932 850 euroa. Avustuksiin on varattu 530 500 euroa ja muihin toimintakuluihin 222 610 euroa.

Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen on 841 992 euroa. Poistojen määrä on 817 832 euroa, mikä johtaa 24 160 euron positiiviseen tulokseen. Varausten jälkeen tilikauden ylijäämä on 45 604 euroa.

Toivakan taloussuunnitelma vuosille 2026–2028 täyttää kuntalain tasapainovaatimuksen.

 

Nuorten kesätyöseteli nuorten työllistämisen tueksi

Kunnanhallitus päätti ottaa käyttöön nuorten kesätyösetelin vuodelle 2026.

Toivakan kunta on aiemmin (vuonna 2019) myöntänyt kesätyöseteliä nuorten työllistämisen tueksi. Vaikka työttömyys Toivakassa on matalalla tasolla, on haasteena nuorten työllistymistilanne sekä kesätyö- ja harjoittelupaikkojen löytyminen. Vuoden 2026 talousarvioon ehdotetaan varattavaksi 5 000 euroa kesätyöseteliä varten ja sillä työllistetään 10 nuorta.

Yhden kesätyösetelin arvo on 500 euroa. Avustus haetaan jälkikäteen esitettyjä palkkatositteita vastaan.  Avustukseen varattu tuki maksetaan hakemusten saapumisjärjestyksessä tukeen varatun (5 000 euroa) budjetin mukaan. Työnantaja voi olla yritys tai yhdistys.

Tuki on tarkoitettu 16–25-vuotiaiden nuorten kesätyöllistämiseen vähintään kahden viikon mittaiseen työsuhteeseen ajalla 1.5.-31.8.2026. Nuoren kotipaikan on oltava Toivakka vähintään 1.1.2026 alkaen. Nuori voi hyödyntää seteliä yhden kerran vuonna 2026.

Työnantaja voi hyödyntää enintään kolmen nuoren palkkaamista kesätyösetelillä. Työnantaja vastaa kaikista työnantajan velvollisuuksista ja mm. työnantajamaksuista ja vakuutuksista ja tekee nuoren kanssa työsopimuksen työsuhteesta. Työantajan on maksettava nuorelle vähintään työehtosopimuksen, tai sen puuttuessa, työlaissa määriteltyä vähimmäispalkkaa. Tukea ei myönnetä, jos työnantaja saa muuta julkista tukea nuoren palkkaamiseen.

Myönnetyt avustukset maksetaan jälkikäteen esitettyjä palkkatositteita vastaan, joista tulee ilmetä työnantajalle kuuluvien velvoitteiden hoitaminen.

 

Kuntosalin laajennusta käsitellään seuraavaksi kunnanvaltuustossa

Kunnanhallitus päätti, että se esittää valtuustolle, että valtuustoaloite uuden kuntosalin toteuttamisesta on hankesuunnitelman kautta selvitetty ja esittää uuden kuntosalin sijaan nykyisen kuntosalin laajentamisen suunnittelua ja toteuttamista koulukeskuksen auditoriota lisätilana hyödyntäen.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta katsoo esitetyn valmistelun pohjalta, että kuntaympäristöpalveluiden toteuttama hankesuunnitelma on riittävä vastaamaan valtuustoaloitteen tahtotilaa uuden kuntosalin edellytyksistä.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta esitti näkemyksenään, että uuden kuntosalirakennuksen sijaan kunnanvaltuusto päättäisi selvittää ja suunnitella nykyisen kuntosalin laajentamista koulukeskuksella siten, että kuntosalin tilat jatkuvat koulukeskuksen auditorion suuntaan. Tämä vaihtoehto vastaisi tarkoituksenmukaisella tavalla kuntosalin laajentamistarpeeseen, loisi toiminnallisesti käytännöllisen kokonaisuuden koulukeskuksen rakennuksessa sekä hyödyntäisi tehokkaasti jo olemassa olevia pukuhuone- ja märkätiloja kahdessa kerroksessa.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta perusteli näkemystään koulukeskuksen hyvin alhaisella käyttöasteella, olemassa olevan kiinteistökannan tehokkaammalla käytöllä. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta toi esiin, että uuden kuntosalirakennuksen toteuttaminen merkitsisi arviolta yli 1,6 miljoonan euron investointia, kun alustavan arvion mukaan kuntosalin laajennus auditorion suuntaan voidaan toteuttaa noin 160 000 eurolla.

