Hyvinvointialueen muistilista vuodenvaihteeseen

Ennen Sairaala Novan yhteispäivystykseen hakeutumista, soita maksuttomaan Päivystysapuun 116 117. Mikäli kyseessä on hengenvaara soita välittömästi numeroon 112.

Keski-Suomen Sairaala Novan päivystys on tarkoitettu potilaille, joiden hoitoa ei voida siirtää myöhemmäksi ilman oireiden pahenemista tai vamman vaikeutumista.

Päivystysapu 116117 on maksuton neuvontapalvelu, joka neuvoo äkillisissä terveysongelmissa.

  • Soita Päivystysavun numeroon 116117 ennen päivystykseen hakeutumista. Päivystysavussa terveydenhuollon ammattilaiset kertovat, vaatiiko tilanteesi käynnin päivystyksessä. Mikäli tilanteeseesi riittää itsehoito, saat luotettavat itsehoito-ohjeet.

 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksestä saat välitöntä apua ympäri vuorokauden maksuttomassa numerossa 014 266 0149

Mikäli sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä ei pysty vastaamaan puheluun, päivystyksen tavoittaa yleisen hätänumeron 112 kautta.

Yhteyttä voi ottaa kuka tahansa. kun tarvitsee itse apua tai huomaa toisen välittömän avun tarpeen. Sosiaali- ja kriisipäivystyksen palvelut ovat asiakkaalle maksuttomia.

 

Noudata ilotulitusvälineisiin liittyviä määräyksiä

Ilotulitteiden käyttö on yleisesti sallittua ilman pelastusviranomaiselle tehtävää ilmoitusta uudenvuodenaattoyönä (31.12.2022-1.1.2023) kello 18:00-02:00.

Poikkeuksena tästä on Jyväskylän ydinkeskusta, jossa ilotulitteita ei saa ampua lainkaan alueella Yliopistonkatu – Harjukatu – Tapionkatu – Puutarhakatu – Tourukatu – Heikinkatu – Rantaväylä – Vaasankatu – Hannikaisenkatu – Haarakatu – Seminaarinkatu – Vaasankatu.

Ilotulitteet ovat kuuluneet monella uudenvuoden viettoon perinteisesti, mutta niillä voidaan huolimattomasti käytettynä saada aikaan paljon vahinkoa sekä pysyviä vammoja. Lisäksi ilotulitteilla tehty ilkivalta vaarantaa yleistä turvallisuutta. Huomioithan, että tähtisädetikku on myös ilotulite ja sitä koskevat ilotulitemääräykset.

Ilotulitteita käsiteltäessä on huomioitava ilotulitteiden turvaetäisyydet ja käyttöohjeet, sillä vastuu mahdollisista vahingoista on aina ilotulitteen lähettäjällä. Ilotulitus on myös vaikeaa aikaa lemmikkieläimille ja sen myötä ilotulituksen aikarajoitusta tulee noudattaa. Näin lemmikkien omistajat voivat suunnitella esimerkiksi ulkoilut turvalliseen aikaan.

Kuka saa hankkia ja käyttää ilotulitteita?

 

Käytännössä kaikkien ilotulitteiden (raketit, roomalaiset kynttilät, padat, tähtipommit, tähtisädetikut yms.) ikäraja on 18 vuotta. Niitä ei myöskään saa luovuttaa tai myydä alle 18-vuotiaille. Huoltajien tulee huolehtia siitä, ettei ilotulitteita luovuteta alaikäisten yksin käytettäväksi.

Ilotulitteiden tulee olla CE-merkittyjä tuotteita. Lisäksi niissä pitää olla asianmukaiset ohjeet oikeasta käytöstä, säilytyksestä ja tuotetiedoista suomeksi ja ruotsiksi. Hätärakettien käyttö ilotulitusvälineinä on kielletty. Hätärakettien aiheettomassa käytössä tekijä syyllistyy rikoslain 34 luvun 10 §:ssä tarkoitettuun perättömään vaarailmoitukseen.

