Keski-Suomen hyvinvointialue: Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta ottaa kantaa ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 13.10.2023

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta ottaa kantaa ikääntyneiden päivätoiminnan kehittämiseen

Keski-Suomen hyvinvointialueen työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ovat esillä ikääntyneiden päivätoiminta, henkilöstöohjelma sekä palveluiden myöntämisperusteet.

Ikääntyneiden päivätoimintapalvelun kehittämistä ja yhtenäistämistä on tehty kuluvan vuoden aikana aluevaltuuston hyväksymien palvelun myöntämisperusteiden mukaisesti. Kehittämistä on tehty kumppanuudessa kuntien hyvinvointia ja terveyttä edistävien palvelujen, seurakuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.

Kunnista siirtyi hyvinvointialueelle varsin erilaisia päivätoiminnan malleja

Keski-Suomen hyvinvointialueen koti- ja asumispalveluiden vastuualueelle siirtyi päivätoiminnan palveluita 20 kunnasta. Koronavuosina ikääntyneiden päivätoiminta toimi monessa kunnassa supistettuna tai oli tauolla. Päivätoimintaa järjestettiin vaihtelevasti – avoimesta kerhotoiminnasta ja tukipalvelupainotteisesta toiminnasta tavoitteelliseen kuntouttavaan päivätoimintaan.

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta seuraa päivätoiminnan kehittämistä. Lautakunta on ilmaissut tahdokseen, että kuntouttava päivätoiminta saadaan käyttöön kaikissa Keski-Suomen kunnissa ja että palvelua myönnetään asiakkaille hyvinvointialueen hyväksymillä palvelun myöntämisperusteilla. Myöntämisen tulee perustua asiakaskohtaiseen palvelutarpeen arviointiin.

Päivätoiminnan palveluiden tarkoituksena on asiakkaan toimintakyvyn ja mielen hyvinvoinnin tavoitteellinen tukeminen, sosiaalisten kontaktien luonti, yhteisöllisyyden lisääminen, yksinäisyyden ja syrjäytymisen ehkäisy, voimavarojen vahvistaminen ja elämänilon lisääminen. Toimintakyvyn ylläpitäminen merkitsee ikääntyvien itsenäisen elämän mahdollistumista, elämänlaatua, mahdollisuutta itselle merkityksellisiin harrastuksiin, mielekkäitä tapoja ajanviettoon, luovien tapojen löytämistä selviytymiseen niissä tilanteissa, joissa toimintakyvyssä tapahtuu muutoksia, selviytymistä vastoinkäymisissä ja luopumisissa, kannustusta itsestä huolehtimiseen sekä luottamusta omiin voimavaroihin.

Palvelun toimintamallia on hiottu yhdessä kuntien, seurakuntien ja järjestöjen kanssa kumppanuuspöydissä ja tapaamisissa. Kuntouttava päivätoiminta on mahdollista laajentaa kaikkien Keski-Suomen kuntien alueille, kunhan avoimelle päivätoiminnalle löytyy jatkuvuus kumppanuuksien kautta. Päivätoiminnan työntekijöiden kanssa on kehitetty asiakasprosessia, johon sisältyy muun muassa RAI-arviointivälineistön ja moniammatillisen osaamisen hyödyntäminen toimintakyvyn arvioinnissa.

Päivätoiminnan palvelujen kehittäminen palvelumuotoilun keinoin, yhteistyössä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa on käynnissä. Kehittäminen kytkeytyy kiinteästi myös hyvinvointialueen strategiaan ja tuottavuusohjelmaan: tavoitteena on kuntouttavia palveluita kehittämällä saada ylläpidettyä ikääntyneiden toimintakykyä ja ennaltaehkäistyä raskaampien palvelujen tarvetta.

Seniorikeskusmallin valmistelu käynnissä

Koti- ja asumispalvelujen varhaisen tuen palveluissa on päivätoiminnan kehittämisessä edetty kohti seniorikeskusmallia yhteistyössä kuntien hyvinvointikoordinaattoreiden sekä järjestöjen ja seurakuntien edustajien kanssa. Seniorikeskus tarkoittaisi palvelukokonaisuutta, joka on fyysinen ja/ tai verkostomainen. Kokonaisuus on yhteensovitettu ikääntyvien ja riskiryhmien hyvinvoinnin ja avuntarpeisiin vastaava monialainen, monitoimijainen palveluverkosto, joka toimii ja jota johdetaan kokonaisuutena.