Vanhan kuntosalin laajentamista puoltaa myös se, että kuntosalin käyttömaksujen korotukseen ei ole yhtä suurta painetta kuin uuden kuntosalin käyttöönoton myötä. Kuntosalin käyttömaksujen korottamisen riskinä on kuntosalin käyttöasteen alentuminen, jolloin uusi kuntosali palvelisi kuntalaisia jopa nykyistä heikommin. Kuntosalin käyttömaksujen kohtuullinen taso tukee liikunnallisen elämäntavan tavoitetta sekä matalan kynnyksen harrastusmahdollisuuksien tarjoamisen edellytyksiä.

Lautakunnan näkemyksen mukaan esitetty laajennusratkaisu on kokonaisuutena katsottuna taloudellisin ja tarkoituksenmukaisin vaihtoehto valtuustoaloitteen tavoitteiden saavuttamiseksi.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta esitti pontena, että selvitetään samalla kirjaston salin ja Toivakkatalon aulan toiminta korvaavana tilana ja auditorion teleskooppikatsomon mahdollinen uudelleen käyttö.

 

Pumptrack-rata monipuolistaisi kunnan liikuntapaikkavalikoimaa

Kunnanhallitus päätti, että se esittää kunnanvaltuustolle Pumptrack-radan hankesuunnitelman käynnistämistä ja toteuttamista koulun läheisyyteen.

Kunnanvaltuuston kokoukseen 26.5.2025 jätettiin yksi kuntalaisaloite, joka koski pumptrack-radan rakennuttamista. Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on käsitellyt valtuustoaloitetta Pumptrack-radasta Toivakkaan 25.11.2025.

Kuntalaisaloitteessa tarkoitetaan rataa, joka koostuu maastoon sovitetuista kummuista, kaarteista ja hypyt mahdollistavista kumpuyhdistelmistä. Radan voi kulkea lävitse hyödyntämällä radan muotoja vauhdin kasvattamiseen, eikä polkemista tai potkuttelua tarvita välttämättä lainkaan. Rata muodostuu silmukoista/lenkeistä, ja se palvelee käyttäjiä taaperoikäisistä potkupyöräilijöistä kokeneempiin eri lajien harrastajiin.

Asfalttipintaisen pumptrack-alueen elinkaarikustannukset koostuvat lähinnä puhtaanapidosta ja reuna-alueiden hoidosta sekä yleisen siisteyden ylläpidosta.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan näkemyksen mukaan laadukkaasti toteutettu pumptrack-rata monipuolistaisi kunnan liikuntapaikkavalikoimaa.

 

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko pöytäkirja liitteineen on luettavissa täällä.

Punainen on suosituin hattuväri Linkin Tonttulakkipäivänä 13.12.

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote 2.12.2025

Punainen on suosituin hattuväri Linkin Tonttulakkipäivänä 13.12.

Tonttulakkipäivää vietetään jälleen Jyväskylän seudun joukkoliikenteen Linkeissä lauantaina 13.12.2025. Tonttulakki päässä matkustat silloin maksutta kaikissa Linkki-joukkoliikenteen autoissa Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa, Äänekoskella, Hankasalmella, Toivakassa ja Petäjävedellä.

Tonttulakki toimii matkalippuna Linkki-linjoilla S1-S6, 3-46 sekä 140, 141 ja 143 koko lauantaipäivän kello 5.00–24.00. Ilman tonttulakkia matkustaville matka on normaaliin tapaan maksullinen.

Tonttulakkipäivää vietetään lisäksi myös Petäjäveden ja Jyväskylän välillä liikennöivissä Matka Mäkelän linja-autoissa sekä Jyväskylän ja Korpilahden välisessä seutuliikenteessä (linja 113 sekä Jämsän suunnan vakiovuorot).

