Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi osaltaan vuoden 2026 talousarvion

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote 10.9.2025

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi osaltaan vuoden 2026 talousarvion

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta päätti hyväksyä kokouksessaan 10.9. oman toimivaltansa osalta seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2026 talousarvioehdotuksen. Seuraavaksi talousarvioehdotus etenee Linkki-joukkoliikenteen kuntien käsittelyyn.

Talousarviossa seudullisen joukkoliikenteen tuloiksi vuonna 2026 on arvioitu 18 821 899 euroa, menoiksi 27 794 000 euroa. Koska menoja on noin 11,2 miljoonaa euroa enemmän kuin tuloja, alijäämä katetaan kuntien rahoituksella. Maksuosuudet jyvitetään kunnille lautakunnan hyväksymien kustannusjakoperiaatteiden perusteella. Uusista kunnista Äänekosken, Hankasalmen ja Toivakan maksuosuuksiin vaikuttaa MAL-sopimukseen kirjattu siirtomääräraha 800 000 euroa, jota valtio maksaa liikenteen järjestämiseen vuosina 2024–2027.

Vuoden 2026 talousarvio mahdollistaa nykyisen linjaston sekä laajentuneen viranomaisalueen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen. Edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset säilyvät vähintään arvioidulla tasolla. Jos eteen tulee tilanne, jossa taloutta joudutaan tasapainottamaan, mahdollisia keinoja ovat lippuhintojen korotukset ja/tai liikennetarjonnan supistaminen sekä kuntien maksuosuuksien lisääminen.

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta toimii seitsemän kunnan yhteisenä joukkoliikenteestä vastaavana viranomaisena Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa, Toivakassa, Äänekoskella, Hankasalmella ja Petäjävedellä.

Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyy talousarvion 24.11.2025

Jyväskylässä lautakuntien tulee antaa talousarviokehykseen perustuvat talousarvioesityksensä 12.9.2025 mennessä. Kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistaan 20.10. Kaupunginhallitus antaa valtuustolle oman talousarvioesityksensä 6.–7.11. pidettävän talousarvioseminaarin päätteeksi. Kaupunginvaltuuston päätösasiana talousarvio on 24.11.

Kokouksen asiakirjojen linkki löytyy joukkoliikennelautakunnan verkkosivulta osoitteesta https://jyvaskyla.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Jyvaumlskylaumln_seudun_joukkoliikennelautakunta/Kokous_1092025

Kokousmateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Lisätietoja:

Jussi Kaarisalo, Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnan puheenjohtaja, p. 040 705 9383, jussi.kaarisalo[a]jyvaskyla.fi
Kari Ström, palvelupäällikkö, Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunnan esittelijä, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi
Linkki talousarviokokouksen ennakkotiedotteeseen: https://linkki.jyvaskyla.fi/uutinen/2025-09-08_joukkoliikennelautakunta-kasittelee-109-vuoden-2026-talousarvioehdotusta

Aluevaltuusto päätti hyvinvointialuestrategiasta

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 9.9.2025

 

Aluevaltuusto päätti kokouksessaan 9.9. hyvinvointialuestrategiasta. Strategiassa näkyy entistä vahvemmin talouden ja toiminnan yhteensovittamisen näkökulma. Nykyiset tavoitteet  – hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, palveluiden saavutettavuus sekä sujuvuuden kehittäminen – säilyvät taloustavoitteen rinnalla, ja tavoitteita on täydennetty kustannusvaikuttavuuden ja taloudellisen sopeutumisen näkökulmalla.

Strategian arvioinnissa nykyistä, edellisen aluevaltuuston vuonna 2022 hyväksymää strategiaa on pidetty perusteiltaan sinällään toimivana. Visio ja missio ovatkin perusteiltaan jatkossakin nykyisen kaltaisia. Missiossa painotetaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden luotettavaa järjestämistä kaikissa tilanteissa.

Samoin hyvinvointialueen arvopohjana säilyy pitkälti samana. Arvoissa korostetaan kunnioittavaa kohtaamista, avoimuutta, yhteistyötä sekä vastuullisuutta. Menestystekijöiden teemat ovat strategiaesityksessä myös entisellään: henkilöstö, aktiiviset asukkaat, tavoitteelliset kumppanuudet, ihmislähtöiset palvelut, tieto sekä uudistuminen.

Strategian päivittämisen pohjaksi on tehty strategiaan väliarviointi ja tulevaisuuskatsaus, jotka valmistuivat keväällä 2025. Strategian päivitys perustuu väliarvioinnin havaintoihin. Arvioinnissa kuultiin laajasti henkilöstöä ja sidosryhmiä.

Strategiatyö jatkuu syksyllä palvelustrategian valmistelulla ja palveluverkkotyön toisella vaiheella. Strategian käsittelyn ohessa valtuustoryhmät pitivät näitä koskevat ryhmäpuheenvuorot.