Fyysiset seniorikeskukset toimivat myös avoimina matalan kynnyksen paikkoina tai tiloina, joihin kaikki ikääntyvät ovat tervetulleita. Kohtaamispaikka on toiminnallinen osa seniorikeskusta. Kohtaamispaikka kokoaa ja jakaa eri toimijoiden tietoa ja asiantuntemusta sekä auttaa kynnyksettömästi lisäavun saannissa. Avoimessa kohtaamispaikassa voi esimerkiksi viettää aikaa, harrastaa, lukea lehtiä, osallistua keskusteluihin, laulaa, tehdä käsitöitä ja juoda kupin kahvia. Toimintaa tuottavat hyvinvointialue, kunta, järjestöt, seurakunta ja yksityiset toimijat. Avoimen kohtaamispaikan toimijat toimivat omilla resursseillaan ja vastaavat toiminnasta aiheutuvista kustannuksistaan. Hyvinvointialue kannustaa paikallisia järjestöjä tulemaan mukaan osaksi avoimen kohtaamispaikan sisällön tuottamista ja ylläpitoa. Hyvinvointialue huomioi vuosittain myönnettävissä järjestöavustuksissa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävän ja siihen liittyvän paikallisen ja kuntien kanssa tehtävän työn.

Kuntouttava päivätoiminta ja seniorin hyvinvointineuvola sekä neuvonta ja palveluohjaus ovat osa seniorikeskusta. Seniorin hyvinvointineuvola tarjoaa ikääntyneille matalan kynnyksen ennaltaehkäiseviä ja kokonaisvaltaisia, hyvinvointia, terveyttä ja toimintakykyä edistäviä palveluita. Palvelu on tarkoitettu yli 65-vuotiaille itsenäisesti kotona asuville, jotka eivät vielä ole palveluiden piirissä. Seniorin hyvinvointineuvolaa kehitetään ja mallinnetaan Kestävän kasvun rahoituksen turvin. Hankerahoitus on käytettävissä vuoden 2024 loppuun asti. Erityiset pilotit ovat käynnistyneet Jyväskylän Vaajakosken alueella sekä Pihtiputaalla ja Viitasaarella. Kuluvana vuonna kutsutaan vielä kaikki 68 vuotta täyttävät hyvinvointitapaamisiin pilottialueilla.

Ikääntyneen alueelliset huolipuhelimet aloittivat toimintansa 4.9.2023. Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa arkipäivisin kello 9–15, jos läheisen ikäihmisen tai oma kotona selviytyminen huolettaa. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään hänen elämäntilanteeseensa parhaiten sopivat palvelut kotona asumisen tueksi. Huolipuhelimet ovat ensi vaiheen osa ikääntyneen neuvontaa, ohjausta ja palvelutarpeen arviointia ja suunnittelua.

Strategian toteuttamista pohditaan henkilöstöohjelman keinoin

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunta antaa lausuntonsa Keski-Suomen hyvinvointialueen henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja johtamista linjaavan henkilöstöohjelman luonnoksesta. Henkilöstöohjelman tarkoituksena on varmistaa, että hyvinvointialueella on riittävä, osaava, hyvinvoiva, osallistuva ja sitoutunut henkilöstö oikeissa paikoissa oikeaan aikaan, jotta palvelut saadaan sujumaan tavoitellusti.

Henkilöstöohjelman luonnos on syntynyt osallistavan, neljä kuukautta kestäneen yhteistyöprojektin tuloksena. Siihen on osallistunut 54 toimijaa ja heidän edustamiensa yhteisöjen jäseniä. Myös hyvinvointialueen työntekijöillä oli mahdollisuus osallistua henkilöstöohjelman työstöön Polis-kyselyn kautta. Lähtökohtana ovat olleet strategia ja kysymys, minkälaisen henkilöstöjohtamisen varassa se saadaan toteutumaan. Ohjelman sloganiksi on muodostunut ”Hyvä työarki kaikille” ja visioksi ”Meillä henkilöstö elää hyvää työarkea. Hyvän työn tekemiseen on hyvät olosuhteet ja voimavarat sekä tukena hyvä johtaminen.”

Henkilöstöohjelman on tarkoitus toimia johtamisen työkaluna, joka sisältää avainalueet, tavoitteet, keinot ja mittarit. Kehittämistoimiksi strategiakaudelle on nimetty lähijohtamisen kehittäminen, työvoiman hankinnan kehittäminen, palkitsemisen kehittäminen, työhyvinvointia ja työolosuhteita tukevien käytäntöjen kehittäminen sekä resurssisuunnittelun kehittäminen. Ohjelma on käsitelty henkilöstöjaoksessa, minkä jälkeen se kiertää lausunnoilla lautakunnissa ja päätyy aluehallitukseen 31.10.2023.

Palvelujen myöntämisen perusteet vuodelle 2024

Palvelujen myöntämisen perusteet -asiakirjakokonaisuus kiertää vielä keskeneräisenä ja valmisteluvaiheessa toimielimissä kommentointikierroksella lokakuun aikana. Tällä halutaan varmistaa toimielimille varhaisen vaiheen vaikuttamismahdollisuus kokonaisuuteen. Kommentoitavana olevat asiakirjat eivät ole valmiita asiakirjoja, vaan niitä hiotaan kommenttikierroksen jälkeen ja tuodaan päätöksentekoon marraskuussa.

