Linkki kysyi palveluista, asukkaat vastasivat

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote  5.6.2025

 

Linkki kysyi palveluista, asukkaat vastasivat 

Linkki-joukkoliikenne toteutti keväällä 2025 joukkoliikenneaiheisen kyselyn toimialueen kuntien asukkaille. Kyselyllä selvitettiin millaisena asukkaat näkevät joukkoliikennepalvelujen tämänhetkisen toimivuuden alueella kesällä 2024 toteutetun linjastouudistuksen ja aluelaajennuksen jälkeen.

Kysely on yksi työkaluista, joilla Linkin palveluita pyritään kehittämään. Joukkoliikenteen halutaan toimivan vaihtoehtona yhä useamman asukkaan arkiliikkumisessa. Joukkoliikennematkustuksen suosiota pyritään lisäämään niin, että matkamäärät saavuttavat vuoteen 2030 mennessä 15 miljoonan vuosittaisen matkan rajapyykin. 

Kyselyn toteutus

Asukaskysely toteutettiin verkkokyselynä 5.–31.3.2025. Kuntiin oli järjestetty myös perinteinen paperilomakkeen täyttömahdollisuus. Vastauksia kertyi 1655, niistä jyväskyläläisiltä 989, laukaalaisilta 184, muuramelaisilta 84, äänekoskelaisilta 245, hankasalmelaisilta 76, toivakkalaisilta 39 ja petäjävetisiltä 38.

Vastaajista 66 prosenttia ilmoitti iäkseen 25–64 vuotta, 15 prosenttia 65 vuotta tai yli, ja 10 prosenttia 17–24 vuotta. Alle 17-vuotiaita vastaajia oli noin 9 prosenttia. Vastaajista 48 % oli työssäkäyviä, 18 % eläkeläisiä, 13 % opiskelijoita, 10 % työttömiä ja 8 % koululaisia.

Talouden autojen määräksi vastaajat ilmoittivat yhden (40 %), ei yhtään (36 %) tai vähintään kaksi (25 %). Vastaajista valtaosa eli 85 prosenttia kertoi matkustaneensa joukkoliikenteellä viimeksi kuluneen vuoden aikana.

 

”Miksi omistaisin auton?”

Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia ilmoitti käyttävänsä joukkoliikennettä lähes päivittäin, 30 prosenttia muutaman kerran viikossa, 32 prosenttia satunnaisesti ja 3 prosenttia ei juuri ollenkaan. Noin 3 prosenttia vastaajista ilmoitti joskus harkitsevansa Linkin käyttöä. Noin 0,1 prosenttia ei käyttäisi joukkoliikennettä lainkaan, vaikka siihen olisi hyväkin mahdollisuus.

Pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttöön oli työ- tai koulumatkakulkeminen (45 % vastaajista). Vapaa-ajan matkoja ilmoitti Linkillä tekevänsä noin 26 prosenttia, asiointimatkoja 24 prosenttia vastaajista.

 

”Yllättävän toimiva”

Joukkoliikenteen käyttöön kannustaviksi tekijöiksi mainittiin asuinpaikan tai määränpään lähellä kulkevat reitit (19 %) sekä se, että ei omista ajokorttia tai omaa autoa (18 %). Joukkoliikenteen käyttöä puolsi myös edullisuus oman auton käyttöön verrattuna (11 %), vaivattomuus (10 %), ympäristöystävällisyys (9 %), kulkutavan toimivuus (9 %), aikataulujen sopivuus omiin tarpeisiin (8 %). Lisäksi joukkoliikenne nähtiin mukavana tapana matkustaa (5 %) ja plussaa oli myös se, että matka-aikaa on mahdollisuus hyödyntää muuhun, esimerkiksi lukemiseen (5 %).

Vastaajista 67 prosentilla joukkoliikenteen pysäkki sijaitsi alle 0,5 kilometrin etäisyydellä, 21 prosentilla matkaa pysäkille oli 0,5–1 kilometriä ja 8 prosentilla 1–3 kilometriä.

  

”Kattavat palvelut Jyväskylän kokoiseen kaupunkiin”

Lippuhintoja 56 prosenttia vastaajista piti kohtuullisina ja 18 prosenttia halpoina verrattuna oman auton käyttöön. Liian kalliina lippuja piti 22 prosenttia vastanneista.

 

”Reaaliaikainen reittiopas on mahtava”

Sähköisistä palveluista suosituin oli Linkin reittiopas https://reittiopas.jyvaskyla.fi, jota 71 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä. Verkkosivustoa https://linkki.jyvaskyla.fi oli käyttänyt 52 prosenttia vastanneista, Waltti-fi-verkkokaupuan palvelua 44 prosenttia, Linkki-lippusovellusta 31 prosenttia ja Waltti Mobiili-sovellusta 26 prosenttia vastaajista. Noin 6 prosenttia vastanneista ilmoitti, että ei käytä mitään Linkin sähköisiä palveluja.

Paperisen aikatauluvihkon säilyttäminen sai kyselyssä ääniä puolesta ja vastaan: asteikolla 1-10, jossa 0 = ei tarpeellinen, 10 = erittäin tarpeellinen, keskiarvoksi tuli 4,9. Eniten säilyttämisen kannalta olivat 65 vuotta täyttäneet vastaajat, vähiten alle 24-vuotiaat.

”Linkit eivät sovi mulle”

Niistä kyselyyn vastanneista, jotka eivät joukkoliikennettä käytä, noin puolelle ei ollut tarjolla sopivia linjoja, vuoroja, reittejä tai vaihtoyhteyksiä ei ole tarjolla. Vastaajista 43 prosenttia ilmoitti käyttävänsä omaa autoa. Vastaajista 42 prosentin mielestä joukkoliikenne ei kulje silloin, kun sitä tarvitsisi. Joukkoliikenteellä ei pääse tahtomaansa paikkaan vastaajista 22 prosentin mielestä. Reitit ja aikataulut näki liian monimutkaisiksi selvittää 11 prosenttia vastaajista ja 10 prosentille matka pysäkille on liian pitkä. Joukkoliikennettä piti liian hitaana matkustustapana 11 prosenttia vastanneista, ja noin 5 prosenttia ilmoitti esteeksi joukkoliikenteen käytölleen sen, että ei tiedä miten linja-autossa kuuluu toimia.

 

”Aina voisi toki kehittää lisää”

Keskimääräiseksi arvosanaksi Linkin palveluista vastaajat antoivat 7,9 asteikolla 0–10 (10=erittäin hyvä). Kyselyn avoimeen kenttään kirjattiin kehittämiskohteita, risuja ja ruusuja.

Kehittämistä toivottiin esimerkiksi joidenkin asuinalueiden joukkoliikenneyhteyksiin sekä iltoihin ja viikonloppuihin.  Tiiviimmin liikennöidyillä taajama-alueilla joukkoliikenne koettiin enimmäkseen toimivaksi, mutta etäämpänä tai harvempaan asutuilla seuduilla haastavaksi. Myös suoria yhteyksiä toivottaisiin vaihdollisten sijaan.

 

”Kylillä kulkee hyvin, maalla sais kulukia enämpiki”

Risuja vastaajat antoivat muun muassa lippuhintojen korotuksista, harvempaan asuttujen alueiden palvelutarjonnasta, myöhässä ajetuista vuoroista, poikittaisliikenteen puuttumisesta ja ruuhka-aikojen täysistä autoista. Aluelaajennus ei ole lisännyt uusien kuntien palveluita kaikkien asukkaiden toivomalla tavalla: vuorovälit ja reitit ovat toistaiseksi säilyneet kunnissa pitkälti aiemman kaltaisina, vaikka lippujen hinnat ovat pääosin selkeästi halventuneet.

”Perushyvä paikallisliikenne”

Kiitoksia Linkki sai avoimissa vastauksissa runsaasti muun muassa reittioppaan reaaliaikaisen kulun seurantamahdollisuudesta. Lisäksi kiiteltiin palvelun toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä, ystävällisiä kuljettajia ja uutta kalustoa. Useampi vastaaja mainitsi palvelujen parantuneen kesän 2024 uudistusten jälkeen.