Aluevaltuutettu Matleena Käppi (vas.) teki Jenni Suutarin (vas.) kannattamana muutosesityksen, jonka mukaan talouden tavoitteita koskevaa kohtaa muutettaisiin siten, että kustannusvaikuttavuutta vahvistetaan pitkäjänteisesti ja rahoituksen riittävyyttä edistetään edunvalvonnalla. Aluevaltuusto päätti asiasta aluehallituksen pohjaesityksen mukaisesti äänin 46-10 (11 tyhjää, 2 poissa).

Kokoomuksen valtuustoryhmä esitti strategian palauttamista valmisteluun. Asian käsittelyä jatkettiin äänin 55-12 (2 poissa).

Lue lisää:
Hyvinvointialuestrategia on päivittymässä – talous, valmius ja luottamuksen rakentaminen aiempaa vahvemmin esillä
https://www.hyvaks.fi/uutiset/hyvinvointialuestrategia-on-paivittymassa-talous-valmius-ja-luottamuksen-rakentaminen

Aluevaltuusto päätti lisätalousarviosta

Aluevaltuusto päätti muutoksista kuluvan vuoden talousarvioon. Keski-Suomen hyvinvointialueelle on tänä vuonna kertymässä noin 74 miljoonaa euroa alijäämää, joka on noin 30 miljoonaa euroa enemmän kuin alkuperäisessä talousarviossa. Aluevaltuusto päätti asiasta äänestyksen jälkeen muutosesityksen mukaisesti. Omaishoidon tuen määrärahoja lisätään 1,9 miljoonalla eurolla ja vastaava säästö etsitään muualta sosiaali- ja terveyspalveluista.

Hyvinvointialueen toimintakulujen kasvun hillintä ei ole sosiaali- ja terveyspalveluissa onnistunut talousarviossa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hyvinvointialue on tehnyt tänä vuonna jo hyvin merkittäviä sopeuttamistoimenpiteitä sekä osana talousarviota että uusina päätöksinä toukokuussa ja elokuussa.

Aluevaltuusto päätti asiasta aluevaltuutettu Jouko Nykäsen muutosesityksen mukaisesti äänin 46-22 (1 tyhjä). Aluevaltuutettu Jouko Nykänen (kesk.) esitti aluevaltuutettu Petteri Muotkan (kd.) ym. kannattamana, että omaishoidontuen määrärahaa lisätään sille tasolle, että tukea voidaan myöntää nykyiset kriteerit täyttäville hakijoille.

Asiaa käsiteltäessä tehtiin lisäksi kaksi muuta muutosesitystä ja aluevaltuusto äänesti näistä muutosesityksistä seuraavasti. Ensimmäisessä äänestyksessä aluevaltuutettu Forsbergin (kok.) esitys sai 52 ääntä ja aluevaltuutettu Parkkosen (ps.) esitys 7 ääntä (10 tyhjää). Toisessa äänestyksessä aluevaltuutettu Nykäsen (kesk.) esitys sai 48 ääntä ja aluevaltuutettu Forsbergin (kok.) esitys 17 ääntä (4 tyhjää).

Aluevaltuutettu Caius Forsberg (kok.) esitti aluevaltuutettu Jouni Flyktmanin (kok.) ym. kannattamana, että aluevaltuusto hyväksyy tilikauden alijäämäksi -73 miljoonaa euroa ja 1 133 000 euroa katetaan tuloja lisäämällä tai menoja sopeuttamalla.

Aluevaltuutettu Joni Parkkonen (ps.) esitti aluevaltuutettu Janne Luoma-ahon (ps.) ym. kannattamana, että aluevaltuusto ei hyväksy vuoden 2025 talousarvioon esitettyä toimintakatteen muutosta (-33,1 miljoonaa euroa).

Talousarviomuutos mukailee tilinpäätösennustetta

Keski-Suomen hyvinvointialueen tämän vuoden menot ovat nousemassa 1,487 miljardiin euroon. Puolivuotiskatsauksen tilinpäätösennuste on heikentynyt tammi-maaliskuun ennusteeseen verrattuna 9 miljoonalla eurolla ja alijäämä on nousemassa 73 miljoonaan euroon. Muutostalousarvion ero tilinpäätösennusteen johtuu hallintopalveluiden talousarvioon sisältyvistä eristä.

Tulosennustetta ovat heikentäneet muun muassa leikkausjonojen purku, työvoiman vuokraus terveydenhuollossa, hoitotarvikejakelun suunniteltua suuremmat kustannukset ja vammaispalvelujen kasvanut menojen ylitys. Lastensuojelussa menot eivät ole enää kasvaneet merkittävästi. Konsernipalvelut ovat alittamassa talousarvion.

Aluevaltuusto merkitsi puolivuotiskatsauksen tiedokseen.