Toivakan ja Jyväskylän väliä pääsee Tonttulakkipäivänä kulkemaan kahdella ylimääräisellä vuoroparilla, jotka ajavat linjan 38 normaalia reittiä:

  • Toivakka-Jyväskylä 9.00 ja 12.00
  • Jyväskylä-Toivakka 14.15 ja 17.15

 

Linkki-palvelupiste jakaa 200 tonttulakkia 9.12.

Jos kotivarastoista ei löydy tonttulakkia ja olet nopea, voit noutaa sellaisen tiistaina 9.12. maksutta Linkki-palvelupisteestä (Asemakatu 7, avoinna ma-pe klo 10-17). Jaamme asiakkaille 200 joulunpunaista hattua, joilla Tonttulakkipäivän matkustaminen sujuu kuin unelma! Tonttulakkeja riittää 200 nopeimmalle ja niitä on tarjolla yksi lakki per asiakas.

Linkin vinkit Tonttulakkifiiliksen ylläpitoon

Palautteiden perusteella Tonttulakkipäivä koetaan monella tapaa jouluiloa aiheuttavaksi tapahtumaksi. Tontuilla lastattu linja-auto pistää hymyilyttämään, niin sisällä linja-autossa kuin sen ulkopuolellakin.

Tonttulakkipäivänä kannattaa varautua siihen, että väkeä voi autoissa olla normilauantaita enemmän. Siksi pienet viivästykset aikatauluissa ovat mahdollisia. Yhteen autoon väkeä mahtuu rajallinen määrä, joten kyytiin pääsyä ei joka vuorolle pystytä takaamaan. Tonttulakin lisäksi joulumieli on hyvä matkavaruste. Säänmukainen pukeutuminen tekee kyydin odottelusta kaikin puolin miellyttävämpää.

Jos liikut lastenvaunujen tai -rattaiden kanssa, otathan huomioon, että linja-autojen keskiosaan mahtuu noin 1-2 lastenvaunut. Vaunutilan täyttyessä useampia vaunuja tai rattaita ei voi ottaa kyytiin, koska kaikkien matkustajien turvallinen liikkuminen ja poistuminen autosta pitää pystyä takaamaan.

Tervetuloa viettämään Tonttulakkipäivää!

Lisätiedot:

– palvelupäällikkö Kari Ström, Jyväskylän seudun joukkoliikenne, p. 050 60943, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

– https://linkki.jyvaskyla.fi/linkinkampanjat

Viranomaisten lähettämä digiposti tavoittaa nyt varmemmin – saat ilmoituksen kun tunnistaudut viranomaisten sähköisiin palveluihin

Digi- ja väestövirasto

Tiedote 2.12.2025

 

Viranomaisten lähettämä digiposti tavoittaa nyt varmemmin – saat ilmoituksen kun tunnistaudut viranomaisten sähköisiin palveluihin

2.12.2025 alkaen saat Suomi.fi-tunnistuksen yhteydessä muistutuksen, jos sinulla on uusi lukematon viesti Suomi.fi-viesteissä. Muistutus näkyy, kun tunnistaudut valtion, kunnan tai hyvinvointialueen sähköisiin asiointipalveluihin. Muutos auttaa varmistamaan, että tärkeät viranomaisviestit, kuten päätökset, laskut ja ajanvarauskirjeet, tulevat varmasti huomatuiksi.

– Suomi.fi-viestit ilmoittaa jo nyt käyttäjälleen uusista saapuneista viesteistä. Käyttäjä saa ilmoituksen uudesta sähköisestä viestistä siihen sähköpostiosoitteeseen, jonka hän on ilmoittanut Suomi.fi-viesteihin. Myös Suomi.fi-sovellus ilmoittaa uudesta saapuneesta viestistä, jos sovelluksen on ladannut käyttöön. Nyt tunnistautumisen yhteyteen lisättävä ilmoitus tarjoaa vielä yhden tavan huomata lukemattomat viestit, jolloin tärkeät viestit eivät jää huomaamatta, kertoo Suomi.fi-viestien palveluomistaja Maria Juka-Lahdenperä Digi- ja väestötietovirastosta.