Ilahduttava huomio oli, että joukkoliikenteen puolestapuhujiksi osoittautui noin puolet kyselyyn vastanneista. Ilmoituksensa mukaan 55 prosenttia vastanneista voisi suositella Linkki-joukkoliikenteen palveluja ystävälleen.

  

”Asiakkaiden tapa kiittää matkasta kyydistä poistuessaan kertoo kaiken! Ihana tapa.”

(Otsikoiden kursivoidut lainaukset ovat poimintoja kyselyn avoimiin kohtiin kirjatuista asiakkaiden kommenteista)

 

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Kunnanhallituksen maanantain 19.5. kokouksen esityslistan nostoja

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 19.5. kokoukseen on muun muassa Toivakan kunnan kiinteistöohjelma 2035, neljännesvuosiraportti 1–3/2025, vuoden 2025 verotuloennustemuutos, Toivakan Lämpö Oy:n laina / kunnan takaus ja tytäryhteisöjen tilinpäätökset 2024. Lisäksi valtuuston toimikauden vaihtumisen vuoksi esityslistalla on useita esityksiä valtuustolle koskien lakisääteisiä valintoja kunnanhallituksen, lautakuntien ja muiden toimielinten jäsenten ja varajäsenten valitsemisiin liittyen.

Toivakan kunnan kiinteistöohjelma toimii taustaselvityksenä tulevaisuuden kiinteistöinvestointien päätöksille

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee Toivakan kiinteistöohjelman 2035 tiedoksi ja esittää sitä kunnanvaltuustolle tiedoksi.

Kiinteistöohjelma ei ole Toivakassa varsinainen päätösasiakirja, vaan se toimii taustaselvityksenä, kun kiinteistöinvestoinneista tehdään myöhemmin päätöksiä. Kiinteistöohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat konsulttina toimineen Brado Oy:n näkemyksiä kunnan kiinteistöjen kehittämisestä vuoteen 2035 asti tämänhetkiseen tietoon peilaten.

Kiinteistöohjelman avulla on mahdollista muodostaa kokonaiskuva kunnan omistamista ja ylläpidettävistä rakennuksista, mutta kunnan päätöksenteossa linjataan edelleen erikseen kaikki kiinteistöinvestoinnit esimerkiksi koulujen tai rakennuksista luopumisten osalta. Kiinteistöohjelman aikatauluehdotukset ovat niin ikään konsultin suosituksia ja ovat osittain riippuvaisia siitäkin, miten hyvinvointialueen tilakysymykset ratkaistaan pitemmällä aikajänteellä Toivakassa. Konsultti Brado Oy suosittelee joka tapauksessa koulu- ja päiväkotitilojen osalta hankesuunnittelun aloittamista hyvissä ajoin tulevaisuuden tarpeita varten, jolloin eri vaihtoehtoja ja vaikutuksia voitaisiin selvittää riittävästi ennen tulevaisuuden investointipäätöksiä.

Neljännesvuosiraportti kokoaa taloudellista tilannetta, toiminnan edistymistä sekä antaa arviointimahdollisuuden loppuvuoden kehitykselle

Kunnan tuloslaskelman mukaan käyttötalous on toteutunut budjetin mukaisesti ajalla 1.1.-31.3.2025. Toimintakatteen toteuma on 22 % budjettiin verrattuna ja ylijäämä 31.3.2025 on 233 993 euroa.

Toimintatuottoja on kirjattu vuoden ensimmäisen neljänneksen päättyessä 414 0306 euroa (10 % talousarviosta). Toimintakuluja kirjattiin 2 070 900 euroa (18 % talousarviosta). Verotuloja kirjattiin 1 410 999 euroa (24 % talousarviosta) ja valtionosuuksia 673 983 (26 % talousarviosta).

Vuosikatteeksi muodostui 419 272 euroa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää merkitä neljännesvuosiraportin 1–3/2025 tiedoksi saaduksi.

Verotuloennusteen 2025 muutoksen vaikutukset kunnan talousarvioon

Veroennustekehikon päivitys perustuu pääosin kevään kuntatalousohjelman arvioihin verotulojen kehityksestä. Lisäksi on käyty keskusteluja verotulojen tulevien vuosien kehityksestä
valtiovarainministeriön kanssa. Ennusteessa on myös huomioitu verotilitykset huhtikuuhun asti, väestörakenne vuodelta 2024 sekä kiinteistöveron ennakkotiedot verovuodesta 2025.

Kaikki hallituksen kehysriihessä päätetyt veronkevennykset ovat huomioitu. Ansiotulojen parantunut kehitysarvio pitää kunnallisveroennusteen käytännössä muuttumattomana vuosina 2026–2027. Yhteisöveroennuste heikkenee samalla ajanjaksolla vain hieman. Kiinteistöveroennuste heikkenee verrattain selvästi eniten. Rakentamisen heikon kysynnän takia kiinteistövero pienenee keskimäärin noin 50 miljoonaa euroa/vuosi.

Muutos Toivakan kunnan talousarvioon 2025 on -142 000 euroa. Muutoksen jälkeen kunnan arvioitu ylijäämä vuodelle 2025 on 4 062 euroa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kunnan veroennusteeseen vuodelle 2025 tehdään seuraavat muutokset: 1. kunnallisverotuottoa alennetaan 117 000 eurolla, 2. kiinteistöverotuottoa alennetaan 16 000 eurolla, 3. yhteisöveron tuottoa alennetaan 9 000 eurolla.

Toivakan Lämpö Oy:n investointilainan ja kunnan myöntämä takaus käsittelyssä

Toivakan Lämpö Oy, joka on kunnan kokonaan omistama yhtiö, suunnittelee uuden kaukolämpölinjan rakentamista MH-Betoni Oy:lle. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat arviolta 125 000 euroa, ja liittymismaksu on 65 000 euroa, joka maksetaan kahden vuoden aikana. Investointi on tarkoitus rahoittaa lainalla, jonka takaajaksi Toivakan Lämpö Oy hakee kuntaa.

Kunnan näkökulmasta investointi ja takaus ovat perusteltuja, sillä kunnan rakennukset lämpiävät pääosin kaukolämmöllä, eikä kunnassa ole muita kaukolämmön tuottajia. Verkoston laajentaminen tukee huoltovarmuutta ja kunnan ydintoimintoja. Toivakan Lämpö Oy pyytää lainatarjoukset Keski-Suomen Osuuspankilta ja Kuntarahoitus Oyj:ltä, laina-ajaksi suunnitellaan 10 vuotta.

Kuntalain 129 §:n mukaan kunta voi myöntää takauksen, mikäli se ei vaaranna kunnan kykyä hoitaa lakisääteisiä tehtäviään eikä sisällä merkittävää taloudellista riskiä. Esityksessä todetaan, että takaus ei vaaranna kunnan taloutta ja että vastavakuudet kattavat mahdolliset riskit. Takaus kattaa myös lainan liitännäiskustannukset, kuten korot ja kulut, ja on voimassa, kunnes kaikki velvoitteet on maksettu.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää kunnanvaltuustolle, että Toivakan Lämpö Oy:lle myönnetään kunnan omavelkainen takaus 125 000,00 euron lainapääomalle. Takauksen vastavakuudeksi yhtiön tulee luovuttaa kunnalle lainan pääoman (ml. korot ja mahdolliset perimiskulut) kattava yritystakaus. Lisäksi yhtiön tulee maksaa takauksesta 0,3 %:n takausprovisio

vuoden viimeisen päivän mukaiselle jäljellä olevalle lainamäärälle.

Samalla kunnanhallitus esittää, että kunnanvaltuusto oikeuttaa kunnanhallituksen hyväksymään lainan tarkemmat ehdot sen jälkeen, kun ne ovat tiedossa.