Kokouksen esityslista 

Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan kokouksen esityslista liitteineen on osoitteessa www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/lautakunnat – suora linkki lautakunnan pdf-muodossa olevaan listaan. Lautakunnan kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvaks.fi-verkkosivuilla heti, kun se on tarkastettu.

Lisätietoja:

  • Kokouksen esittelijä: tietojohtaja Simo Reipas, simo.reipas(at)hyvaks.fi, tietojohtaminen p. 050 567 8537
  • Työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnan puheenjohtaja Maarit Heikkinen, p. 040 721 2639, maarit.heikkinen(at)hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialue: Vauvan kaa -hyvinvointipäivä lauantaina 28.10. Palokan neuvolassa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 11.10.2023

 

Vauvaperheet ja vauvaa odottavat perheet ovat tervetulleita Vauvan kaa -hyvinvointipäivään lauantaina 28.10. Palokan neuvolaan  

Vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet ovat tervetulleita Vauvan kaa -hyvinvointitapahtumaan, jossa esitellään vauvaa odottavien perheiden ja vauvaperheiden palveluita. Tapahtuma on lauantaina 28.10.2023 kello 11–15 Palokan neuvolassa Jyväskylässä, osoitteessa Ritopohjantie 25.

Tapahtumassa vauvaa odottavat perheet ja vauvaperheet saavat vinkkejä niin oman kuin vauvankin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen.  Perheille on myös tietoa millaista toimintaa ja tukea on tarjolla vauvaperheen arkea helpottamaan.

– Perheet saavat yhdestä paikasta ja samalla kertaa paljon erilaista hyödyllistä tietoa. Ja esittelypisteistä voi valita juuri ne, jotka itseä kiinnostavat, selvittää palvelupäällikkö Marja Lehtoranta.

Tapahtumassa mukana ovat Keski-Suomen hyvinvointialueelta neuvolan perhevalmennus, Sairaala Novan synnytysyksikkö, ravitsemusterapeutti, suun terveydenhuolto, pikkulapsiperheiden psykologipalvelut, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, perhekeskuskoordinaattorit, seksuaaliterveyspalvelut ja Omaks. Jyväskylän kaupungilta mukana ovat kulttuurineuvola ja kirjastot. Lisäksi tapahtumassa toimintaansa ja palvelujansa esittelevät Jyväskylän imetystukiryhmä ry, Liikenneturva, Jyväskylän seurakunta, Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry, MLL Järvi-Suomen piiri ry, Kantoliinayhdistys ry, JAMK/kätilöopiskelijat, Jyväskylän yliopisto sekä Keski-Suomen oikeusaputoimiston talous- ja velkaneuvonta ja Ulosottolaitoksen ennakoiva talousneuvonta.

Tapahtumassa on myös kahvio, jossa käy käteismaksu.

Vauvan kaa -tapahtuma on osa hyvinvointialueen neuvoloiden tarjoamaa perhevalmennusta ja se on avoin koko hyvinvointialueen perheille. Tapahtumaan on vapaa pääsy.

Lisätietoja:

  • palvelupäällikkö Marja Lehtoranta, p. 050 597 8314 ,Keski-Suomen hyvinvointialue, perhekeskus

Keski-Suomen hyvinvointialue: Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 10.10.2023

Aluehallitus hyväksyi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan

Aluehallituksen 10.10.2023 kokouksessa käsittelyssä olivat sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen ja Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen.

Sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan hyväksyminen

Aluehallitus merkitsi tiedoksi sosiaalihuoltolain mukaisen tukipalvelun palvelusetelisääntökirjan aiemman käsittelyn palveluntuottajien vaikuttamistoimielimessä, lasten, nuorten ja perheiden lautakunnassa sekä työikäisten ja ikääntyneiden lautakunnassa ja päätti hyväksyä sääntökirjan käyttöön 1.12.2023 alkaen. Palvelusetelillä järjestettävillä sosiaalihuoltolain mukaisilla tukipalveluilla varmistetaan sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tarvitsijoiden yhdenvertainen kohtelu sekä yhdenvertainen palveluiden saatavuus ja saavutettavuus koko hyvinvointialueella. Lisäksi palvelusetelitoiminnalla mahdollistetaan eri kokoisten palveluntuottajien osallistuminen sosiaalihuoltolain mukaisten tukipalveluiden tuottamiseen.

Palvelusetelillä voidaan järjestää asiointipalvelua, siivouspalvelua ja vaatehuoltopalvelua henkilölle, joiden toimintakyky on alentunut korkean iän, sairauden, vamman tai muun vastaavan syyn vuoksi. Sääntökirjaan on kuvattu muun muassa palvelun sisältö, palvelun tuottajiin kohdistuvat velvoitteet ja ehdot sekä myönnettävät palvelusetelituotteet ja niiden tunti- tai kappalehinnat.

Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenen vaihtuminen

Aluehallitus myönsi eron Keijo Hämäläiselle Sairaala Novan säätiön hallituksen jäsenyydestä ja valitsi uudeksi jäseneksi hallitukseen jäljellä olevaksi toimikaudeksi Jyväskylän yliopiston uuden rehtorin Jari Ojalan. Hämäläinen on pyytänyt eroa hallituksen jäsenyydestä paikkakunnalta muuton vuoksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan heti kun se on tarkistettu hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Lisätietoja:

  • Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi
  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi

Toivakan kunnanvaltuuston maanantain 25.9. kokouksen esityslistan nostot

Toivakan kunnanvaltuuston syyskauden ensimmäinen kokous pidetään maanantaina 25.9. klo 18 alkaen. Vt. kunnanjohtaja Touko Aalto kertoo illan kokouksen esityslistan nostot videolla.

Esityslista on kokonaisuudessaan luettavissa täällä.

Tervetuloa tuttuun tapaan seuraamaan kokousta suorana lähetyksenä Toivakan kunnan YouTube-kanavalle!

YouTube-kanavalle >>>

 

Keski-Suomen hyvinvointialue tiedottaa: Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Mediatiedote 23.8.2023

 

Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.:

Ikääntyneen asiakas- ja palveluohjaus paranee Keski-Suomen hyvinvointialueella

Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa, jos ikäihmisen kotona selviytyminen huolettaa. Soitolla saa vireille palvelutarpeen arvioinnin, jossa ikääntyneelle etsitään kotona pärjäämistä tukevat palvelut. 

Ikääntyneen huolipuhelimen kohderyhmää ovat kotona asuvat ikääntyneet henkilöt, joille on herännyt huoli kotona pärjäämisestä, mutta joilla ei vielä ole palveluita. Jos taas asiakkaalla jo on Keski-Suomen hyvinvointialueelta kotiin tulevia palveluita, kannattaa ensisijaisesti olla yhteydessä suoraan niihin.

Ikääntyneen huolipuhelimeen voi soittaa, jos arvioi, että kotona pärjäämiseen tarvitaan tukea. Silloin jos huoli kohdistuu kiireelliseen asiaan ikääntyneen terveydentilassa tai lääkehoidossa, tulee ottaa yhteys omalle terveysasemalle ja hätätilanteissa suoraan hätänumeroon 112.

Alueelliset Ikääntyneen huolipuhelimen numerot vastaavat 4.9. alkaen joka arkipäivä kello 9–15

Keski-Suomen hyvinvointialueella on helpotettu yhteyden saamista keskitettyyn asiakas- ja palvelunohjaukseen. Uusien asiakkaiden soitot ja asiakkaan kotona tehtävä työ on eriytetty toisistaan, ja Ikääntyneen huolipuhelimiin vastaavat päätoimiset kokeneet työntekijät arkipäivisin kello 9–15. Jo palveluiden piirissä olevilla on omat yhteyshenkilönsä palveluissa.

”Hyvinvointialueelle siirryttäessä eri kunnissa oli käytössä numeroita, joiden soittoajat olivat tyypillisesti lyhyet. Puheluita tuli paljon, kun asiakasohjaajat olivat kotikäynneillä ja puheluihin jouduttiin vastaamaan käyntien välissä”, kertoo palvelupäällikkö Riikka Röppänen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Tavoitettavuusongelma koski myös viranomaisten välistä ja hyvinvointialueen sisäistä toimintaa. Huolipuhelimet palvelevat asiakkaiden lisäksi kaikkia keskisuomalaisten ikäihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja turvallisuuteen vaikuttavia toimijoita ja viranomaisia. Esimerkiksi potilaan kotiutustilanteissa ja erilaisissa sosiaali- tai kriisipäivystyksen kautta tulleissa palvelutilanteissa yhteyden kotiin tarvittavien palveluiden järjestämiseksi saa nyt aiempaa helpommin.

”Meille soittava asiakas voi tarvita apua kotiin esimerkiksi, jos liikkuminen on vaikeutunut tai on tapahtunut kaatuilua. Monesti päivittäisissä toimissa kuten peseytymisessä tai lääkkeiden otossa on haastetta. Tai jos muisti ei toimi kuten ennen, voi ruokailu unohtua ja ravitsemus yksipuolistua. Valitettavan moni ikääntynyt on myös yksinäinen, jopa masentunut. Meillä sitten etsitään yksilöllisiä ratkaisuja kunkin asiakkaan haasteisiin”, Röppänen kuvaa.