Lue lisää:
Muun muassa leikkausjonojen purku ja vammaispalvelujen menoylitykset heikentävät Keski-Suomen hyvinvointialueen tulosennustetta
https://www.hyvaks.fi/uutiset/muun-muassa-leikkausjonojen-purku-ja-vammaispalvelujen-menoylitykset-heikentavat-keski

Aluevaltuusto sai strategian puolivuotiskatsauksen

Aluevaltuusto sai strategian puolivuotiskatsaukseen. Katsauksen mukaan alkuvuoden 2025 aikana on edistytty kaikkien ohjelmakokonaisuuksien osalta hyvin. Esimerkiksi seuraavilla osa-alueilla on edistytty:

  • Keskitetyn asiakaspalautejärjestelmän on vakiintunut ja palautteita saatu merkittävä määrä (Tieto-ohjelma)
  • Johdon työpöydän kehittämisessä on toinen näkymä valmistunut (Tieto-ohjelma)
  • Keski-Suomen hyvinvointialueen mobiilisovellus tuotantokäytössä, jossa voi asioida muun muassa sairaanhoitajan, sosiaaliohjaajan tai fysioterapeutin kanssa (Digitalisaatio-ohjelma)
  • Yhteistyö Itlan (Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö) kanssa jatkunut yhteisövaikuttavuuden edistämiseksi ja yhteistyösopimus tehty (sote-järjestämisen linjaukset sekä uudistumisohjelma)
  • Laajan alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistuminen, joka kokoaa keskisuomalaisen väestön hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tilannekuvan sekä tehtyjä toimenpiteitä (alueellinen hyvinvointisuunnitelma ja –kertomus)

Aluevaltuusto merkitsi asian tiedoksi.

Hyvinvointialueen toimintaa uudistettu järjestämisen linjausten mukaisesti

Keski-Suomen hyvinvointialue on uudistanut toimintaansa järjestämisen linjausten mukaisesti ensimmäisellä valtuustokaudella eli vuosina 2023-2025. Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen linjaukset ovat osa strategian toimeenpano-ohjelmaa ja tavoitteena on viedä strategiset päämäärät käytännön toimintaan. Aluevaltuusto hyväksyi linjaukset marraskuussa 2023, ja linjaukset kattavat kuusi keskeistä teemaa:

  • Palveluiden saatavuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
  • Sähköiset palvelut
  • Ohjaus ja neuvonta
  • Hoidon ja palvelun tuottamistapa sekä palvelurakenne
  • Hoito- ja palveluketjut, yhteensovittaminen ja jatkuvuus
  • Varhainen tuki ja kumppanuus

 

Kaikkiaan linjauksia on 27 ja niitä on viety eteenpäin. Esimerkiksi digipalveluita on kehitetty ja lisätty merkittävästi. Digitaalinen asiointi- ja palvelualusta otettiin käyttöön sosiaali- ja terveyspalveluissa 2025 alussa, yhdistäen alueen digipalvelut yhdeksi helppokäyttöiseksi kanavaksi. Asiakastyytyväisyyttä mittaava NPS (Net Promoter Score) on 67, mikä on lähes erinomainen tulos. Erityisesti asiakkaat kiittivät henkilökunnan kohtaamista, ystävällistä kohtelua sekä ammattitaitoa.

Aluevaltuusto merkitsi asian tiedoksi.

Asiakkuuskertomus antaa pohjaa kehittämiselle

Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuskertomuksella kuvataan vuoden 2024 asiakkaiden ja potilaiden tyytyväisyyttä palveluihin sekä arvioidaan asiakaskokemuksen pohjalta palveluihin pääsyä, palveluiden laatua sekä vuorovaikutusta. Asiakkuuskertomus peilaa asiakkaiden ja potilaiden raportoimaa tietoa hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin.

Asiakkaat ja potilaat ovat olleet hyvin tyytyväisiä saamaansa palveluun ja hoitoon. Hyvinvointialueen henkilöstö sai palautteissa paljon kiitosta ammatillisuudesta, lämminhenkisistä kohtaamisista ja ystävällisyydestä. Muun muassa suun terveydenhoidon liikkuvat palvelut, päihde- ja mielenterveyspalveluiden ensilinja ja terapianavigaattorin laajentuminen eri ikäryhmille saivat kiitosta asiakkailta.

Aluevaltuusto merkitsi asiakkuuskertomuksen vuodelta 2024 tiedoksi.

Lue lisää:
Asiakkaiden kokemus keskiössä – sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuskertomus tukee palveluiden kehittämistä
https://www.hyvaks.fi/uutiset/asiakkaiden-kokemus-keskiossa-sosiaali-ja-terveyspalveluiden-asiakkuuskertomus-tukee

Aluevaltuusto sai lausunnon vuoden 2024 arviointikertomukseen

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi aluehallituksen laatiman lausunnon vuoden 2024 arviointikertomukseen. Aluehallituksen antamassa lausunnossa annetaan vastauksia tarkastuslautakunnan vuoden 2024 arviointiraporttiin. Arviointiraportissa on käsitelty muun muassa johtamisjärjestelmää, diagnoositietojen dokumentointia, sosiaalityön pitovoimatyöntekijöitä ja laadun varmistuksesta.

Aluehallituksen vastauksesta ilmenee muun muassa, että hyvinvointialueen johtamisrakennetta on tarkasteltu useaan otteeseen Keski-Suomen hyvinvointialueen alusta saakka ja henkilöstöllä on ollut näissä tarkasteluissa keskeinen rooli. Hyvinvointialueelle siirtyi 89 johtaja nimikkeellä toiminut ja hyvinvointialueen ensimmäisenä toimintavuotena määrä oli puolittunut. Tämän jälkeen johtoa on tiivistetty edelleen.