Tytäryhteisöjen tilinpäätökset 2024

Kunnan tytäryhteisöjen hallitukset ovat hyväksyneet yhtiökohtaiset tilinpäätökset.

Toivakan kunnan hallintosäännön 22 § mukaan kunnanhallitus vastaa omistajaohjauksesta ja siihen oleellisena osana kuuluu tytäryhtiöiden tilinpäätösten käsittely.

Toivakan kunnan 100 prosenttisesti omistamat tytäryhtiöt ovat Toivakan Lämpö Oy ja Kiinteistö Oy Toivakanhaka. Kiinteistö Oy Toivakanhakan tilikauden 2024 voitto oli 631 590,62 € ja Toivakan Lämpö Oy:n tappio oli 72 263,15 €.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee tiedoksi tytäryhtiöiden tilinpäätökset vuodelta 2024.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko esityslista luettavissa täällä.

Kuntaympäristölautakunnan päätöksiä 14.5. kokouksessa

Kuntaympäristölautakunnan kokouksessa keskiviikkona 14.5. käsiteltiin muun muassa Toivakan kunnan kiinteistöohjelmaa 2035, rakennusautomaatiojärjestelmien uudistamista koulukeskuksen ja paloaseman osalta sekä kunnan yksityistieavustukset vuonna 2025.

Kiinteistöohjelma toimii taustaselvityksenä tulevaisuuden kiinteistöinvestointien päätöksille

Kuntaympäristölautakunta merkitsi Toivakan kunnan kiinteistöjä koskevan kiinteistöohjelman tiedokseen. Kiinteistöohjelma on ollut vireillä jo parin vuoden ajan, mutta ohjelma on jäänyt odottamaan Keski-Suomen hyvinvointialueen päätöksiä palveluverkosta ja sen mukaisista tilatarpeista Toivakassa.

Kiinteistöohjelma ei ole Toivakassa varsinainen päätösasiakirja, vaan se toimii taustaselvityksenä, kun kiinteistöinvestoinneista tehdään myöhemmin päätöksiä. Kiinteistöohjelmassa on esitetty toimenpide-ehdotuksia, jotka ovat konsulttina toimineen Brado Oy:n näkemyksiä kunnan kiinteistöjen kehittämisestä vuoteen 2035 asti tämänhetkiseen tietoon peilaten.

Kuntaympäristölautakunta ei esitä laaditun kiinteistöohjelman perusteella toimenpiteitä päätettäväksi edelleen, vaan merkitsi suunnitelman tiedokseen. Kiinteistöohjelmaa esitetään myös kunnanhallitukselle ja valtuustolle merkittäväksi tiedoksi, mikä onkin luontevaa nyt valtuustokauden vaihtuessa.

Kiinteistöohjelman avulla on mahdollista muodostaa kokonaiskuva kunnan omistamista ja ylläpidettävistä rakennuksista, mutta kunnan päätöksenteossa linjataan edelleen erikseen kaikki kiinteistöinvestoinnit esimerkiksi koulujen tai rakennuksista luopumisten osalta. Kiinteistöohjelman aikatauluehdotukset ovat niin ikään konsultin suosituksia ja ovat osittain riippuvaisia siitäkin, miten hyvinvointialueen tilakysymykset ratkaistaan pitemmällä aikajänteellä Toivakassa. Konsultti Brado Oy suosittelee joka tapauksessa koulu- ja päiväkotitilojen osalta hankesuunnittelun aloittamista hyvissä ajoin tulevaisuuden tarpeita varten, jolloin eri vaihtoehtoja ja vaikutuksia voitaisiin selvittää riittävästi ennen tulevaisuuden investointipäätöksiä.

Rakennusautomaatiojärjestelmiä uudistetaan portaittain

Toivakan kunnan kiinteistöillä on käytössä elinkaaren päähän tullut rakennusautomaatiojärjestelmä, joka koostuu koulukeskuksella sijaitsevasta paikallisesta valvomosta, sen ohjelmistoista ja eri kiinteistöillä sijaitsevista valvonnan alakeskuksista.

Rakennusautomaatiolla tarkoitetaan kiinteistön eri osa-alueiden ohjaamista automaattisesti. Automaatio ohjaa esimerkiksi lämmönjakoa, ilmanvaihtoa ja kiinteistön muita talotekniikan laitteistoja ilman manuaalista käyttöä ja jatkuvaa valvomista. Automaatiojärjestelmä ilmoittaa vika- ja virhetilanteista ja säätää esimerkiksi kiinteistön lämmityksen tarvetta olosuhteiden mukaan. Nykyisen valvomon etäkäyttömahdollisuudet ovat rajoittuneet ja ohjelmistoa ei enää tueta. Uusi automaatiojärjestelmä mahdollistaa myös energian seurannan ja säästön nykyistä paremman optimoinnin.

Rakennusautomaatiojärjestelmä on tarkoitus uudistaa kokonaan vaiheittain. Nykyinen paikallinen Computec CS2000 järjestelmä on tarkoitus päivittää Caverion Drive pilvivalvomojärjestelmään. Ensi vaiheessa uudistetaan koulukeskuksella sijaitsevat järjestelmät sekä valvomoympäristö ja paloaseman järjestelmät virastotalon purkamisesta johtuvan talotekniikkamuutoksen yhteydessä. Kiinteistövalvomo ei ole muutosten jälkeen enää tiettyyn fyysiseen paikkaan sidottu, vaan sitä voidaan käyttää kunnan sisäverkosta muualtakin.

Koulukeskuksen muutostöiden ja valvomon osuus kustannuksista on Caverion Suomi Oy:n 22.4.2025 päivätyn tarjouksen mukaan 33.200,00 € / alv 0 % ja paloaseman osuus on 14 670,00 €/ alv0 %. Hankintaan käytetään edellä mainittujen kiinteistöjen investointimäärärahoja. Koulukeskuksen pilvivalvomon kk-veloitus on 97,75 €/alv 0 % /kk ja paloaseman 60,75 €/ alv 0 % / kk.

Hankintamenettelynä on suorahankinta kunnan hankintaohjeen mukaisella tarkoituksenmukaisuusperusteella. Hankinta on kansallisen kynnysarvon alittava pienhankinta.

Kuntaympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti, että se päättää, että rakennusautomaatiojärjestelmän uudistaminen hankitaan Caverion Suomi Oy:ltä koulukeskukselle ja paloasemalle yhteishintaan 47 870,00 €, alv 0 %.

Tiekunnat saavat hieman suurempia avustussummia tänä vuonna

Tekninen lautakunta on päättänyt kokouksessaan 23.2.2022 (§ 24) yksityisteiden kunnossapitoavustusten myöntämisperusteet Toivakan kunnassa.

Yksityisteiden kunnossapitoavustuksiin on varattu vuoden 2025 talousarviossa 50 000 euroa. Avustusprosentti määräytyy kaikkien hakemuksen jättäneiden tiekuntien hyväksyttävistä kunnossapitokustannuksista vuodelta 2024 ja talousarvioon 2025 avustuksen kokonaismäärästä laskettavasta prosentista, joka oli vuoden 2024 kuluista noin 25 %.

Esitys yksityisteiden avustuksista tiekunnittain erillisenä liitteenä.

Kuntaympäristölautakunta hyväksyi yksimielisesti, että se päättää myöntää tiekuntien vuoden 2024 hyväksytyistä kunnossapitomenoista koostuvat yksityistieavustukset liitteenä olevan mukaisesti. Lisäksi jääviydet kirjattiin mukaan liitteeseen.

Lisätiedot:

Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä, p. 040 630 4035

Koko pöytäkirja liitteineen luettavissa täällä.

Kunnanhallituksen maanantain 31.3. kokouksen esityslistan nostoja

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 31.3.2025 kokoukseen on muun muassa Palosentien asemakaavamuutoksen hyväksyminen sekä Toivakan kunnan tilinpäätös vuodelta 2024.