Ilotuliteturvallisuus

 

Ilotulitteiden käytössä on aina noudatettava erityistä varovaisuutta. Ilotulitteiden tuentaan on kiinnitettävä erityistä huomiota. Rakettien ampumatelineet sekä maassa toimivat tuotteet, kuten padat ja suihkut, on tuettava niin, että ne eivät pääse kaatumaan ammunnan aikana. Ilotulitteen suuntaamista toista ihmistä kohden tai ilotulitteen heittämistä yleisön joukkoon ei pidetä ilotulitteen huolimattomana käsittelynä, vaan tahallisena ja rangaistavana tekona. Ilotulitteiden virheellisestä käytöstä saattaa loukkaantumisen lisäksi olla seurauksena tulipalo.

Pelastuslaitos haluaa edelleen muistuttaa myös suojalasien käytöstä. Vaikka suojalasit ovat jo vuodesta 2009 olleet pakollisia ilotulitteiden ampujille, ei niiden käyttö ole vieläkään vakiintunut. Lisäksi suojalasien käyttöä suositellaan vahvasti myös katsojille.

Muista nämä neuvot:

  • Valitse ilotulitteiden käyttöpaikka huolella, ettei käytöstä aiheudu vaaraa ihmisille, rakennuksille tai muulle omaisuudelle
  • Huomioi, ettei ilotulitteista aiheudu vaaraa tai haittaa (esim. meteli) eläimille.
  • Käytä sopivaa telinettä tai tukea ampuessasi ilotulitteita.
  • Lue ostamasi tuotteen käyttöohjeet.
  • Ilotulitteita ei tule käyttää alkoholin vaikutuksen alaisena.
  • Poistu ohjeiden mukaisesti sytyttämäsi tuotteen luota turvalliselle etäisyydelle.
  • Suojalasien käyttö on pakollista ja myös yleisön on hyvä suojata silmänsä.
  • Käytä sytytyspuikkoa.
  • Ilotulitteita ei pidä käyttää sisätiloissa tai parvekkeella.
  • Suuntaa ilotulitteet pois ihmisistä, rakennuksista ja muusta omaisuudesta.
  • Älä tee omia viritelmiä.
  • Ilotulitteita käyttävät vain täysi-ikäiset.

Turvallista vuodenvaihdetta 2022-2023!

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut jatkuvat sujuvasti Keski-Suomen hyvinvointialueella

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 28.12.2022

Lasten, nuorten ja perheiden palvelut jatkuvat sujuvasti Keski-Suomen hyvinvointialueella

 

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali- ja terveys- ja pelastustoimen palveluista. Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden osalta siirtymä on turvallinen ja sujuva, sillä nykyiset asiakassuhteet ja palvelut jatkuvat ja toimipisteiden sekä ammattilaisten puhelinnumerot pysyvät samoina.

Neuvolan, kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajan ja lääkärin sekä kuraattorin ja koulupsykologin tavoittaa tutusta puhelinnumerosta ja tutusta toimipisteestä.

Varhaisen tuen palveluihin kannattaa edelleen ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä, jos perheessä mietityttää esimerkiksi lasten kasvatukseen, vanhempien jaksamiseen, vanhemmuuteen tai perheen vuorovaikutukseen liittyvät asiat. Varhaisen tuen palveluita ovat muun muassa lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus, lapsiperheiden kotipalvelu, perhetyö, lapsiperheiden sosiaalityö ja sosiaaliohjaus sekä pikkulapsiperheiden psykologipalvelut.

Perheoikeudellisten palveluiden lastenvalvoja auttaa silloin, kun vanhemmat pohtivat eroa tai vanhemmat ovat eronneet ja lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatusasiat vaativat neuvontaa, ohjausta, apua ja sopimuksia.

Perheneuvola tukee ja auttaa lapsiperheitä erilaisissa haastavissa elämäntilanteissa. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluista löytyy apua, jos lapsen tai nuoren mielialaan tai käyttäytymiseen liittyy kysymyksiä tai yksinäisyys, kiusaaminen, pelaaminen tai päihteiden käyttö huolestuttaa tai hän tarvitsee tukea neuropsykiatrisiin vaikeuksiinsa.

Perheiden tukena työskentelee myös etäperhetyöntekijä ”OmaNanny”, jonka kanssa voi keskustella luottamuksella ja maksuttomasti esimerkiksi vanhempana olemisesta, lapsen kasvusta ja kehityksestä, vuorovaikutuksen teemoista tai parisuhteesta. Keskustelu käydään ilman tunnistautumista. Etäperhetyöntekijän palvelut löytyvät omaks.fi-palvelun chat-keskustelu-osiosta arkisin kello 10.00–15.30.