Neljä alueellista numeroa – Jyväskylä jaettu kolmelle alueelle

Ikääntyneen huolipuhelimella on neljä alueellista puhelinnumeroa. Aluekartta löytyy sivuiltamme: Ikääntyneen huolipuhelimet aloittavat 4.9.: Ikääntyneen asiakas- ja palveluohjaus paranee Keski-Suomen hyvinvointialueella | Keski-Suomen hyvinvointialue (hyvaks.fi)

Ikäihmisten suuren määrän takia Jyväskylä on jaettu kolmeen alueeseen. Tällä pyritään tasoittamaan puheluiden määriä eri alueilla: Korpilahden asiakkaiden puheluihin vastataan läntiseltä alueelta, Tikkakosken, Vaajakosken ja Palokan asiakkaille vastataan itäiseltä alueelta ja Jyväskylän keskustan puhelut hoitaa keskinen alue.

  • Pohjoinen alue: 014 266 3082
    • Kannonkoski, Karstula, Kinnula, Kivijärvi, Kyyjärvi, Pihtipudas, Saarijärvi, Viitasaari, Äänekoski
  • Itäinen alue: 014 266 3081
    • Hankasalmi, Konnevesi, Laukaa, Uurainen ja Jyväskylästä Palokka, Tikkakoski ja Vaajakoski,
  • Läntinen alue: 014 266 3080
    • Joutsa, Jämsä, Keuruu, Luhanka, Multia, Petäjävesi, Toivakka ja Jyväskylästä Korpilahti
  • Keskinen alue: 014 266 1801
    • Muurame ja keskinen Jyväskylä, poislukien Tikkakoski, Vaajakoski, Palokka ja Korpilahti

Lisätiedot:

Viikolla 34: Palvelupäällikkö Riikka Röppänen, Koti- ja asumispalvelut / Kotiin vietävät palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, fi p. 040 569 5761, riikka.roppanen(at)hyvaks.

Viikolla 35: Palvelujohtaja Mirja Ahoniemi, Koti- ja asumispalvelut / Keskitetty asiakas- ja palveluohjaus, p. 040 550 3719, mirja.ahoniemi@hyvaks.fi

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedote ma 7.8.2023 klo 14.10

Keski-Suomen pelastuslaitoksen tiedote ma 7.8.2023 klo 14:10;

Keski-Suomen hyvinvointialueen pelastustoimi on seurannut säätilanteen ennusteita torstai- iltapäivästä lähtien. Tällä hetkellä Ilmatieteen laitoksen mukaan maanantain ja tiistain ennusteissa on edelleen epävarmuutta. Maanantai aamupäivän aikana ennusteet ovat kuitenkin hieman lieventyneet Keski-Suomen osalta. Edelleen tiistaiksi on ennustettu kovaa perustuulta Keski-Suomeen sekä ukkosrintaman kehittymistä pohjoisemmaksi.

Keski-Suomen pelastuslaitos varautuu suorittamaan normaalia enemmän vahingontorjuntatehtäviä tiistain (8.8.2023) aikana. Yleisesti pelastustoimi on hyvin varautunut vahingontorjuntatehtävien suorittamiseen ja valmiutta pystytään säätämään tilanteen mukaan.

Rajuilmojen aikana pelastustoimea haastavat lyhyelle ajanjaksolle ajoittuvat kiireettömien yksittäisten pienempien tehtävien ryppäät.

Edelleen kehotamme keskisuomalaisia tarkastelemaan omaa asuinympäristöä Ilmatieteen laitoksen antamien varautumisohjeiden mukaan. Esimerkiksi puutarhakalusteiden ja trampoliinien osalta lisävahinkojen estäminen on edelleen paikallaan.

Mikäli rajuilman aikana pihalle kaatunut puu ei aiheuta enää välitöntä vaaraa ja haittaa ihmisille tai omaisuudelle, voi asiaa selvitellä tilanteen jälkeenkin. Hätänumeroon soittamisen sijaan voi harkita esimerkiksi soittoa ammattimetsurille tai kysyä toimintaohjeita omasta vakuutusyhtiöstä.

Sähkölinjojen raivaamisesta vastaavat verkkoyhtiöt. Edes pelastustoimi ei koske sähkölinjoille kaatuneeseen puuhun ilman verkkoyhtiön lupaa.

Lintuinfluenssaa ei ole toistaiseksi todettu laboratoriotestein Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella – taudin leviämistä estetään

Jyväskylän kaupunki, tiedote 28.7.

Suomessa on kesä-heinäkuussa todettu H5N1-tyypin korkeapatogeenista lintuinfluenssaa useilta paikkakunnilta. Tautia on todettu etenkin lokkilinnuista. Lisäksi viruksen aiheuttamaa tautia on todettu Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla tarhatuissa turkiseläimissä. Keski-Suomessa ei ole tähän mennessä havaittu laboratoriossa varmistettuja tartuntoja. Jyväskylästä on lähetty Ruokavirastoon tutkittavaksi muutamia kuolleita lokkeja, mutta näistä näytteistä ei ole vielä saatu tuloksia.