Taustalla tarve kevyenliikenteen väylälle

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle Palosentien asemakaavan muutoksen hyväksymistä.

Kuntaympäristölautakunta on kokouksessaan 19.3.2025 käsitellyt Palosentien asemakaavan muutoksen kaavaehdotusta. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Keski-Suomen Ely-keskus ja Keski-Suomen pelastuslaitos antoivat ehdotuksesta lausunnot. Annettujen lausuntojen perusteella on kaavaehdotukseen tehty muutoksia, jotka eivät muuta itse kaavaehdotuksen sisältöä. Kuntaympäristölautakunta esittää kaavaehdotuksen etenemistä hyväksymiskäsittelyyn.

Asemakaavan muutos on vaikutuksiltaan vähäinen ja kaavalla tarkistetaan tiealueiden ulottuvuudet, jotta alueelle saadaan mahtumaan katusuunnitelmalla osoitettava kevyen liikenteen ajoradasta erotettu väylä.
Tämän lisäksi osoitetaan ohjeellisena uusi kevyen liikenteen yhteys Versotielle. Tämä sijoittuu nykyisen yleisesti polkuna käytetyn kulkureitin kohdalle.

Esityslistan liitteenä ovat hyväksyttävän asemakaavamuutoksen asiakirjat.

Kunnan tilinpäätöksestä 2024 tulossa ylijäämäinen

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus hyväksyy tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vuodelta 2024 allekirjoitettavaksi ja jätettäväksi tilintarkastajalle ja tarkastuslautakunnalle. Allekirjoituksen jälkeen tilinpäätökseen voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia / korjauksia, ennen kuin se tuodaan valtuustonvahvistettavaksi. Kunnanhallitus ehdottaa valtuustolle, että kunnanvaltuusto päättää, että tilinpäätöksessä tilikauden tulokseen 363.113,67 euroa kirjataan poistoeron vähennys 21 443,96 euroa ja tilikauden ylijäämä 657.557,63 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien yli-/alijäämätilille.

Toivakan kunnan vuoden 2024 tilinpäätöksestä on tulossa ylijäämäinen. Tuloslaskelma osoittaa ylijäämän olevan 657.558,00 €. Muutetun talousarvion ylijäämäennuste oli 863.166,00 euroa.

Toimintatuotot toteutuivat 90,9 %:sesti. Toteuma on 1.988.171,61 € (-197.940,00 euroa muutettuun talousarvioon nähden). Talousarvion tuottoarvioon oli kirjattu vuonna 2023 hyväksytyn taloudentasapainottamissuunnitelman mukainen Leppärannan tonttien myynti 220.000,00 euroa. Myyntiä ei toteutettu. Toimintatuottoihin tuloutui koulukeskuksen C-osan rakennusaikainen vakuus 149.800,00 euroa.

Toimintakulut toteutuivat 103 %:sesti muutettuun talousarvioon nähden. Toteuma on 8.326 927,00 euroa, joka on 159 047,84 euroa enemmän kuin kulujen arvio vuodelle 2024. Henkilöstökulujen nousua selittää sijaisten palkkakulujen ylitys 57.000,00 eurolla ja lomapalkkavelan kasvu niin ikään 57.000,00 eurolla. Muut kululajit toteutuivat budjetin mukaisesti, paitsi muut toimintakulut, johon on kirjattu korkotappioksi Toivakanhakan lainojen korkoja 31.590,62 euroa ja vuodelta 2022 jäämättä saatu työterveyshuollon korvaus 14.112,47 €.

Verotulot ja valtionosuudet toteutuivat budjetin mukaisesti.

Rahoitustuottojen ja -kulujen toteuman arvio oli -205.500,00 euroa. Maksuliikennetilien saldoille maksettiin korkoja 121.044,00 euroa. Korkosuojauksesta saatiin tuottoja 44.685,00 euroa. Rahoitustuotot ja -kulujen toteuma oli -85.576,00 euroa (budjetti -205.500,00 €).
Kunnan lainat vähentyivät 1.900.000,00 euroa, koska kunta maksoi lyhytaikaiset kuntatodistukset pois. Lainakanta 31.12.2024 oli 6,2 M€ (8,8 M€ 31.12.2023).

Bruttoinvestointisuunnitelma oli 1.442.340,00 euroa, josta toteutui 902.997,97 euroa. Merkittävin ero toteumaan aiheutti koulukeskuksen käyttövesiputkistoremontti, jonka alkuperäinen talousarvio oli 700.000,00 euroa, mutta korjausinvestointi tuli maksamaan 347.989,43 euroa.
Vuodelle 2025 siirtyi vuodelta 2024 keskeneräisiä investointeja 108.641,39 euroa.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen
p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto
p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen on luettavissa täällä.

 

Aluehallitus käsitteli viime vuoden tilinpäätöksen

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 25.2.2025

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 tulos on 141,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätös on tilinpäätöksen ennakkotietojen mukainen. Aluehallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen kokouksessaan 25.3.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintakulujen kasvu oli viime vuonna 4,1 %. Tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella toimintakulujen kasvu hyvinvointialueilla keskimäärin oli 3,1 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvuvauhti kuitenkin taittui merkittävästi aiemmista vuosista. Vuosina 2022 ja 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvu Keski-Suomessa oli yli 10 % vuosittain.

Hyvinvointialueen toimintatulot olivat vuoden 2024 tilinpäätöksessä 187,4 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 3,9 miljoonaa euroa (2,1 %) talousarviota suurempana.

Tilivuoden 2024 toimintakulut olivat 1 483,8 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 23,5 miljoonaa euroa (1,6 %) talousarviota suurempana. Toimintakuluista oli henkilöstökuluja 690,9 miljoonaa euroa, josta lomapalkkajaksotusten, työaikasaldojen ja työaikapankkisaldojen muutos lisäsi henkilöstömenoja 9,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot olivat 577,4 miljoonaa euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin käytettiin 97,5 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli -141,7 miljoonaa euroa ja se heikkeni talousarvioon suhteutettuna 16,6 miljoonaa euroa (13,3 %).

Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueiden alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta, joka on johtunut mm. inflaatiosta, valtakunnallisesta palkkaratkaisusta ja hyvinvointialueelle siirtyneistä velvoitteista ja sitoumuksista.

Myöskään rahoituksen tarkastuksessa huomioitu palvelutarpeen kasvun vaikutus ei vastannut todellista palvelutarpeen kasvua. Hyvinvointialueen yleiskatteiseen rahoitukseen merkittävästi vaikuttavissa diagnoositiedoissa on ollut puutteita. Puutteiden vaikutus syntyneeseen alijäämään on merkittävä aikajaksolla 2023–2025.

Aluehallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätöksen vuodelta 2024 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi, esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueen tilikauden alijäämä -141.731.278,85 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi ja että tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin. Lisäksi aluehallitus hyväksyi potilasvakuutusmaksuihin liittyvä pakollisen varauksen muutoksen ja merkitsi tiedoksi saamansa selvityksen lomapalkkavelan muutoksen ja vastuiden muutosten vaikutuksesta tilikauden tulokseen.

Lue lisää:
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys taittunut aiemmista vuosista
https://www.hyvaks.fi/uutiset/sosiaali-ja-terveydenhuollon-kustannuskehitys-taittunut-aiemmista-vuosista Tilinpäätös 2024
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/kokous/2025209-6-46642.PDF

Aluehallitus hyväksyi henkilöstökertomuksen

Aluehallitus päätti hyväksyä vuoden 2024 henkilöstökertomuksen ja lähetti sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Henkilöstökertomuksesta ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueella oli vuoden 2024 lopussa 13 092 palvelussuhdetta, joista 84 prosenttia eli 10 390 henkilöä oli vakituisia. Henkilöstön keski-ikä oli edelleen 44 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,8 vuoden iässä. Henkilöstön vaihtuvuus on pienentynyt viime vuodesta.