Tieto uudesta viestistä näkyy tunnistautumisen yhteydessä, kun viesti on tullut edellisen Suomi.fi-viesteissä käynnin jälkeen. Ilmoitusta ei enää näytetä, kun käyttäjä on käynyt Suomi.fi-viesteissä viestin saapumisen jälkeen, vaikka viesti olisi lukematta.

Ilmoitusta ei kuitenkaan näytetä sellaisista saapuneista viesteistä, joiden lukematta jäämisestä ei lähetetä sähköpostiin muistutusta. Näitä ovat REST-rajapinnan viestit, joista lukemattomista viesteistä ei lähetetä ilmoitussähköposteja, ja WS-rajapinnan ilmoitusviestit.

Viranomaisposti saapuu vuodesta 2026 alkaen ensisijaisesti sähköisesti

Vuonna 2026, kun viranomaispostin digitaalista ensisijaisuutta koskeva lainsäädäntö astuu voimaan, Suomi.fi-viestit tulee käyttöön kaikille digitaalisesti asioiville täysi-ikäisille, jotka eivät ole ottaneet palvelua aiemmin käyttöönsä. Suomi.fi-viestit tulee käyttöön, kun henkilö tunnistautuu ensimmäisen kerran vuonna 2026 lain voimaantulon jälkeen jonkin viranomaisen sähköiseen asiointipalveluun. Tunnistautumisen yhteydessä henkilölle kerrotaan Suomi.fi-viestien käyttöön tulosta ja pyydetään antamaan sähköpostiosoite, johon ilmoituksia uusista Suomi.fi-viesteihin saapuneista viesteistä lähetetään. Muutoksen jälkeen viranomaispostia vastaanottaa ensisijaisesti digitaalisesti yli neljä miljoonaa henkilöä.

Muutos ei koske henkilöitä, jotka eivät käytä julkisen hallinnon sähköisiä asiointipalveluja, alaikäisiä tai niitä, jotka ovat edunvalvonnassa tai joilla on voimassa oleva edunvalvontavaltuutus. He saavat viranomaisten lähettämän postin jatkossakin paperipostina.

Käyttäjä voi muutoksen jälkeen siirtyä halutessaan takaisin paperipostin vastaanottajaksi. Paluun paperipostiin voi tehdä Suomi.fi-viestien asetuksissa tai ottamalla yhteyttä Digi- ja väestötietoviraston asiakaspalveluun.

– Paluun paperipostin vastaanottajaksi voi kuitenkin tehdä vasta Suomi.fi-viestien käyttöönoton jälkeen vuonna 2026, kun laki on astunut voimaan ja sähköinen postilaatikko on luotu, ei ennakkoon. Valinta pysyy voimassa puoli vuotta kerrallaan. Jos kuuden kuukauden jälkeen tunnistautuu uudelleen viranomaisten asiointipalveluihin, Suomi.fi-viestit tulee uudelleen käyttöön, sanoo Juka-Lahdenperä.

Käytännön ohjeet Suomi.fi-viestien käyttöön:

  • Käy Suomi.fi-viesteissä säännöllisesti, jotta kaikki tärkeät viestit tulevat luetuiksi.
  • Suomi.fi-sovellus ja sähköposti-ilmoitukset auttavat huomaamaan viestit heti.
  • Suomi.fi-sovellus löytyy sovelluskaupoista.
  • Älä koskaan siirry Suomi.fi-viesteihin sähköpostissa, tekstiviestissä tai muualla olevan linkin kautta. Jos käytät Suomi.fi-viestejä tietokoneen tai puhelimen selaimella, kannattaa itse kirjoittaa osoite suomi.fi/viestit selaimen osoiteriville. Älä käytä hakukoneiden tuloksia tai muita linkkejä, jotka voivat johtaa väärälle sivustolle.