Sosiaalityön pitovoimatekijöitä on vahvistettu eri toimenpitein erityisesti lasten, nuorten ja perheiden sekä aikuisten palveluissa. Vuosien 2023 ja 2024 aikana on usein eri palkkaratkaisuin helpotettu sosiaalityöntekijöiden rekrytointia, työntekijöiden sitoutumista hyvinvointialueen reuna-alueilla on vahvistettu erillisellä rekrytointilisällä.

Hyvinvointialueen aikana diagnoosien kirjaamiskattavuus on noussut vuosittain. Tämän vuoden heinäkuun lopussa vuoden kumulatiivinen kirjaamiskattavuus on ollut 94,1 prosenttia. Ennen hyvinvointialueen aloittamista kunnissa ja sairaanhoitopiirissä diagnoosikirjaamiskattavuus vaihteli merkittävästi, karkeasti 40-80 prosentin välillä. Tämä on vaikuttanut olennaisesti hyvinvointialueen alkuvuosina valtiolta saamaan rahoitukseen.

Laadunvalvontaan on käytössä muun muassa Laatuportti-järjestelmä, johon henkilöstö kirjaa erilasia turvallisuuteen liittyä poikkeamia, sekä myönteisiä havaintoja että havaittuja riskejä. Hyvinvointialueen asiakas- ja potilasturvallisuussuunnitelma sisältyy hyvinvointialueen omavalvontaohjelmaan.

Muut asiat

Aluevaltuusto päätti Keski-Suomen hyvinvointialueen tilivelvollisista toimielinten jäsenistä, esittelijöistä ja viranhaltijoista. Tilivelvollisuus koskee myös toimielimen varajäseniä siltä osin, kun he osallistuvat kokouksiin, viranhaltijoiden sijaisia heidän toimiessaan tilivelvollisen viranhaltijan sijaisena sekä tilivelvollisen esittelijän sijaista.

Aluevaltuusto merkitsi tiedoksi Satu Kytölehdon eronpyynnön ja totesi hänen luottamustoimensa tarkastuslautakunnan varajäsenenä päättyneeksi ja valitsi Juha Mannin henkilökohtaiseksi varajäseneksi Outi Vornasen.

Aluevaltuutettu Hilma Vepsäläinen (sd), Otteliina Rantanen (sd) ym. jättivät valtuustoaloitteen Lehtolan palvelutalon sulkemispäätöksen uudelleen arvioimiseksi.

Aluevaltuutettu Jari Blom (sd) ym. jättivät valtuustoaloitteen hallintosäännön täsmentämisestä.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen ja videotallenne löytyvät osoitteessa www.hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025257 ).

Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melville, p. 050 2464

Joukkoliikennelautakunta käsittelee 10.9. vuoden 2026 talousarvioehdotusta

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote viestimille 8.9.2025

Joukkoliikennelautakunta käsittelee 10.9. vuoden 2026 talousarvioehdotusta

Jyväskylän seudun joukkoliikennelautakunta päättää kokouksessaan 10.9. oman toimivaltansa osalta seudullisen joukkoliikenteen vuoden 2026 talousarvioehdotuksen hyväksymisestä. Lautakuntakäsittelyn jälkeen talousarvioehdotus lähetetään Linkki-alueen kuntien käsittelyyn. Talousarviota on valmisteltu Jyväskylän kaupungin asettaman talousarvioraamin pohjalta.

Joukkoliikenteen matkamäärät ovat vuonna 2025 jatkaneet kasvuaan ja koko vuoden matkamäärän ennakoidaan yltävän noin 9,5 miljoonaa matkaan. Vuoden 2026 joukkoliikenteen matkamääräksi arvioidaan 10 miljoonaa matkaa, eli kasvua edellisvuoteen arvioidaan syntyvän noin 5 prosenttia. Joukkoliikenteen vuodelle 2026 esitettävä talousarvio mahdollistaa kesällä 2024 käyttöön otetun uuden linjaston sekä laajentuneen viranomaisalueen nykyisen joukkoliikennetarjonnan ylläpitämisen.

Talousarvion toteutumisen edellytyksenä kuitenkin on, että matkamäärät nousevat tavoitteiden mukaisesti koko seudulla ja joukkoliikenteen valtionavustukset säilyvät vähintään arvioidulla tasolla. Epävarmuustekijänä tulopuolella on matkamäärien kautta kertyvien asiakastulojen kehittyminen. Mikäli asiakastulokertymä jää arvioitua vähäisemmäksi, talouden tasapainotuskeinona joudutaan harkitsemaan lippuhintojen korotuksia, liikennetarjonnan supistamista, em. keinojen yhdistelmää tai kuntien maksuosuuksien kasvattamista.