Viime vuoden aikana oli tarjolla yhteensä 3092 avointa työpaikkaa, vajaa 300 edellisvuotta vähemmän. 1670 oli vakituisiin tehtäviin. Kesäajan sijaisuuksiin saatiin 26 prosenttia enemmän hakijoita kuin vuonna 2023. Työpaikkailmoituksiamme tarkasteli keskimäärin 234 kävijää per ilmoitus. Varahenkilöstöyksikön toiminta käynnistyi 1.3.2024. Varahenkilöt tekivät viime vuonna yhteensä 27 132 vuoroa eri puolilla Keski-Suomea.

Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyyn vastanneista 66 prosenttia suosittelisi ystävälleen Keski-Suomen hyvinvointialuetta työnantajana.

Sairauspoissaoloprosentti oli 4,49, mikä tarkoittaa keskimäärin 17,4 sairauspoissaolopäivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolopäivät vähenivät edellisvuodesta, jolloin niitä oli 18,8 päivää per henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset nousivat 6,7 miljoonaan euroon ylittäen talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Vertailtaessa muihin hyvinvointialueisiin työterveyshuollon kustannukset ovat maltilliset ja painottuvat enemmän ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon kustannuksiin. Työterveyshuollon kustannusten nousua selittää osaltaan henkilöstömäärän kasvu vuoden 2024 aikana.

Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja koulutuksissa saavutettiin vuonna 2024 merkittävä koulutustuotannon lisäys ensimmäiseen hyvinvointialueen toimintavuoteen verrattuna. Hyvinvointialueen itse tuottamiin koulutuksiin osallistuttiin 48 250 kertaa (vuonna 2023 osallistumiskerrat 22 318). Yhteensä 10 762 työntekijäämme osallistui sisäisiin tai ulkoisiin koulutuksiin vuoden aikana. Esihenkilöille tarjottuja tuettuja johtamisopintoja aloitti viime vuonna 93 esihenkilöä Henkilöstötyö ja johtaminen sotealalla –kokonaisuudessa ja 51 esihenkilöä Lähiesihenkilötyön ammattitutkinnossa. Lisäksi omiin johtamiskoulutuksiin kirjattiin 595 osallistumiskertaa.

Liikunta- ja kulttuuriedun käyttöaste oli 90 prosenttia. Edusta käytettiin 51 prosenttia liikuntaan, 26 prosenttia hierontaan ja 23 prosenttia kulttuuriin.

Henkilöstömenot, jotka koostuvat palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista olivat vuonna 2024 yhteensä noin 691 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 9,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttivat valtakunnalliset hyvinvointialan palkkaratkaisut ja oman tuotannon laajentuminen, kuten useat liikkeenluovutukset.

Kinnulan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi ensi vuoden alussa

Kinnulan sosiaali- ja terveyspalveluita aiotaan tuottaa Keski-Suomen hyvinvointialueen omana tuotantona vuoden 2026 alusta lähtien. Aluehallitus päätti asiaa koskevista toimenpiteistä.

Hyvinvointialue turvaa toiminnan ja asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden. Henkilöstö siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksella ja entisin palvelussuhteen ehdoin. Kinnulassa tuotetaan palvelut palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Palveluverkkopäätöksen mukaisesti Kinnulassa on muun muassa paikallinen sosiaali- ja terveysasema.

Tällä hetkellä Kinnulan sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaa palvelusopimuksella Terveystalo. Palveluita ovat olleet vanhusten tehostetun palveluasumisen palvelut (Kotipihan toiminta), kotihoito, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, vanhusten päiväkeskustoiminta sekä terveyskeskustoiminnot, kuten lääkärin vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, puheterapia, laboratorio, röntgen, välinehuolto, hammashuolto, vuodeosastopalvelut ja terveysneuvonta.

Lue lisää:
Kinnulan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtymässä hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi ensi vuoden alusta alkaen
https://www.hyvaks.fi/uutiset/kinnulan-sosiaali-ja-terveyspalvelut-siirtymassa-hyvinvointialueen-omaksi-tuotannoksi-ensi

Aluehallitus hyväksyi Sairaskodin muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman

Aluehallitus päätti hyväksyä Sairaskodin muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman. Koko rakennus tulee hyvinvointialueen omaan käyttöön. Sairaskodin kiinteistöön tulee ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikkö, avokuntoutusta, kehitysvammaisten erityisen vaativan tuen yksikkö, geriatrinen keskus sekä tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa. Rakentamistöiden on tarkoitus alkaa tämän vuoden elokuussa ja toiminnan on tarkoitus alkaa kiinteistössä syyskuussa 2026.

Sairaskodille tulee 44 paikkaa lyhytaikaista, ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville asiakkaille Akselin ja Elinan toiminnan siirtyessä. Asiakkaat ovat ikääntyneitä, monisairaita ja useammat heistä ovat myös muistisairaita henkilöitä. He tulevat kotoa lyhytaikaishoitoon suunnitelluille jaksoille (1-2 viikkoa), siirtyvät sairaalasta arviointijaksolle tai tulevat toimintakykyä vahvistavalle jaksolle ennen kotiutumista. Henkilökunnan määrä on noin 32-35 henkilöä

Kiinteistöön perustetaan uusi kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikaista asumisen tuen palveluita tarjoava erityisen vaativan tuen yksikkö. Yksikössä on 13 paikkaa, joista 9 on pitkäaikaista asumista, 2 lyhytaikaista asumista ja 2 arviointi- ja kuntoutuspaikkaa. Pitkäaikaisasumisen 9 asukaspaikkaa sijoittuvat erillisiin ryhmiin, mikä varmistaa turvallisen ja rauhallisen asumisympäristön. Pienemmissä ryhmäkodeissa voidaan paremmin huomioida asukkaiden erityistarpeet ja mahdolliset aistiyliherkkyydet. Uuden perustettavan yksikön henkilöstömäärä tulee olemaan noin 40.

Muutos- ja korjaustöiden valmistuttua Geriatrinen keskus palaa Sairaskodille. Geriatrisessa keskuksessa tehdään geriatrisen potilaan perustason muistidiagnostiikkaa. Keskukseen on sisäänrakennettu osa koti- ja asumispalveluiden lääkärityöstä. Keskus vastaa hyvinvointialueen koulutuksesta, kehittämisestä ja konsultaatioista yhdessä Geriatrian poliklinikan kanssa.

Avokuntoutuksen toiminta siirtyy Väinönkadun palvelukeskuksen toimipisteestä Sairaskodille. Avokuntoutuksen palvelutarjontaa voidaan kehittää ja käyntimäärät tulevat jatkossa kasvamaan entisestään painottuen kouluikäisten ja aikuisten vastaanottotyöhön, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioihin sekä ryhmäkuntoutukseen. Henkilökunnan määrä on tällä hetkellä 10 ja vuoden 2025 aikana määrää lisätään kahdella. Vuonna 2024 asiakaskäyntejä oli 5 884, joista 347 olivat kotikäyntejä. Käyntimäärän odotetaan nousevan 7 500-8 000 käyntiin henkilöstölisäyksen myötä.

Rakennuksen suunniteltu asukasmäärä on noin 65 henkilöä, josta suurin osa on lyhytaikaista asumista. Lyhyet hoitojaksot asettavat ruokapalveluille erityisvaatimuksia erilaisten ruokavalioiden huomioimiseen nopealla aikataululla. Tämän vuoksi rakennuksen nykyiset keittiötilat tulevat hyvinvointialueen ruokapalveluiden käyttöön ja keittiöön tulee puhtaus- ja ruokapalveluiden omaa henkilökuntaa. Hyvinvointialueen omassa kiinteistössä toimiva keittiö on myös varautumisen näkökulmasta ensiarvoisessa asemassa Jyväskylän seudun asiakkaiden kannalta. Keittiöstä voidaan tuottaa ateriat 300 asiakkaalle ja toimittaa aterioita myös muihin Keski-Suomen hyvinvointialueen kohteisiin.