 

Lisätietoja organisaatioille

Digi- ja väestötietovirasto, Organisaatioiden asiakaspalvelu, organisaatiopalvelut@dvv.fi, p. 0295 535 115 (arkipäivisin klo 9–15)

Lisätietoa siirtymisestä digitaaliseen viranomaispostiin:

https://dvv.fi/-/viranomaisposti-saapuu-vuoden-2026-alusta-ensisijaisesti-sahkoisesti-muutos-koskee-noin-kahta-miljoonaa-henkiloa

Lisätietoa: Mikä on Suomi.fi-viestit?

https://www.suomi.fi/ohjeet-ja-tuki/viestit/mika-on-suomifi-viestit

Hyvinvointialueen poikkeavat aukioloajat  joulun  ja vuodenvaihteen osalta julkaistu Hyvaks.fi-verkkosivuilla

Keski-Suomen hyvinvointialueen poikkeavat aukioloajat jouluaikaan ja vuodenvaihteessa on julkaistu Hyvaks.fi-verkkosivuilla

Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelut toimivat valtaosin normaalisti jouluaikaan ja vuodenvaihteessa. Kaikki palvelut, joissa vuodenvaihteessa on merkittäviä poikkeuksia, on koottu yhteen Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuille osoitteeseen:  www.hyvaks.fi/joulun-aukioloajat

Terveydenhuollon palvelut

Esimerkiksi osa pienemmistä terveysasemista on joulun ja vuodenvaihteen välipäivinä suljettu. Näiden terveysasemien asiakkaille tarjotaan sulkujen aikana terveyspalveluita muilta terveysasemilta. Poikkeuksellisista aukioloajoista huolimatta lääkäri- ja hoitajavastaanottojen puhelinpalvelut toimivat normaalisti. Myös ilta, viikonloppujen ja arkipyhien kiirevastaanotot Jyväskylässä sairaala Novassa, Jämsän ja Äänekosken sosiaali- ja terveyskeskuksessa toimivat normaalisti.  Jouluaattona, joulupäivänä, tapaninpäivänä, uudenvuodenpäivänä ja loppiaisena kiirevastaanottopalveluita tarjotaan sunnuntain aukioloaikojen mukaisesti.

Joulun ja vuodenvaihteen aikana ajanjaksolla 22.-31.12.2025 myös osa digitaalisista palveluistamme ovat tauolla. Tuolloin tauolla ovat esimerkiksi sairaanhoitaja chat, mielenterveys- ja päihdepalvelun ammattilaisen chat. sosiaaliohjaajan chat ja perheiden ja nuorten palveluiden ammattilaisen chat.  Lisäksi suljettuna ovat myös sairaanhoitajan ja sosiaaliohjaajan asiointipalvelu. Myöskään Pyydä apua -napin yhteydenottolomakkeita ei käsitellä ajanjaksolla 22.-31.12.2025.

Mielenterveys- ja päihdepalveluista osa vastaanottopalveluista on suljettuna vuodenvaihteessa ajanjaksolla 22.12.2025-6.1.2026, jolloin korvaavia palveluita tarjotaan muilta avoinna olevilta palvelupisteiltä. Ensisijaisesti mielenterveys- ja päihdepalveluiden asiakkaita suositellaan olemaan yhteydessä ensilinjaan, joka palvelee myös joulun ja vuodenvaihteen aikana arkisin maanantaista torstaihin kello 8–16 sekä perjantaisin kello 8–15.

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut

Neuvolapalvelut toimivat joulun ja vuodenvaihteen aikana pienin muutoksin. Osasta neuvoloista asiakkaat ohjataan naapurikuntien neuvoloihin. Neuvolapalveluiden puhelinpalvelu on auki normaalisti.

Lasten ja nuorten mielenterveys- päihdepalvelut sekä perheneuvolapalvelut toimivat supistetusti. Perheneuvoloiden ja nuorten mielenterveys- ja päihdetyön tiimien puhelinpalvelut toimivat vuodenvaihteessa normaalisti arkisin.

Lapsiperheiden varhaisen tuen palveluissa palvelutarpeen arviointi ja perhesosiaalityö toimivat supistetusti 22.12.2025–2.1.2026.

Lastensuojelun avohuolto sekä sijaishuolto toimivat ajalla 22.12.2025–9.1.2026 päivystyksellisesti. Välttämätön ja kiireellinen lastensuojelun palvelu turvataan. Lastensuojelun jälkihuollon palveluissa toiminta järjestetään supistetusti 22.12.2025–6.1.2026.