Lastensuojeluun voi ottaa yhteyttä, kun vanhempi on huolestunut omasta lapsestaan, omasta tai perheen tilanteesta ja tarvitsee apua tilanteen ratkaisuun. Jokainen, joka huomaa lapsen tai nuoren olevan avun tarpeessa, voi ottaa yhteyttä lastensuojeluun, myös nimettömänä. Yhteydenottaja voi olla lapsi tai nuori itse, vanhemmat, päivähoidon ja koulun aikuiset, muiden palveluiden toimijat, sukulaiset tai naapurit.

-Lasten, nuorten ja perheiden palvelut on koottu samaan vastuualueeseen, jotta voisimme palveluyhteistyön kautta entistä kattavammin edistää lasten, nuorten ja perheiden varhaista tukemista sekä kohdistaa palveluja asukkaiden tarpeiden mukaan. Siirrymme luottavaisesti uuteen vuoteen ja hyvinvointialueelle. Lasten, nuorten ja perheiden palvelut tukee lapsiperheiden hyvää arkea koko Keski-Suomessa, kertoo vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen lasten, nuorten ja perheiden palveluista.

Palveluja yhdenvertaisesti

Hyvinvointialueelle siirryttäessä sosiaali- ja terveyspalvelujen tarjonta, palveluiden myöntämiskriteerit sekä asiakasmaksut yhtenäistyvät, jotta palveluja voidaan tarjota yhdenvertaisesti ja tasalaatuisesti jokaiselle keskisuomalaiselle. Lapsiperheiden palveluiden osalta lapsiperheiden kotipalvelun myöntämiskriteerit yhtenäistyvät koko hyvinvointialueella.

Lisätietoja:

  • Päivi Kalilainen, vastuualuejohtaja, lasten, nuorten ja perheiden palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, p. 050 370 0245, paivi.kalilainen(at)jyvaskyla.fi, 1.1.2023 alkaen, paivi.kalilainen(at)hyvaks.fi

 

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa toimintansa 1.1.2023 ja vastaa sen jälkeen noin 273 000 keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Asukkaille, asiakkaille ja potilaille uudistus ei ole kovin suuri vuoden vaihtuessa: pääosin tuttu ammattilainen jatkaa tutussa toimipisteessä. Puhelinnumerot säilyvät samana. Jatkossa palveluiden tiedot, toimipisteet ja yhteystiedot löytyvät Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilta osoitteesta www.hyvaks.fi  

Hyvinvointialueesta muodostuu Keski-Suomen suurin työnantaja, jonka palveluksessa työskentelee noin 11 500 ammattilaista. Tarjoamme uutena työnantajana mahdollisuuksia ammatilliseen kehittymiseen ja monipuolisiin urapolkuihin.   

Keskeinen tehtävämme on keskisuomalaisten hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yhteistyössä kuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Tavoitteenamme on se, että keskisuomaisten kokemus hyvinvoinnista, terveydestä ja turvallisuudesta on maan kärkeä. Haluamme olla ihmislähtöisin hyvinvointialue ja tukea keskisuomalaisten hyvää arkea.

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa lastenvalvojan palveluista 1.1.2023 alkaen – myös Laukaan, Jämsän ja Konneveden osalta

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen myös perheoikeudellisista palveluista. Perheoikeudellisten palveluiden sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja hoitaa isyyden ja äitiyden selvittämisen, lasten asumiseen, huoltajuuteen, tapaamisoikeuteen ja elatukseen liittyviä sopimusasioita sekä laatii olosuhdeselvityksiä riita-asioissa tuomioistuimille. Perheoikeudellisissa palveluissa järjestetään myös adoptioneuvontaa sekä vahvistetaan puolisoiden elatussopimuksia.

Perheoikeudellisten palveluiden toimipisteet sijaitsevat Jyväskylässä, Äänekoskella ja Jämsässä. Toimipisteiden lisäksi asiakasvastaanottoja järjestetään sovitusti ajanvarauksella muillakin paikkakunnilla. Lisäksi neuvotteluja voidaan järjestää etäyhteyksin.

– Etäyhteys toimii hyvin esimerkiksi vanhempien välisissä neuvotteluissa, kun toinen vanhempi asuu pitkän etäisyyden päässä toisesta vanhemmasta. Asioista sopimista voidaan näin nopeuttaa ja lastenvalvojien välisiä virka-apupyyntöjä voidaan vähentää, selvittää johtava sosiaalityöntekijä-lastenvalvoja Mirja Laitinen Jyväskylän perheoikeudellisista palveluista.