Sairaskoti mahdollistaa aidoissa sote-alan toimintaympäristöissä tapahtuvaa, käyttäjät osallistavaa tutkimus-kehittämis-koulutus-innovaatio-oppimistoimintaa Ikääntyneiden hyvän arjen opetus- tutkimuskeskuksen puitteissa. Tavoitteena on myös löytää uusia käytänteitä ja konsepteja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Projektiin osallistuvat oppilaitoksista Gradia, Jamk ja JYU.

Aluehallitus hyväksyi Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategiset tavoitteet

Aluehallitus päätti hyväksyä Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategiset tavoitteet. Valmistuneessa omistajastrategiassa korostetaan muun muassa sitä, että yhtiön tuottamista palveluista tulee syntyä hyvinvointialueille toiminnallisia hyötyjä ja mitattavia kustannussäästöjä. Yhtiön palvelujen tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita ja hinnoittelun tulee perustua omakustannusperiaatteeseen huomioiden toiminnan kehittäminen.

Maakuntien tilakeskus Oy on valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama yhtiö. Yhtiö toimii valtakunnallisena toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena, jonka tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja.

Vastaukset valtuustoaloiteisiin

Vastauksesta valtuustoaloitteeseen kotiin vietävien päihdepalvelujen järjestämiseksi ilmenee, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa kotiin vietävät palvelut ovat vahvistuneet ja kotiin vietäviä päihdepalveluja on tarjolla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Vuodesta 2025 lähtien aikuisten sosiaalipalvelujen tavoitteena on edelleen siirtää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden painotusta asiakkaan kotiin vietäviin palveluihin. Lisäksi aikuisten sosiaalipalveluiden kehittämiskohteena vertaistuki tullaan huomioimaan systemaattisemmin osana asiakkaalle mahdollisia palveluita. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen säilyttämisestä ennallaan todetaan, että Keski-Suomen hyvinvointialueen on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hyvinvointialue ei voi tästä syystä jättää noudattamatta lainsäädännön muutosta tilapäisesti toimivan sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta. Keski-Suomen hyvinvointialue voi kuitenkin työnantajan roolissa arvioida hakijoiden riittävää sekä parhaiten soveltuvaa osaamista. Keski-Suomen hyvinvointialueella on linjattu, että yliopistollinen sosiaalityön koulutus vastaa parhaiten sosiaalityön tehtävissä tilapäisesti toimimisen koulutus- ja osaamisvaatimuksiin. Laadukkaiden ja asiakasturvallisten sosiaalihuollon palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomen hyvinvointialueella pidetään tärkeänä, että ensisijaisesti tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan ja niissä toimii yliopistossa sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025209 ).

Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee sujuvasti koko Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 26.2.2025

Aikuisten perustason mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsee sujuvasti ensilinjan kautta koko Keski-Suomen hyvinvointialueella. Vuoden 2024 aikana ensilinjaan tuli yhteensä 19 290 puhelua, ja hoitoon pääsi keskimäärin 53 minuutissa. Hoitoon pääsy on nopeutunut merkittävästi: esimerkiksi Jyväskylän alueella hoitoon pääsy kesti keskimäärin kuusi viikkoa vielä puolitoista vuotta sitten.

– Hoito saadaan käyntiin nopeasti, koska psykiatrinen sairaanhoitaja tekee hoidon tarpeen arvion ja sen pohjalta hoitosuunnitelman jo ensikontaktissa puhelimessa, kertoo mielenterveys- ja päihdepalvelujen palveluvastaava Jani Korpela. – Teemme työtä käynti kerrallaan -työotteen mukaisesti: potilas voi asioida ensilinjassa 1–3 kertaa puhelimitse, videovastaanotolla tai terveysaseman vastaanotolla. Tavoitteena on, että sama työntekijä hoitaa potilaan kaikki ensilinjakäynnit.

Potilaat ovat ensilinjan toimintamallin myötä saaneet tarvitsemaansa apua aiempaa paremmin jo perustason palveluissa. Tämän seurauksena lähetteiden määrä perustason mielenterveys- ja päihdepalveluista erikoissairaanhoitoon väheni vuoden 2024 aikana 33 %.

Hoitotakuu toteutuu perustason mielenterveys- ja päihdepalveluiden osalta 97-prosenttisesti. Hoitotakuun mukaan hoidon tarpeen arvio on tehtävä perustason terveyspalveluissa saman vuorokauden aikana.

Ensilinja palvelee kaikkia yli 23-vuotiaita keskisuomalaisia

Ensilinjaan voivat ottaa yhteyttä kaikki yli 23-vuotiaat keskisuomalaiset, jotka tarvitsevat arviota tai hoitoa mielenterveyden haasteisiin tai riippuvuuksiin. Ensilinjaan saa yhteyden puhelimitse maanantaista torstaihin klo 8–16 ja perjantaisin 8–15. Yhteydenottoon vastaa psykiatrinen sairaanhoitaja, joka arvioi yhdessä soittajan kanssa oikeatasoisen hoidon ja tuen tarpeen jo saman vuorokauden aikana.

Alueelliset mielenterveys- ja päihdepalvelujen ensilinjan puhelinnumerot löydät täältä.

Ennen yhteydenottoa ensilinjaan suosittelemme täyttämään Terapianavigaattori-verkkokyselyn. Anonyymi kysely sujuvoittaa ja nopeuttaa hoidon tarpeen arviointia sekä jäsentää ymmärtämään, millaiset mielenterveyden haasteet voivat olla kyseessä.

Yhteyshenkilöt:

Jani Korpela, palveluvastaava, mielenterveys- ja päihdepalvelut, p. 040 7286161, jani.a.korpela(at)hyvaks.fi

Viestinnän yhteyshenkilö: Sanni Saarelainen, p. 040 5394332, sanni.saarelainen(at)hyvaks.fi

Kunnanhallituksen päätöksiä maanantain 17.2. kokouksessa

Toivakan kunnanhallituksen maanantain 17.2.2025 kokouksessa päätettiin muun muassa eropyynnöstä kunnallisista luottamustoimista, tarkennuksesta maksuttomaan varhaiskasvatukseen, kaavoituskatsauksesta 2025 sekä puukoulun kunnostushankeselvityksestä.

Eropyyntö luottamustoimista kotipaikkakunnan muutoksen vuoksi

Karla Karmala toimii valtuutettuna, kunnanhallituksen jäsenenä, työllisyysaluelautakunnan jäsenenä, kuntaympäristölautakunnan varajäsenenä ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan jäsenenä. Karmala pyytää eroa luottamustoimista 11.2.2025 saapuneella sähköpostilla. Eropyynnön syynä on kotipaikkakunnan muutos 1.3.2025 alkaen.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti, että se esittää valtuustolle, että valtuusto

1) myöntää eron Karla Karmalalle valtuutetun tehtävästä, kunnanhallituksen jäsenyydestä, kuntaympäristölautakunnan varajäsenyydestä ja sivistys- ja hyvinvointilautakunnan varajäsenyydestä, työllisyysaluelautakunnan jäsenyydestä,
2) valtuuston puheenjohtaja kutsuu varavaltuutettu Kari Mäkisen valtuuston varsinaiseksi jäseneksi toimikauden loppuun saakka,
3) valitsee kunnanhallitukseen uuden jäsenen toimikauden loppuun saakka,
4) valitsee kuntaympäristölautakuntaan uuden varajäsenen toimikauden loppuun saakka,
5) valitsee sivistys- ja hyvinvointilautakuntaan uuden varajäsenen toimikauden loppuun saakka,
6) valitsee työllisyysaluelautakuntaan jäsenen toimikauden loppuun saakka.