Maankäyttöä, asumista ja liikennettä koskevan MAL-sopimuksen mukaisesti valtionavustuksia saataneen seudun joukkoliikenteelle vuonna 2026 noin 2,05 miljoonaa euroa. Niistä noin 170 000 euroa jyvitetään Jyväskylän ja Laukaan palveluliikenteelle, 1,08 miljoonaa euroa Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenteen järjestämiseen sekä 800 000 euroa Hankasalmen, Toivakan ja Äänekosken joukkoliikenteen järjestämiseen. Hankasalmen, Toivakan ja Äänekosken joukkoliikenteen MAL-sopimukseen kirjattua siirtomäärärahaa maksetaan vuosina 2024–2027. Rahoitus perustuu ELY-keskuksen järjestämän liikenteen siirtymiseen Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämisvastuulle ja vastaa ELY-keskuksen aiemmin käyttämää rahoitusta kuntien liikenteiden järjestämiseen.

Osa joukkoliikenteen talousarviosta koskee Jyväskylän kaupungin palveluja: Jyväskylän Linkki VIP -palveluliikenteen järjestämistä, kaupungin hallinnoimien pysäkkien informaatiojärjestelmän kustannuksia sekä kaupunkialueen pysäkkikatosten uusintakustannuksia. Myös joukkoliikenteen palveluyksikön koulukuljetusten kuljetussuunnittelijan palkkakustannukset ja 30 prosentin osuus yhden kuljetussuunnittelijan palkkakustannuksista kohdennetaan Jyväskylän kaupungin henkilöstökuluihin.

Jyväskylän Linkki-VIP -palveluliikenteen ja Korpilahden asiointiliikenteen palvelut esitetään talousarvioehdotuksessa toteutettavaksi aikaisempien vuosien tapaan. Palvelu- ja asiointiliikenne on avointa palvelua, joka toiminnallisesti sijoittuu osaksi joukkoliikennepalveluja. Kaupunkialueella palvelut täydentävät joukkoliikenteen tarjontaa ja haja-asutusalueella paikkaa puuttuvia joukkoliikennevuoroja. Palvelu- ja asiointiliikenteen tuloiksi vuonna 2026 arvioidaan 240 000 euroa, menoiksi 654 100 euroa, jolloin miinusmerkkinen toimintakate on 414 100 euroa. 

Seudullisen joukkoliikenteen kustannusten jakaminen kuntien kesken

Seudullisen joukkoliikenteen talousarvioon sisältyvät liikenteen, palvelun järjestämisen, viestinnän ja markkinoinnin, hankkeiden ja henkilöstön kustannukset sekä mahdollisiin yhteishankkeisiin varattavat määrärahat. Talousarviossa hallinnollisten menojen sekä erillisten projektien kustannukset jaetaan kuntien vuoden 2024 asukaslukujen perusteella. Näistä kustannuksista jyvittyy Jyväskylälle 72,15 %, Laukaalle 9,12 %, Äänekoskelle 8,58 %, Muuramelle 5,12 %, Hankasalmelle 2,18 %, Petäjävedelle 1,72 % ja Toivakalle 1,14 %.

Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen joukkoliikenteen liikennöintikustannukset jaetaan yhteistoimintasopimuksen mukaisesti kuntalaisten matkustuksen, käytännössä lipputulojen, suhteessa. Jyväskylälle kuuluu kustannuksista 89,39 %, Laukaalle 6,50 % ja Muuramelle 4,12 %. Toivakan liikenne on järjestetty osana Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen liikennöintikohteita. Kustannukset jaetaan Jyväskylän ja Toivakan kesken ja siinä on huomioitu Toivakan osuus MAL-sopimuksen siirtomäärärahasta.

Hankasalmen ja Äänekosken liikenteet siirtyivät Jyväskylän seudullisen viranomaisen järjestämäksi bruttoliikenteeksi kesällä 2024, kuten myös Äänekosken sisäinen liikenne ja Koiviston Auto Jyväskylän liikennöimät markkinaehtoiset vuorot Jyväskylä–Äänekoski -yhteysvälillä. Äänekosken suunnan liikenteessä tulojen ja menojen alijäämän maksaa kokonaisuudessaan Äänekosken kaupunki. Valtionavustusten siirtomäärärahasta Äänekosken liikenteeseen kohdistuu 407 200 euroa. Hankasalmen suunnan liikenteessä kustannusten alijäämä jaetaan Hankasalmen kunnan ja Jyväskylän kaupungin kesken samoin kuin se aiemmin ELY:n järjestämässä liikenteessä jaettiin. Hankasalmen kunnan osuus alijäämästä on 23,7 % ja Jyväskylän osuus 76,3 %.

Jyväskylän seudun joukkoliikennetarjontaa täydentävät eräät markkinaehtoiset vuorot ja Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne. Näissä on sovittu Jyväskylän seudun Waltti-lippujen kelpoisuudesta, ja liikennöitsijöille maksetaan niillä maksetuista matkoista erillisiä nousukorvauksia. Nousu- ja sopimuskorvaukset jaetaan kuntien asukaslukujen suhteessa. Poikkeuksena on Petäjäveden suunnan markkinaehtoisesti ajettavaan liikenteeseen maksetut nousukorvaukset, jotka jaetaan Jyväskylän (2/3) ja Petäjäveden (1/3) kesken.