 

Lastenvalvojalta apua lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatusasioihin 

Lastenvalvoja auttaa, kun perheen vanhemmat ovat eronneet ja lapsen huolto-, asumis-, tapaamis- ja elatusasiat vaativat neuvontaa, ohjausta, apua ja sopimuksia.

Lastenvalvoja selvittää lapsen isyyden ja äitiyden. Vanhemmuus selvitetään, kun neuvolassa tapahtuva ennakollinen vanhemmuuden tunnustaminen ei ole mahdollista tai lapsen vanhemmuus on epäselvä. Lisäksi lastenvalvojat laativat olosuhdeselvityksiä tuomioistuimille lapsia koskevissa riita-asioissa sekä tekevät lausuntoja adoptiohakijoiden olosuhteista.

Perheoikeudellisten palveluiden palveluohjaaja organisoi lasten valvottuja tapaamisia.

Yhteys lastenvalvojaan sähköisesti ja puhelimitse

  • Yleinen puhelinneuvonta tiistaisin klo 13–15, keskiviikkoisin klo 10–12 ja perjantaisin klo 10–11 numerossa 014 266 7011
  • Ajan oman alueen lastenvalvojalle voi varata myös sähköisesti Hyviksen kautta.
  • Lastenvalvojan henkilökohtainen puhelinaika maanantaisin ja torstaisin klo 9–10. Katso puhelinnumero alueesi/kuntasi työntekijän kohdalta verkkosivuilta.
  • chat-asiakaspalvelu maanantaisin klo 15–16.30

 

Palveluohjauksen puhelinneuvonta

  • maanantaina ja torstaina klo 9–10 ja tiistaina klo 13–15, p. 014 266 3993 (Jyväskylä) ja p. 014 569 5014 (muut kunnat)
  • valvottujen tapaamisten järjestäminen
  • ohjausta ja neuvontaa

Keski-Suomen hyvinvointialueen perheoikeudelliset palvelut, Väinönkatu 6, 3. krs, 40100 Jyväskylä.

www.hyvaks.fi/palvelumme/perheoikeudelliset-palvelut

Lisätietoja:

– johtava sosiaalityöntekijä- lastenvalvoja Mirja Laitinen, p. 050 311 8647, paikalla 27.12.2022

– vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen, p. 050 370 0245

Keski-Suomen hyvinvointialueella täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet yhteneväiseksi

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä päättää 1.1.2023 alkaen hyvinvointialue. Keski-Suomen hyvinvointialueelle siirryttäessä täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisperusteet ja ohjeet yhdenmukaistuvat. Kuntien ja kuntayhtymien myöntämän toimeentulotuen myöntämisperusteet ja ohjeet ovat olleet melko yhdenmukaiset jo aiemminkin.

Täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen päätökset ovat kertaluontoisia, joten hyvinvointialueelle vahvistetut myöntämisperusteet otetaan heti käyttöön ilman siirtymäaikaa. Pieniä muutoksia voi tulla ohjeellisiin euromääriin.

Perustoimeentulotukea haetaan Kelasta. Asiakas voi hakea samalla hakemuksella Kelan perustoimeentulotukea ja hyvinvointialueen myöntämää täydentävää ja ehkäisevää toimeentulotukea. Asiakkaan ei tarvitse hakiessaan tietää hakeeko täydentävää vai ehkäisevää toimeentulotukea.

Toimeentulotuki on viimesijainen toimeentuloturvan muoto tilanteissa, joissa henkilön tai perheen tulot ja varat eivät riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin. Ehkäisevää ja täydentävää harkinnanvaraista toimeentulotukea myönnetään sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.

Oman työntekijäsi tavoitat edelleen samasta puhelinnumerosta ja myös hakemuksen voit jättää samaan toimipisteeseen tai samaa sähköistä kanavaa käyttäen kuin ennenkin.

Ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen myöntämisperusteet verkossa -pdf-muodossa. https://hyvaks-julkaisu.tweb.fi/ktwebscr/pk_attn_tweb.htm?id=12531.