 

Tarkennusta maksuttoman varhaiskasvatukseen

Kunnanvaltuusto on kokouksessaan 16.12.2024 § 52 talousarviokäsittelyssä hyväksynyt maksuttoman varhaiskasvatuksen käyttöönoton 1.1.2025 alkaen toistaiseksi voimassa olevana.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta on kokouksessaan 19.11.2024 kirjannut päätökseksi, että maksuton varhaiskasvatus koskee kaikkia alle kouluikäisiä lapsia. Tämä päätösesitysmuotoilu jättää epäselväksi/tulkinnanvaraiseksi sen, keitä kaikkia päätös koskee. Tämän vuoksi sivistys- ja hyvinvointilautakunta tarkentaa päätöstä kuten se on alun perin tarkoitettu.

Kunnanhallitus on saanut sivistys- ja hyvinvointilautakunnalta esityksen, jolla tarkennetaan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan 19.11.2024 tekemää päätöstä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta. Kunnanhallitus hyväksyy sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tekemän esityksen ja pitää tarkennusta välttämättömänä tulkintaerimielisyyksien välttämiseksi.

Kunnanhallitus hyväksyi sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityksen, jonka mukaan maksuton varhaiskasvatus koskee Toivakassa kirjoilla olevia alle kouluikäisiä lapsia.

Kaavoituskatsauksen laatimisesta määrätään alueidenkäyttölaissa

Alueidenkäyttölaissa (7§) määritetään kaavoituskatsauksesta seuraavanlaisesti: Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille tulevista kaava-asioista, jotka eivät ole merkitykseltään vähäisiä (kaavoituskatsaus). Siinä selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet sekä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoituksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen. Kaavoituskatsauksen yhteyteen on kysynnän sitä edellyttäessä liitettävä arvio asumiseen varattujen tonttien riittävyydestä.

Laadittu kaavoituskatsaus 2025 on pöytäkirjan liitteenä. Kaavoituskatsauksesta tiedotetaan kuntalaisille ja katsaus lisätään kunnan kotisivuille, kun se on päätöksenteossa käsitelty. Kuntaympäristölautakunta hyväksyi kaavoituskatsauksen 2025 ja esittää sen edelleen hyväksymistä kunnanhallitukselle.

Kunnanhallitus hyväksyi laaditun kaavoituskatsauksen vuodelle 2025 ja esittää sen tiedoksi valtuustolle.

Puukoulun kunnostushankeselvitystä toteutettiin työpajatyöskentelynä

Kunnanhallitus merkitsi puukoulun kunnostushankeselvityksen tiedoksi ja esittää sitä edelleen valtuustolle merkittäväksi tiedoksi.

Talousarvioon 2024 sisältyi puukoulun jatkokäytöstä laadittava kunnostushankeselvitys. Hankeselvitys toteutettiin työpajatyöskentelynä, johon kutsuttiin kuntalaisia osallistumaan avoimella kutsulla. Hanketyöpaja pidettiin kirjastolla 24.10.2024. Työpajassa kävi ilmi, että todennäköisin tilojen käyttäjäjoukko voisi koostua eri yhdistyksistä ja Puulan seutuopiston eri ryhmistä. Työpajan yhteenveto on esityslistan liitteenä.

Tämän lisäksi rakennukseen tehtiin vielä täydentävä kuntotutkimus ja haitta-ainekartoitus, jotka olisivat mahdollisen korjaussuunnittelun lähtökohtana. Rakennuksesta oli jo ennestään hyvät selvitykset ja kuntotutkimukset laadittuna, joten lisätutkimustarve oli enää vähäinen.

Liitteenä on myös puukoulun korjaustöiden alustava kustannusarvio, joka on 1.145.000 € eli 3 534 €/m² (5.11.2024). Julkisena rakennushankkeena tämä vertautuu kustannuksiltaan vastaavan kokoiseen uudisrakentamiseen.

Kustannuslaskennassa rakennustekniset työt on arvioitu laadittujen kuntoarvioraporttien ja nykytilanteen suunnitelmien pohjalta eli tilat ja huonejaot pidettäisiin pääosin vastaavalla tasolla kuin nykyisellään. Tarkempia korjaussuunnitelmia ei kuitenkaan ole tässä vaiheessa laadittu tämän laskennan tueksi.

Mikäli rakennus päätetään kunnostaa kunnan toimesta, on laadittava korjaussuunnitelmat rakennusurakasta ja LVIA-töistä. Lisäksi tarvitaan rakentamislupa ja muut rakennuttamisasiakirjat ennen korjausurakan kilpailuttamista. Talousarviossa 2025 ei kuitenkaan ole näille tehtäville varattu määrärahoja, joten rakennuksen tulevaisuudesta ehdotetaan päätettävän vasta osana kunnan kiinteistöohjelmaa, ellei muuta varteen otettavaa ehdotusta rakennuksen jatkokäytölle ilmene tätä ennen.

Kiinteistöohjelma on suunniteltu valmisteltavan päätöksentekoon tarkistettuna vielä tämän valtuustokauden aikana.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko pöytäkirja liitteineen on luettavissa täällä.

 

Jätehuoltoviranomainen kyselee kiinteistöjen jätevesijärjestelmätietoja Jyväskylän seudulla 

Tiedote pdf-muodossa

Jyväskylän kaupunki 
Tiedote 14.1.2025 

Jätehuoltoviranomainen kyselee kiinteistöjen jätevesijärjestelmätietoja Jyväskylän seudulla 

Jyväskylän seudun jätehuoltoviranomainen lähettää vuoden 2025 aikana osalle asuinkiinteistöjen omistajista kyselyn kiinteistöllä sijaitsevasta jätevesijärjestelmästä. Kysely lähetetään niille, joiden omistaman kiinteistön jätevesijärjestelmää ei ole jätehuoltoviranomaisen tiedoissa eikä rakennusrekisterissä.  

Kysely lähetetään noin 4 500 kiinteistölle Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan kunnan alueella, koska alueen jätehuoltoviranomaisena toimiva Jyväskylän seudun jätelautakunta tarkistaa parhaillaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rekisteritietoja.  

Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan ylläpidettävä rekisteriä jätteenkuljetuksista, mukaan lukien saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennykset. Rekisterin avulla seurataan saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennyksiä, jotta jätevesijärjestelmien tyhjennykset toteutuvat jätehuoltomääräysten mukaisesti.  

Kysely lähetetään sähköpostitse tai kirjeellä. Sähköiseen kyselylomakkeeseen pääsee sähköpostissa ja kirjeessä olevan verkko-osoitteen https://www.jyvaskylanseutu.fi/jatevesijarjestelmakysely kautta. Lomakkeeseen pääsee myös skannaamalla yhteydenotossa olevan QR-koodin.  

Kyselyyn on vastattava, vaikka kiinteistöllä ei olisi tyhjennettävää jätevesijärjestelmää tai vaikka kiinteistö olisi liitetty viemäriverkostoon. Nämäkin tiedot ovat tärkeitä saada päivitettyä rekisteriin. 

 

Lisätietoa: 
Jyväskylän seudun jätelautakunta
lietehuolto@jyvaskyla.fi  
puh. 014 569 0178 (ke klo 9–12 ja to klo 12–15) 

www.jyvaskylanseutu.fi/jatehuolto  

 

 

Toivakan kunnanhallituksen 9.12. kokouksen päätöksiä

Toivakan kunnanhallitus päätti maanantain 9.12. kokouksessa mm. Toivakan kunnan liikuntapaikkasuunnitelmasta 1.1.2025 alkaen, rakennus- ja ympäristötarkastajan virkanimikkeen muutoksesta rakennustarkastajan viraksi, ympäristötarkastajan viran perustamisesta 1.1.2025 alkaen sekä talousarviosta 2025 ja taloussuunnitelmavuosista 2026-2027.