Seudullinen joukkoliikenteen tuloiksi vuonna 2026 arvioidaan 18 821 899 euroa, menoiksi 27 794 000 euroa, jolloin miinusmerkkinen toimintakate on 8 972 200 euroa. Kunnille asukaslukujen perusteella jyvitettävät maksuosuudet muodostuvat liikenteen järjestämisen, toiminta- ja henkilöstökustannusten sekä nousu- ja sopimuskorvausten kustannuksista. Jyväskylän osuudeksi arvioidaan 8 964 685 euroa, Muuramen 445 022 euroa, Laukaan 727 528 euroa, Äänekosken 693 103 euroa, Hankasalmen 115 060 euroa, Petäjäveden 60 606 euroa ja Toivakan 132 667 euroa.

Kuntien käsittelyn jälkeen joukkoliikenteen talousarvion lopullisesta hyväksymisestä päättää Jyväskylän kaupunginvaltuusto kokouksessa 24.11.2025.

Kokouksen muut asiat

Talousarvion lisäksi joukkoliikennelautakunta käsittelee käytännön kokouskäytänteitä ja viranhaltijoiden päätösten nähtävillä pitämistä. Lautakunta päättää myös loppuvuoden 2025 kokouksista ja koulutuksista sekä tarkistaa tehtäväalueensa toimintasääntöä.

Kokouksen esityslista ja pöytäkirja

Linkit kokouksen esityslistaan ja pöytäkirjaan löytyvät lautakunnan verkkosivulta osoitteesta https://jyvaskyla.cloudnc.fi/fi-FI/Toimielimet/Jyvaumlskylaumln_seudun_joukkoliikennelautakunta. Materiaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Lisätiedot: Joukkoliikennelautakunnan esittelijä, palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Maksuttomat IKIS-luennot näytetään Toivakan kirjastolla

Jyväskylän kesäyliopiston verkkovälitteiset IKIS-luennot, yhteistyössä Puulan seutuopisto ja Toivakan kirjasto:

Luennot sopivat kaikenikäiselle kuulijakunnalle, sillä ikääntyminen ei tunne ikärajoja.

IKIS-luennoille voi ilmoittautua Puulan seutuopiston kotisivuilla https://uusi.opistopalvelut.fi/puula/fi/

 

Ke 17.9. klo 14–16

Kolesteroli — vähän on hyvästä ja liika on pahasta

Geriatrian professori emeritus Timo Strandberg, HY ja OY

Luento kuuluu Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan ja se näytetään verkon välityksellä Toivakassa kirjaston salissa. Luento on maksuton.

 

Ke 24.9. klo 14–16

Kirjailijavierailu: Olemattoman olemus

Kirjailija Raija Oranen

Luento kuuluu Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan ja se näytetään verkon välityksellä Toivakassa kirjaston salissa. Luento on maksuton.

 

Ke 22.10. klo 14–16

Vanhene viehkosti. Viisi polkua arjen hyvinvointiin

PhD, professori emerita Liisa Salo-Lee, JYU

Luento kuuluu Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan ja se näytetään verkon välityksellä Toivakassa kirjaston salissa. Luento on maksuton.

 

Ke 19.11. klo 14–16

Itämeren ilkeä historia

Tietokirjailija, toimittaja Ari Turunen

Luento kuuluu Jyväskylän kesäyliopiston Ikääntyvien yliopiston luentosarjaan ja se näytetään verkon välityksellä Toivakassa kirjaston salissa. Luento on maksuton.

 

puulan seutuopiston logo

Tukea terveellisiin elämäntapoihin maksuttomilta Kevennä- ja Lähde liikkeelle -digipoluilta

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 4.9.2025

Keski-Suomen hyvinvointialue on julkaissut painonhallintaan ja liikkumiseen kannustavat elämäntapaohjauksen digipolut, joita asiakkaat voivat hyödyntää itsehoitonsa tukena.

– Uudet digipolut tarjoavat ohjatun, vaiheittain etenevän tuen elämäntapamuutoksiin ja liikunnan lisäämiseen, kertoo projektityöntekijä Mari Hyyppä Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. – Ne on suunniteltu tukemaan itsehoitoa ja vahvistamaan motivaatiota muutokseen.

Digipolut sisältävät luotettavaa tietoa, tehtäviä ja pohdintaa herättäviä sisältöjä, joita voi käydä läpi omaan tahtiin. Digipolkujen käyttö on maksutonta, eikä se vaadi hoitosuhdetta Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluihin.

Digipolut löytyvät kirjautuneille käyttäjille Keski-Suomen hyvinvointialueen mobiilisovelluksesta (OmaHyvaks) ja digiasioinnin portaalista osoitteesta hyvaks.suomisote.fi. Asiakkaan tulee tunnistautua digiasiointiin pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella.

Omien tottumusten pohdintaa ja vinkkejä positiivisiin muutoksiin

Kevennä-digipolku kannustaa kestävään painonhallintaan. Polulla pohditaan omia ruokailutottumuksia sekä mietitään, miten niihin voi vaikuttaa. Polku kannustaa esimerkiksi pohtimaan sitä, tuleeko ruokaa syötyä nälkään vai mielitekoon, kannattaako ruokaa pitää esillä vai kaapissa ja mihin asioihin kiinnittää huomiota ruokaostoksilla käydessä.