 

Lisätietoja:

  •      palveluesimies Minna Sellman, p. 014 266 8199, 050 440 2908
  •      palvelupäällikkö Laura Vänttinen, p. 050 347 1022

 

Keski-Suomen hyvinvointialue

viestinta(at)hyvaks.fi
www.hyvaks.fi

Keski-Suomen hyvinvointialueen uusien verkkosivujen ensimmäinen versio julkaistu

Uusille hyvaks.fi-sivuille on kerätty Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamat palvelut sekä asiointitavat. Sivusto ei ole vielä valmis, vaan tietoja täydennetään ja toiminnallisuuksia parannetaan vielä. Voit osallistua kehittämiseen antamalla palautetta.

Ensimmäinen versio hyvinvointialueen palvelut kokoavasta hyvaks.fi-verkkosivusta on nyt avattu. Sivulle on koottu yhteensä noin 140 palvelua sekä noin 950 eri asiointitapaa sisältäen puhelinpalvelut, toimipisteet sekä verkkoasioinnin.

Tietoa palveluista ja asiointitavoista löydät sivuiltamme ”Palvelut” sekä ”Asiointi” -otsikkojen alta. Lisäksi uutena ominaisuutena sivuille on tuotu paljon toivottu hakuominaisuus, jonka löydät sivuston yläpalkista. Hakutuloksia pystyt myös suodattamaan eri aihealueiden perusteella. ”Asiakkaana”-sivuilta löydät tietoa esimerkiksi palveluseteleistä, asiakasmaksuista sekä asiakastietorekisteristä.

Valmisteluajan sivuilta tuttu ”Henkilöstö”-osio on siirtynyt Polku-intraan. Linkit henkilöstön aamukahveihin ja muihin henkilöstötapahtumiin pidetään kuitenkin myös ulkoisilla verkkosivuilla joulu-tammikuun ajan.

Tiedot edelleen myös vanhassa tutussa paikassa

Autamme asiakkaitamme ja ammattilaisia turvallisessa siirtymässä hyvinvointialueelle. Siispä palveluiden ja asiointikanavien yhteystiedot tulevat löytymään helmikuun loppuun saakka kuntien sekä Seututerveyskeskuksen, Saarikan ja Wiitaunionin myöhemmin poistuvilta verkkosivuilta.

Sairaala Nova ja Pelastustoimi omia kokonaisuuksiaan

Sairaala Novan tiedot jäävät toistaiseksi Novan verkkosivuille osoitteeseen sairaalanova.fi. Novan tiedot on tarkoitus siirtää hyvinvointialueen verkkosivuille kesään 2023 mennessä.

Pelastuspalvelut jäävät toistaiseksi osaksi valtakunnallista pelastustoimi.fi-sivustoa. Hyvinvointialueen verkkosivuille on kuitenkin koottu paloasemien osoitetiedot, mutta yksityiskohtaisempi tieto Keski-Suomen pelastuspalveluista on saatavilla osoitteesta pelastustoimi.fi.

Jatkossa myös kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden. kuten Kelan palvelut linkitetään tiiviiksi osaksi hyvaks.fi:tä, jotta myös verkossa keskisuomalaisten palvelut ovat saumattomia ja tietoa on saatavissa kokonaisuutena. Jatkokehittämisen alla on myös eri väestöryhmiä palvelevat sivustot ja hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta edesauttavat kokonaisuudet.

Osallistu kehittämiseen

Sivustoa rakennetaan edelleen. Esimerkiksi palvelujen ja asiointitapojen rakennetta ja sisältöä täsmennetään vielä ennen vuoden vaihdetta. Lisäksi ”Asiakkaana”-sivu päivittyy esimerkiksi lomakkeiden ja potilaan- ja asiakkaan oikeuksien osalta merkittävästi. Myös sivujen asiasanoja lisätään paikoilleen, jotta hakutoiminto toimii mahdollisimman hyvin.

Vuodenvaihteeseen mennessä sivuille pyritään saamaan kaikki tarpeellinen, mutta kehittäminen jatkuu vielä vuoden 2023 puolella. Kuntien verkkosivut toimivat tukenasi siirtymävaiheessa.

Voit auttaa verkkosivujen kehittämisessä täyttämällä jokaisen sivun loputa löytyvän React & Share -palautejärjestelmän lomakkeen. Lomake kysyy ”Löysitkö etsimäsi tiedon tältä sivulta?” Valitsemalla ”Osittain” tai ”En” aukeaa vapaa palautelomake, jolla saamme kohdennettua puuttuvan tiedon suoraan oikealle sivulle. Tätä kautta jätetyt palautteet ovat anonyymejä eikä niihin vastata. (Päivitys 16.12. klo 10.40: React & Sharen näkymisessä havaittu puutteita sivuilla, ongelmaa selvitetään).