Palveluaikojen ulkopuolella kiireellisissä lastensuojelun asioissa voit ottaa yhteyttä sosiaali- ja kriisipäivystykseen numeroon 014 266 0149. Sosiaali- ja kriisipäivystys palvelee joka päivä ympäri vuorokauden myös jouluna ja vuodenvaihteessa.

Aikuisten sosiaalipalvelut

Aikuisten sosiaalityössä ja sosiaaliohjauksessa päivystyksellisiä palveluita järjestetään 22.12.2025–6.1.2026 Jyväskylässä, Jämsässä, Keuruulla, Laukaassa, Saarijärvellä, Viitasaarella ja Äänekoskella. Ajanvarauksellista toimintaa ei järjestetä, mutta kiireelliset, lakisääteiset asiat priorisoidaan.

Kotoutumista tukevissa palveluissa kiireelliset ja kriittiset, lakisääteiset tehtävät hoidetaan keskitetysti Jyväskylästä. Mielenterveysasumispalveluiden tiimi, terveyssosiaalityön palvelut sekä työllisyyttä edistävät sosiaalipalvelut toimivat päivystyksellisesti 22.12.2025–6.1.2026. Kiireelliset, lakisääteiset tehtävät priorisoidaan.

Kaikissa hyvinvointialueen kuntouttavan työtoiminnan yksiköissä sekä Äänekosken Dynamon, Jämsän Kotisataman ja Kivijärven Kotikiven päivätoiminnassa on tauko toiminnassa 22.12.2025–6.1.2026.

Ikääntyneiden ja vammaisten palvelut

Vammaispalveluiden ensiarviotiimi palvelee normaalisti arkipäivisin numerossa 014 336 5650 ja ajalla 22.12.2025–6.1.2026 hoidetaan ensisijaisesti päivystykselliset, kiireelliset ja lakisääteiset asiat. Ajanvarauksellinen toiminta on tauolla 22.12.2025–6.1.2026.

Ikääntyneiden päivätoiminta on joulutauolla 22.12.2025–6.1.2026. Omaishoidon virkistyskäynnit asiakkaiden kotona ja hygieniapalvelut toteutuvat. Päivätoiminta tiedottaa asiakkaille ja yhteistyökumppaneille.

Vammaisten toimintakeskusten päiväaikainen toiminta on joulun ja vuodenvaihteen aikaan joulutauolla. Toimintakeskukset tiedottavat asiakkaitaan. Taukoajat löytyvät myös verkkosivuilta www.hyvaks.fi/joulun-aukioloajat.

 

Yhteyshenkilöt

Lisätietoja:

Anne Pihl, Avoterveydenhuollon palvelujohtaja, puh. 050 591 9008, anne.pihl@hyvaks.fi

Päivi Kalilainen, Perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja, puh. 050 370 0245

paivi.kalilainen@hyvaks.fi

Tuija Koivisto, Koti- ja asumispalveluiden vastuualuejohtaja, puh.  040 513 5821

tuija.koivisto@hyvaks.fi

Viestinnän yhteyshenkilö: Tuija Melville, puh. 040 779 7071

Hyvinvointipalveluiden joulukuun uutiskirjeessä mm. kirjaston joulunajasta ja viranomaispostin sähköistymisestä asiaa

Hyvinvointipalveluiden joulukuun uutiskirjeessä mm. kirjaston joulunajasta ja viranomaispostin sähköistymisestä asiaa

Toivakan hyvinvointipalvelut julkaisee kuukausittain ilmestyvää uutiskirjettä. Joulukuun kirjeessä on asiaa muun muassa lähiajan tapahtumista, kirjaston joulun aukioloajoista, viranomaispostin sähköistymisestä ja siihen liittyvästä infosta 21.1.2026 sekä nuorisopalveluiden pikkujoulusta.

Voit lukea uutiskirjeen selaimessa tästä linkistä!

Uutiskirjeen saa tilattua omaan sähköpostiin kätevästi täyttämällä tiedot tällä sivulla.