Tauti on erityisesti vesilintujen tauti, mutta se voi olla vaarallinen kaikille linnuille. Tauti tarttuu helposti linnusta toiseen. Tartunnan saanut lintu erittää virusta hengitysilmaan ja erityisen runsaasti ulosteisiin. Taudin oireita ovat muun muassa apaattisuus, ruokahaluttomuus, muninnan lasku, pään alueen turvotus ja korkea kuolleisuus. Myös hengitystieoireita ja ripulia saattaa esiintyä.

Taudin eteneminen voi olla niin nopeaa, ettei mitään oireita ehditä havaitsemaan ennen linnun kuolemaa. Lintuinfluenssaa ei voi todeta linnusta silmämääräisesti, vaan aina tarvitaan näytteenotto ja laboratoriotutkimus.

Lintuinfluenssavirus ei tartu ihmiseen eikä kissoihin tai koiriin helposti, ja tartuntatapauksia ilmenee hyvin harvoin. Suomessa ei ole todettu yhtään tapausta. Oireet ihmisten tartunnoissa ovat yleensä lieviä hengitystie- tai silmäoireita.

Leviämistä estetään esimerkiksi siipikarjan pitämisellä sisällä

Ruokavirasto on perustanut eläintautilain mukaisen tartuntavyöhykkeen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. Tartuntavyöhykkeellä on kiellettyä esimerkiksi pitää siipikarjaa ulkona. Keski-Suomi ei kuulu tällä hetkellä tartuntavyöhykkeeseen, mutta Ruokavirasto suosittelee, että siipikarja pidettäisiin sisällä koko maassa.

Kuolleiden lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille

Yksittäinen kuollut lintu ei yleensä herätä epäilystä lintuinfluenssasta eikä niistä tarvitse tehdä ilmoitusta. Mikäli havaitsee useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun samalta alueelta tulee tehdä ilmoitus alueen kunnaneläinlääkärille. Myös yksittäisen ison petolinnun kuolema on hyvä ilmoittaa.

Jyväskylän seudun ympäristöterveyden alueella (Jyväskylä, Hankasalmi, Joutsa, Luhanka, Multia, Muurame, Petäjävesi, Toivakka, Uurainen ja Äänekoski) ilmoitukset tehdään valvontaeläinlääkäreille, joiden yhteystiedot löytyvät tämän tiedotteen lopusta.

Valvontaeläinlääkärit huolehtivat tarvittavasta näytteenotosta. Virka-ajan ulkopuolella ilmoituksen voi tehdä päivystävälle läänineläinlääkärille tai päivystävälle kunnaneläinlääkärille.

Miten toimia, jos löytää yksittäisen kuolleen luonnonvaraisen linnun?

Yksittäiset linnut voi haudata vähintään 40 senttimetrin syvyyteen paikkaan, jossa ihmisten ja eläinten terveydelle sekä ympäristölle aiheutuvat riskit ovat mahdollisimman vähäiset. Hautaaminen pyritään tekemään siten, ettei lintuun kosketa käsin, vaan lintu siirretään esimerkiksi lapiolla. Haudatessa on hyvä käyttää kertakäyttökäsineitä, vaikka lintuun ei koskisikaan.

Vaihtoehtoisesti linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin).

Linnun käsittelyn jälkeen kädet on pestävä hyvin vedellä ja saippualla sekä desinfioitava alkoholipohjaisella käsihuuhteella.

Syrjemmällä, esimerkiksi metsässä, kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi.

Hyödyllistä tietoa lintuinfluenssasta ja sen torjunnasta löytyy alla olevista linkeistä:
– https://www.ruokavirasto.fi/teemat/lintuinfluenssa
– https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/taudit-ja-torjunta/taudit-ja-taudinaiheuttajat-a-o/lintuinfluenssa

 

Lisätiedot:

Valvontaeläinlääkärit p. 040 5459301, valvontaelainlaakari(at)jyvaskyla.fi
Ympäristöterveyspäällikkö Hanna Yksjärvi, p. 050 4724850, hanna.yksjarvi(at)jyvaskyla.fi

Vesikatko tiistaina 11.7. klo 8 alkaen Ruuhimäessä

Tiistaina 11.07.2023 klo. 8:00 alkaen suoritetaan isompi saneeraus Ruuhimäen paineenkorotusasemalla.

Saneerauksen yhteydessä uusitaan sekä aseman putkituksia että sähköjä.
Tästä johtuen joudutaan vedensyöttö katkaisemaan Ruuhimäessä.

Putkitöiden valmistuttua pystymme avaamaan sulut, mutta itse paineenkorotus pysyy sammuksissa, kunnes sähkötyöt on saatu suoritettua loppuun. Eli osaan Ruuhimäestä saadaan vesi jo muutaman tunnin päästä huollon aloittamisesta.

Kaikkialle vedenpaine ei ilman paineenkorotusta kuitenkaan riitä, eli ainakin Pittääntiellä ja Kotamäenkaaressa tulee katko olemaan pidempi.