Lisätietoja

Ohjeet oman vedenkäytön seurantaan verkossa

Oman kotitalouden vedenkäyttöä voi seurata kätevästi verkossa osoitteessa:

wmd.wrm-systems.fi/toivakanvesihuolto 

Palveluun kirjautuminen tapahtuu laskustasi löytyvällä maksajan numerolla sekä vesimittarin numerolla. Ne löytyvät vesilaskustasi selitys-kohdasta:

kuva vesilaskusta

Jos kirjautumisessa on ongelmia, ota yhteyttä:

Talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin

p. 040 59 08 235

henna.breilin@toivakka.fi.

 

Palvelun kautta löydät tietoa omasta vedenkulutuksesta ja voit esimerkiksi seurata sitä päivä-, viikko-, kuukausi- ja vuositasolla. Kuvaajassa näkyy myös kumulatiivinen kulutus. Voit vaihtaa näkymää klikkaamalla kuvaajan kohdista:

kuvaaja vedenkulutuksesta

Palvelussa on mahdollista myös asettaa hälytys vuototilanteita varten kohdassa Hälytysilmoitus sähköpostiin. Voit kirjoittaa sähköpostiosoitteesi ja valita, missä tilanteissa haluat saada hälytysilmoituksen. Saat valittua hälytykset klikkaamalla kynän kuvaa ja samalla voit syöttää sähköpostiosoitteesi, johon hälytysilmoitus lähetetään:

hälytysilmoitus

hälytysilmoituksen sähköpostinsyöttö

Vesihuoltolaitoksen häiriötiedotteet saat halutessasi tekstiviestitse omaan puhelimeesi

Vesihuoltolaitoksen häiriötilanteista tiedotamme tekstiviestillä kaikkia kunnan vesihuollon asiakkaita, jotka ovat jättäneet yhteystietonsa sitä varten. Jos haluat saada mahdollisista häiriöistä tiedotteen, jätä yhteystietosi eli nimesi ja puhelinnumerosi lomakkeen kautta osoitteessa:
www.toivakka.fi/asuminen-ja-ymparisto/vesihuolto/

Voit myös jättää yhteystietosi soittamalla:

Talous- ja hallintosihteeri Henna Breilin, p. 040 59 08 235.

Jättämiäsi yhteystietoja ei käytetä muihin tarkoituksiin.

 

Samainen ohje pdf-tiedostona löytyy tästä.

Ukrainalaisten asumispalveluiden vastuuhenkilömuutokset vuodenvaihteessa

Hyvinvointialueuudistuksesta johtuen Toivakan kunnan vastuuhenkilöt ukrainalaisten kontakteina muuttuvat. Perhetyöntekijät Tanja Poikolainen ja Leena Makkonen siirtyvät vuodenvaihteen myötä Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen. Kotouttamistehtävät jäävän kuitenkin kuntien vastuulle. Joulukuun ajan yhteyshenkilönä työskentelevät vielä perhetyöntekijät, jotka tavoittaa numeroista 040 667 3851 (Leena Makkonen) ja 040 585 0024 (Tanja Poikolainen).

Toivakan kunnan vastuuhenkilöinä ukrainalaisten majoituspalveluihin sekä ohjaukseen- ja neuvontaan liittyen toimivat tammikuun 2023 ajan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen, p. 050 307 6114 sekä työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija Arja Marjonen, p. 040 635 8088.

Helmikuusta alkaen vastuuhenkilönä tulee toimimaan hyvinvointisuunnittelija. Hyvinvointisuunnittelijan rekrytointiprosessi on parhaillaan meneillään.

Toivakan kunta on solminut vastaanottokeskuksen kanssa majoituspalvelusopimuksen, joka on tällä hetkellä voimassa maaliskuun 2023 loppuun. Sopimuksen tarkoituksena on tuottaa tilapäistä suojelua hakeneille ja sitä saaville henkilöille majoituspalvelua ja arkeen sekä majoitukseen liittyvää ohjausta ja neuvontaa. Tilapäisen suojelun asiakkaille kuuluvista sosiaali- ja terveyspalveluista vastaa vastaanottokeskus ja työllistämisestä Keski-Suomen TE-toimisto.