Lähde liikkeelle -digipolku tarjoaa vaihtoehtoja itselle mielekkääseen liikkumiseen ja vinkkejä siihen, miten omaa kehittymistään voi seurata. Polku kannustaa kokeilemaan uusia liikkumisen muotoja, lisäämään liikkumista arjen pienillä valinnoilla ja pohtimaan, miten liikunnasta saa tehtyä säännöllistä.

Digipolkuja kehitetään osana Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa

Digipolkuja kehitetään osana EU-rahoitteista Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Digipolkujen tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoitokokemusta, saada asiakkaat osallistumaan aktiivisesti omaan hoitoprosessiinsa ja selkeyttää hoidon etenemistä niin asiakkaille kuin terveydenhuollon ammattilaisille.

Myös sote-ammattilaiset voivat käyttää digipolkuja konkreettisena työvälineenä elämäntapaohjauksen tukena. Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelmassa kehitetään asiakkaiden itsehoitoa tukevien digipolkujen rinnalla valmennuksia, joissa sote-ammattilainen voi seurata ja tukea asiakkaan etenemistä digipolulla.

Yhteyshenkilö:
Mari Hyyppä, projektityöntekijä, Keski-Suomen kestävän kasvun ohjelma, p. 050 4010340, mari.hyyppa(at)hyvaks.fi

Tyytyväisyyskysely Toivakan alueen yrittäjille

Hei, toivakkalainen yrittäjä!

Haluamme kuulla juuri sinun mielipiteesi siitä, miten Toivakan kunta voisi olla paremmin yritysten tukena ja kumppanina.
Olemme koonneet lyhyen kyselyn, jossa pääset kertomaan kokemuksiasi esimerkiksi kunnan palveluista, viestinnästä ja tapahtumista. Vastauksesi auttavat meitä kehittämään toimintaa niin, että siitä olisi enemmän hyötyä sinulle ja muille alueen yrittäjille.

Kyselyyn vastaaminen vie vain noin 5 minuuttia ja kaikki vastaukset käsitellään anonyymisti.

Pääset kyselyyn tästä linkistä.

Kysely on avoinna 21.9.2025 asti, joten ehdit hyvin vastata silloin kun sinulle sopii.

Kiitos jo etukäteen ajastasi ja tärkeästä panoksestasi Toivakan yritysilmapiirin kehittämiseen. Jokainen vastaus on tärkeä!

Lisätiedot:

Työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, p. 040 635 8088

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen, p. 040 5844 585

Toivakan varhaiskasvatukseen kaivataan uusia päiväkotimummoja ja -pappoja

Toivakan varhaiskasvatus kaipaa uusia päiväkotimummoja ja -pappoja ryhmiin.

Vierailu päiväkodissa voi tarjota esimerkiksi lukuhetkiä lasten kanssa, laulamista, loruttelua ja leikkimistä. Talvella myös esimerkiksi hiihtoa/muuta ulkoilua. Vierailla voi oman jaksamisen ja mielenkiinnon mukaan silloin tällöin tai säännöllisesti.

Laita viestiä, jos kiinnostuit tai haluat kuulla lisää. Voit soittaa myös suoraan ryhmään ja ehdottaa tuloa! Päiväkotimummoa ja -pappaa kaivataan Touhuvakassa ja myös Kankaisilla Ruuhiryhmässä.

Tähystäjät (1-2 v.), p. 0400237134

Tarkkailijat (2-5 v.), p. 0405085057

Tutkijat (2-5 v.) 0405633352

Viskarit (4-5 v.) 0406838700

Ruuhiryhmä (1-5 v.) 0505915818

 

Sinitta Sjöblom

Vt. Päiväkodinjohtaja (Touhuvakka ja Ruuhiryhmä)

0400 237 133

Senioripäivät käynnistyvät – Katso syksyn 2025 ohjelma

Toivakan kunta ja Jyväskylän seurakunnan Toivakan lähikirkkoalue järjestävät yhteistyössä senioripäiviä seurakuntakoti Majakassa, os. Salomonin tie 8. Senioripäivä järjestetään parillisten viikkojen tiistaina klo 11-13.

Syksyn ohjelma:

2.9. Ehtoollishartaus ja kesäkuulumiset, Panu Partanen

16.9. Ylisukupolvista toimintaa koulukeskuksen oppilaiden kanssa

30.9. Vieraana kirjailija, luonto- ja eräopas Erja Mutanen

14.10. Kaikki mukaan kerta iästä riippumatta, bingo

28.10. Vieraana koordinaattori Merja Pihlajasaari, Hyvaks

11.11. Teemana kaatumisen ehkäisy, vieraana fysioterapeutti Janina Luhtala, Hyvaks

25.11. Adventtiohjelmaa, musiikkia Rami ja nimettömät

9.12. Jouluruokailu ja joulujuhla, hartaus Panu Partanen

T:mi Sinikka Jäntin valmistama herkullinen lounas kahveineen 15 €, keittolounaskerroilla hinta 10 €. Kahvi & kahvileipä 4 €.