Lisätietoja saa tarvittaessa vesihuollon työntekijöiltä:

Pekka Koivunen puh. 040 660 40 04
Olli Manninen puh. 040 655 54 11

Video: Kunnanvaltuuston 12.6. kokouksen esityslistan nostot

Kuntaympäristöjohtaja, vs. kunnanjohtaja Jari Lämsä kertoo videolla Toivakan kunnanvaltuuston 12.6. kokouksen esityslistalla olevia asioita.

Kunnanvaltuuston kokous pidetään maanantaina 12.6. klo 18 kirjaston salissa (Iltaruskontie 4A, 41660 Toivakka). Kokousta voi seurata myös suorana Toivakan kunnan YouTube-kanavalla. Tervetuloa kuulolle!

Kunnanvaltuuston 12.6. kokouksen esityslista löytyy kokonaisuudessaan täältä.

 

Kunnanhallituksen esityslistalla: TE24 –uudistusta kohti valmisteluhankkeen kautta, lisämäärärahan tarve putkivuotoriskiin sekä kunnanjohtajan sijaistaminen

Toivakan kunnanhallituksen kokoukseen 5.6.2023 esityslistalla ovat muun muassa Keski-Suomen työllisyysalueiden valmistelu -hanke 1.6.2023-31.12.2023 (TE24), lisämääräraha investointeihin vuodelle 2023 sekä kunnanjohtajan sijaistaminen hakuprosessin ajan.

Keski-Suomen työllisyysalueiden valmisteluhankkeessa valmistellaan koko Keski-Suomen alueen työllisyysalueiden muodostamista

Eduskunta hyväksyi lakiesityksen TE-palvelujen uudistuksesta 1.3.2023. TE-palvelut siirtyvät kunnille 1.1.2025. Uudistuksen tavoitteena on palvelurakenne, joka edistää parhaalla mahdollisella tavalla työntekijöiden nopeaa työllistymistä ja lisää työ- ja elinkeinopalvelujen tuottavuutta, saatavuutta, vaikuttavuutta ja monipuolisuutta. Uudistuksessa huomioidaan palvelujen yhdenvertainen saatavuus. Uudistuksessa työllisyyden ja yritysten kasvua tukevat julkiset palvelut tulevat osaksi kuntien työllisyys- ja elinvoimatehtäviä.

TE-hallinnon henkilöstö siirtyy kuntiin liikkeenluovutuksella ns. vanhoina työntekijöinä. Palvelut siirretään kunnille tai useammasta kunnasta muodostuville työllisyysalueille, joiden työvoimapohjan on oltava vähintään 20 000 henkilöä. Työllisyysalueen muodostavien kuntien tulee olla maantieteellisessä yhteydessä toisiinsa ja niiden tulee muodostaa työmarkkinoiden ja työssäkäynnin kannalta toimiva alue.

Kunnat vastaavat tulevien työllisyysalueiden valmistelusta. Kuntien on sovittava yhteistoiminta-alueiden muodostamisesta sekä ilmoitettava siitä työ- ja elinkeinoministeriölle lokakuun 2023 loppuun mennessä. Palvelujen järjestämisvastuu siirtyy kunnille 1.1.2025. Vaikka järjestämisvastuu siirtyy, valtiolla säilyy viime kädessä vastuu työvoimasta. Valtio vastaa työvoimapalvelujärjestelmästä ja sen toimivuudesta valtakunnan tasolla.

Toivakan kunta on käynyt keskusteluja työllisyysalueen valmistelusta eteläisen Keski-Suomen alueen seitsemän muun kunnan kanssa. Valmistelussa on apuna ulkopuolinen asiantuntija Mikko Kesä Oy. Valmistelussa selvitetään mahdollisuuksia järjestää työllisyyspalvelut eteläisen Keski-Suomen kuntien kesken ja parasta mahdollista järjestämismallia. Kunnat voivat perustaa alueelle kuntayhtymän tai toimia vastuukuntamallilla, jossa isäntäkuntana ja järjestämisvastuussa olevana kuntana työllisyysalueella toimisi Jämsän kaupunki.

Työllisyysalueeseen liittyvien sopimusten ja järjestämissuunnitelman sekä palveluiden järjestämiseksi alueelle on suunniteltu haettavaksi kansallista kehittämisrahaa Keski-Suomen liitosta maakunnallisena hankkeena, jossa hankkeen hakijana on Jyväskylän kaupunki sekä Äänekoski ja Jämsä osahankkeiden toteuttajina. Hankkeen nimi on Keski-Suomen työllisyysalueiden valmistelu -hanke. Hankkeen kesto 1.6.2023-31.12.2023.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat 196 201 euroa, josta Keski-Suomen liitto rahoittaa 80 % ja Keski-Suomen kunnat asukaslukuunsa suhteutettuna maksavat 20 % omarahoitusosuuden. Toivakan omarahoitusosuus on 346,69 euroa. Jämsän (eteläinen alue) osahankkeen kustannusosuus on 47086 euroa.