 

Liikuntapaikkasuunnitelma palautuu uudelleen valmisteluun

Toivakan liikuntapaikkasuunnitelmassa kuvataan Toivakan liikuntapaikkojen kokonaisuus. Liikuntapaikkasuunnitelman tavoitteena on luoda kehys liikuntapaikkojen kehittämiselle tulevien vuosien ajaksi ja tukea tiedolla johtamista. Liikuntapaikkasuunnitelma laaditaan vähintään kerran strategiakaudessa, mutta liikuntapaikkojen ylläpitotaulukkoa tarkistetaan ja tarvittaessa päivitetään jokaisen talousarvion valmistelun yhteydessä ja tilinpäätöksen yhteydessä. Toivakan liikuntapaikkasuunnitelma on toteutettu kuntaorganisaation sisällä kuntaympäristö- ja sivistys- ja hyvinvointipalveluiden yhteistyönä.

Kunnanhallitus hyväksyi vt. kunnanjohtajan kokouksessa tekemän muutosehdotuksen mukaisesti, että se palauttaa asian uudelleen valmisteluun.

 

Rakennustarkastaja ja ympäristötarkastaja omiksi virkanimikkeikseen

Kunnanhallitus päätti, että rakennus- ja ympäristötarkastajan virkanimike muutetaan rakennustarkastajan viraksi 1.1.2025. Toivakan kunnan hallintosäännön (§ 37) mukaan kunnanhallitus päättää virkanimikkeen muuttamisesta.

Rakennus- ja ympäristötarkastajan virkanimikkeen muuttaminen rakennustarkastajan viraksi liittyy kuntaympäristöpalveluiden virkatehtävien uudelleen järjestelyyn sekä Joutsan ja Toivakan kuntien väliseen yhteistyöhön. Vaikka rakennustarkastajan virkaa ei nyt ole tarkoitus täyttää, virkanimike on tarkoituksenmukaista säilyttää muun muassa hallintosäännön ja kuntien välisen yhteistyösopimuksen viittausten vuoksi. Rakennustarkastajan viranhoito, 30 % viranhaltijan kokonaistyöajasta, ostetaan Joutsan kunnalta.

Rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun virkatehtävien uudelleen järjestelyssä ja kuntien välisissä yhteistyöneuvotteluissa on ehdotettu, että Toivakan kunta perustaisi ympäristötarkastajan viran Toivakkaan ja Toivakan kunta myisi laadittavalla yhteistyösopimuksella viranhoitoa vastavuoroisesti Joutsan kunnalle siten, että Joutsan kunta saa viranhaltijan työpanoksesta 60 % ja Toivakan kunta 40 % vuoden kokonaistyöajasta laskien.

Kunnanhallitus päätti, että se esittää kunnanvaltuustolle, että Toivakan kunta perustaa ympäristötarkastajan viran 1.1.2025. Toivakan kunnan hallintosäännön (§ 37) mukaan kunnanvaltuusto päättää viran perustamisesta.

Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelmavuodet 2026-2027

Vuonna 2025 Toivakan verotulojen arvioidaan olevan 5 832 000 ja valtionosuuden 2 621 169 euroa. Kunnanvaltuusto päätti kokouksessaan 11.11.2024, että kunnan tuloveroprosentti on kuluvan vuoden tapaan 9,4 %. Myös kiinteistöveroprosentit pysyivät vuoden 2024 tasalla.

Toimintatuotot ovat esityksessä 1 885 913 euroa vähentyen vuoden 2024 talousarvioon verrattuna noin 300 000 euroa. Vesilaitoksen käyttömaksuihin tulee 15 % korotus.

Toimintakulujen osuus talousarviossa on yhteensä 9 298 930 euroa, mikä on noin 54 000 euroa vähemmän kuin vuonna 2023. Henkilöstökulujen osuus on 5,2 miljoonaa euroa, mikä on noin 525 000 euroa edellisvuotta enemmän. Palvelujen ostot nousevat vuoden 2024 talousarvioon verrattuna noin 400 000 euroa ollen 2 462 326 euroa.

Aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden ostot nousevat vuoden 2024 talousarvioon verrattuna noin 100 000 euroa, ollen yhteensä 909 220 euroa. Avustuksiin on varattu 504 500 euroa. Muihin toimintakuluihin on varattu 230 320 euroa, mikä on noin 35 000 euroa enemmän kuin vuoden 2024 talousarviossa.

Vuosikate rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen (-143 500 €) on 896 652 euroa. Esityksessä poistojen osuus on 757 034 euroa, jolloin tulosennuste vuodelle 2025 on 161 062 euroa.

Talousarvioesitys vuodelle 2025 ja seuraavalle kahdelle suunnitelmavuodelle on kuntalain edellytyksen mukaisesti tasapainossa. Talousarvio 2025 ja taloussuunnitelma 2025-2027 kokonaisuudessaan asian liitteenä.

Päätösehdotuksessa kunnanhallitus

1.esittää valtuustolle, että vuoden 2025 talousarvio ja vuosien 2025-2027 hyväksytään liitteen mukaisesti,

2.toteaa, että talousarvioon voidaan tehdä teknisiä tarkennuksia / korjauksia ennen kuin se tuodaan valtuustolle vahvistettavaksi.

Kokouksessa esitettiin talousarvion käsittelyssä viisi muutosehdotusta, jotka kunnanhallitus hyväksyi äänestysten perusteella:

Yksityistieavustukset nostetaan 50 000 euroon, puunmyyntitulot nostetaan 105 000 euroon, investointisuunnitelmassa olevaa yritysalueen esirakentamista ei aloiteta, maksuton varhaiskasvatus muutetaan toistaiseksi voimassaolevaksi ja Toivakantien maisemasuunnitteluun lisätään suunnitelmavuosille 2026-2027 yhteensä 60 000 euroa.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto, p. 040 51 69 332

Koko pöytäkirja liitteineen luettavissa täällä.

Kunnanhallituksen esityslistan nostoja maanantain 25.11. kokoukseen

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 25.11. kokoukseen ovat muun muassa varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet sekä hallintopalveluiden talousarvio vuodelle 2025.

Varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet

Kuntalain 14 §:n 6 momentin mukaan kunnanvaltuuston tehtävänä on päättää varallisuuden hoidon sekä rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteista. Kuntalain säännöksen tarkoituksena on korostaa valtuuston roolia kunnan varallisuuden hoitoa ja sijoitustoimintaa koskevassa päätöksenteossa.

Kuntalakiin on tehty (21.5.2021/419) lisäys, jonka mukaan valtuuston tulee päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan lisäksi myös rahoitustoiminnan perusteista. Kuntalain muutoksen tarkoituksena on parantaa kunnan taloudellisten riskien hallintaa, sillä valtuuston tulee ottaa toimivaltuuksien lisäksi kanta siihen, minkä tyyppistä rahoitusta kunta käyttää, millaisia rahoitus- ja johdannaisinstrumentteja voidaan hyödyntää ja minkälaiset riskit ovat hyväksyttäviä.

Kunnan hallintosäännön § 65 mukaan valtuusto päättää varallisuuden hoidon ja sijoitustoiminnan perusteista ja lainan ottamisen ja lainan antamisen periaatteista.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että valtuusto hyväksyy kunnan varallisuuden hoidon ja rahoitus- ja sijoitustoiminnan perusteet liitteen mukaisesti.

 

TE-uudistuksella vaikutuksia hallintopalveluiden talousarvioon vuodelle 2025

Hallintopalveluiden talousarvio on laadittu siten, että se huomioi yleisen talouskehityksen ja välttämättömät toiminnalliset muutokset.

Hallintopalveluiden raami vuodelle 2025 oli: Tulot 2 000, menot 1 154 600, netto -1 152 600 (toimintakate).

TA 2025 –esitys: Tulot 2 000, menot 1 329 374, netto -1 327 374. Toimintakatteen lisäys on 174 774 €.

Suurin toiminnallinen ja taloudellinen muutos on työllisyyspalveluiden siirto kuntiin 1.1.2025 alkaen. Kustannus on noin 383 000 €. Valtionosuuksia kunta saa TE 2025 -uudistukseen liittyen noin 256 000 €.

Talousarviossa varaudutaan Kiinteistö Oy Toivakanhakalle myönnettävään de minimis -tukeen 50 000 eurolla.

 

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

 

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen luettavissa täällä.