Senioripäivään voi anoa kunnalta myös harkinnanvaraista kuljetusta, jonka myöntöperusteista ja hakemisesta voit lukea lisää senioritoiminnan sivulta tai voit tiedustella lisää hyvinvointisuunnittelijalta Satu Korhoselta, satu.korhonen@toivakka.fi p. 040 192 7817.

Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa kuulla asukkaidensa näkemyksiä arjen turvallisuudesta

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 28.8.2025

Mistä sinun turvallinen arkesi koostuu? Vastaa kaikille avoimeen kyselyyn 14.9 mennessä. Asiakasraadin aikaisempi kannanotto liikunnalliseen elämäntapaan on nyt julkaistu.

Mitä sinä ajattelet kuuluvan arjen turvallisuuteen?

-Vastaamalla kyselyyn voit auttaa meitä kehittämään hyvinvointialueemme toimintaa turvallisemman arjen tukemiseksi. Vastausten kautta toivomme saavamme lisää tietoa arjen turvallisuuden kokonaisuudesta asukkaan kokemuksesta käsin, kertoo osallisuuskoordinaattori Sonja Essel Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Vastaa kaikille avoimeen kyselyyn 14.9 mennessä.

Kyselyn vastaukset kootaan Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraadin työskentelyn pohjaksi. Asiakasraati tekee kyselyn vastausten sekä oman keskustelunsa pohjalta kannanoton, joka käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluryhmässä johtavien viranhaltijoiden toimesta.

Kannanotot kootaan myös Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkuuskertomukseen, joka käsitellään vuosittain sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmässä sekä eri toimielimissä, muun muassa lautakunnissa ja aluevaltuustossa. Näiden lisäksi kannanottoa hyödynnetään tarvittaessa keskustelun pohjana kuntien ja hyvinvointialueen välisissä yhteistyöverkostoissa sekä hyvinvointialueen asiantuntijatyössä. Kannanotto julkaistaan myös asiakasraadit- osuudessa hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraati

Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraati tarkastelee sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita asiakkaan näkökulmasta.

Asiakasraadin viitekehyksenä toimii hyvinvointialueen strategia ja strategian kolme kärkeä, arjen turvallisuus, liikunnallinen elämäntapa ja mielen hyvinvointi.

Asiakasraadin kannanotto liikunnalliseen elämäntapaan on julkaistu

Asiakasraati pohti huhtikuussa liikunnallisen elämäntavan teemaa. Keskustelun pohjana oli kaikille keskisuomalaisille maaliskuussa avoinna ollut kysely vastauksineen, johon saatiin 39 vastausta.

-Keskustelussa esiin nousi etenkin liikunnan ilon merkitys, maksuttomat tai edulliset liikuntamahdollisuudet sekä ympäristö. Kuntia ja hyvinvointialuetta kannustettiin entistä vahvempaan yhteistyöhön. Sekä kyselyssä että asiakasraadin keskustelussa todettiin, että liikkuminen on tärkeää. Samalla tuotiin kuitenkin esille liikkumisen tavoitteellisuuden korostuminen jo peruskoulussa. Liikunnan ilon ja vapaamuotoisemman liikunnan mahdollistaminen nähtiin tärkeänä osana liikunnallista elämäntapaa. Ympäristön esteettömyys ja esimerkiksi talvikunnossapito nostettiin myös esille. Raati ideoi kokouksessaan muun muassa liikuntasetelin käyttöönottoa ja paikallisia liikuntaraateja, Sonja Essel kertoo.

Lue lisää:

Aikaisemmat kannanotot Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilla

Yhteyshenkilö:

Osallisuuskoordinaattori Sonja Essel, Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue, p. 050 478 51 08, sonja.essel@hyvaks.fi

Huijaustekstiviestejä lähetetty asiakkaille Keski-Suomen hyvinvointialueen eri palvelujen nimissä

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 27.8.2025

 

Keski-Suomen hyvinvointialue muistuttaa, ettei se lähetä asiakkailleen tekstiviestitse pyyntöjä asentaa yksityiskäyttöön tarkoitettuja pikaviestisovelluksia asiointia varten eikä pyydä linkin kautta kirjautumista pankkitunnuksilla.

Hyvinvointialueen tietoon on tullut huijausyrityksiä, joissa asiakkaille on lähetetty tekstiviestejä, jotka näyttäisivät tulevan hyvinvointialueen puhelinnumeroista.

Tekstiviestissä on esimerkiksi voinut esiintyä tekaistu tai oikea hyvinvointialueen ammattilaisen nimi ja viestissä on pyydetty asentamaan pikaviestisovellus jatkokeskustelua varten. Asiakkaita on lähestytty muun muassa lastensuojelun nimissä. Asiakkaiden saamat tekstiviestit voivat näyttää aidoilta, mutta niiden sisältämä linkki on ohjannut haitalliselle sivustolle, jossa on esimerkiksi kalasteltu pankkitunnuksia tai jotka ovat sisältäneet haittaohjelmia.

Huijaustekstiviestin tunnistaa yleensä epämääräisestä linkistä.

Yhteyshenkilö:

Jari Liesoja, tietoturvapäällikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue, jari.liesoja(at)hyvaks.fi, p. 014 269 2565