Yhteishankkeessa tehdään tuensaajien kesken sopimus rahoituksen hakemisesta ja hankkeen toteuttamisesta. Tukipäätöstä ei voida tehdä Keski-Suomen liitossa ennen, kun sopimus on saapunut rahoittajalle. Sopimuksessa määritellään mm. tuensaajien keskinäiset oikeudet ja velvollisuudet sekä se, että päätoteuttaja vastaa yhteishankkeen koordinaatiosta ja yhteydenpidosta Keski-Suomen liiton kanssa.

Keski-Suomen työllisyysalueiden valmisteluhankkeessa valmistellaan koko Keski-Suomen alueen työllisyysalueiden muodostamista, joita on valmistelun tässä vaiheessa syntymässä kolme: Pohjoisen Keski-Suomen työllisyysalue, Jyväskylän kaupungin työllisyysalue ja eteläisen KeskiSuomen työllisyysalue. Hankkeessa ovat mukana kaikki alueen kunnat.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy Keski-Suomen työllisyysalueiden valmisteluhankkeen 1.6.-31.12.2023 ja siihen liittyvän omarahoitusosuuden.

 

Investointiohjelmaan lisämäärärahatarve käyttövesiputkien saneeraukseen koulukeskuksen C-rakennuksessa

Talousarvion investointiohjelma sisältää vuoden 2023 osalta käyttövesiputkien saneeraushankkeen koulukeskuksen A- ja B-rakennuksille. Suunnittelu on käynnistynyt keväällä. Investointiohjelmaan on tällä hetkellä varattu vain suunnittelun määrärahoja kuluvan vuoden osalta.

Saneeraussuunnitelmaa laadittaessa on havaittu kuparisten käyttövesiputkistojen ennenaikaisia syöpymisiä myös koulukeskuksen C-rakennuksessa ja rakennuksessa on jo tapahtunut putkivuotoja, joiden vahingot ovat kuitenkin toistaiseksi jääneet vähäiseksi. Riski suuremman vahingon syntymiseen on kasvanut, joten C-rakennuksen käyttövesiputkien saneeraus on otettu mukaan suunnitteluun. Hankkeissa on kyse siitä, että putkien materiaali vaihdetaan uusimalla käyttövesiputket muoviputkiksi.

C-rakennuksen putkiurakkaa on valmisteltu toteutettavaksi jo kesän 2023 aikana, koska hanke on kiireellinen lisävahinkojen välttämiseksi. Urakka-asiakirjat valmistuvat kilpailutusta varten kesäkuun alussa ja urakka-aika ajoittuisi pääosin heinäkuulle niin, että työt valmistuvat ennen koulun alkua. Investointiohjelmaan esitetään muutos siten, että kohteeksi lisätään myös koulukeskuksen C-rakennus ja tälle investointikohdalle varataan määräraha hankkeen toteuttamiseksi jo vuonna 2023.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää edelleen kunnanvaltuustolle, että kunnan

investointiohjelmaan lisätään koulukeskuksen C-rakennuksen käyttövesiputkien saneeraus ja tämä hanke toteutetaan jo kesän 2023 aikana. Ehdotus investoinnin edellyttämästä määrärahatarpeesta annetaan kokouksessa.

 

Uuden kunnanjohtajan toivotaan aloittavan viimeistään syyskuussa

Kunnanjohtajan virkavapaan ajan (28.4.-31.5.2023) vs kunnanjohtajana toimii kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä. Uuden kunnanjohtajan toivotaan aloittavan elokuun aikana, mutta viimeistään syyskuussa.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja on ollut yhteydessä henkilöihin, jotka mahdollisesti voisivat hoitaa kesän ajan virkaa vt kunnanjohtajana.

Ottaen huomioon asian luonne, asia käsitellään kunnanhallituksen puheenjohtajan esittelystä.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että

1) ajalla 1.-18.6.2023 vt kunnanjohtajana toimii kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä. Jari Lämsälle maksetaan kunnanjohtajan viran hoitamisesta 1.500,00 €/kk lisäyksenä tehtäväkohtaiseen palkkaan ajalla 28.4.-18.6.2023.

2) Vt kunnanjohtajana ajalla 19.6.-31.7.2023 toimii Sakari Ainali. Palkka on 6.700,00 €/kk.

3) Vt kunnanjohtajana ajalla 1.8.2023 alkaen siihen asti, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa virassa, toimii kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä. Jari Lämsälle maksetaan kunnanjohtajan viran hoitamisesta 1.500,00 €/kk lisäyksenä tehtäväkohtaiseen palkkaan 1.8.2023 alkaen siihen asti, kunnes uusi kunnanjohtaja aloittaa virassa.

4) Päätös astuu voimaan 12.6.2023 mahdollisesta muutoksenhausta huolimatta.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vs. kunnanjohtaja, kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä

p. 040 630 4035

Koko esityslista on luettavissa täällä.