Toivakan kunta sekä vastaanottokeskus tekevät tiivistä yhteistyötä sekä tiedonvaihtoa, joilla saadaan ohjattua henkilöt oikeiden palvelujen pariin.

Yhdistysten ja vapaaehtoisten rooli on ollut merkittävänä apuna kotouttamisessa ja kunta toivoo hyvän yhteistyön sen osalta jatkuvan.

Lisätiedot:
Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p. 050 307 6114

helena.vuopionpera-kovanen@toivakka.fi

 

Elinkeino- ja työllisyyssuunnittelija Arja Marjonen

p.040 635 8088

arja.marjonen@toivakka.fi

Kirjasto- ja kulttuuritoimen asiakaskysely 2022

Kirjaston vuosittaiseen asiakaskyselyyn on nyt otettu mukaan myös kulttuuritoimen järjestämät tapahtumat. Kartoitamme tapahtumatoiveita tuleville vuosille ja mielellämme otamme yhteistyökumppaneita ja yksittäisiä kuntalaisia mukaan suunnitteluun ja toteutukseen. Nyt saa laittaa toiveita ja ideoita tulemaan!

Asiakaskyselyyn pääset TÄSTÄ.

Kyselyyn voi vastata 31.12.2022 asti.

Kunnanvaltuuston 12.12. kokouksen esityslistan asioita

Kunnanvaltuuston esityslistalla maanantain 12.12. kokoukseen ovat muun muassa Toivakan kunnan talouden tasapainotusohjelman hyväksyminen, talousarvio vuodelle 2023 ja taloussuunnitelma vuosille 2024-2025, investointiohjelman 2023-2025 hyväksyminen sekä tieliikenteen toimivaltaisen viranomaisen valinta.

 

Kunnan tulee lain mukaan järjestää palvelut taloudellisella tavalla

Kuntalain 110 § 3 momentin mukaan taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan.

Vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaan kunnan taseen kertynyt alijäämä on -1 916 798, 86 miljoonaa euroa. Toivakan kunnan vuoden 2019 tilinpäätöksen perusteella on alkanut kuntalain mukainen alijäämän kattamisvelvoite. Talousarvion 2023 yhteydessä tulee esittää ne toimenpiteet, joilla alijäämä tulevina vuosina katetaan. Toivakan kunta käynnisti vuonna 2020 laajan talouden tasapainottamisohjelman kunnan talouden tasapainottamiseksi ja taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi. Merkittävin tekijä taseeseen kertyneelle alijäämälle on ollut Keski-Suomen Verkkoholding Oy:n takauksen realisoituminen.

Kuluvan vuoden osalta Toivakan kunta on varautunut merkittäviin lisälaskuihin liittyen Keski-Suomen Sairaanhoitopiirin alijäämä kattamisvelvoitteeseen sekä Seututerveyskeskuksen laskutukseen. Loppuvuoden 2022 toteumien ennustaminen on haasteellista alati muuttuvan tilanteen vuoksi.

Toivakan kunta on saanut myönteisen päätöksen 430.000 euron harkinnanvaraisesta valtionosuudesta, joka maksetaan kunnalle vuoden 2022 loppuun mennessä. Toteutumiin syyskuun osalta ei myöskään ole vielä kirjautunut metsänmyynnistä saatu tuotto.

Vuoden 2021 tasapainotusohjelman toimenpiteiden tilanne on esitetty edellisessä osavuosikatsauksessa. Lokakuun 2022 toteumat on käsitelty edellisessä pykälässä.

Tavoitteena on löytää keinoja 2.3 miljoonan arvosta, jotta tase saadaan ylijäämäiseksi.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanvaltuusto päättää hyväksyä liitteen mukaisen päivitetyn talouden tasapainotusohjelman vuosille 2023-2024.

 

Talousarvio 2023: Suurten muutosten haasteet

Toivakan kunnan talouden painelaskelma päivitetty 7.11.2022: trendin mukaan tulos kääntyy alijäämäiseksi ja taseen kumulatiivinen alijäämä laskee pysyvästi vaarallisen matalaksi. Kunta velkaantuu ja altistuu myös korkoriskille. Alijäämäinen tulos saadaan kääntymään ylijäämäiseksi joko tuloja lisäämällä tai menoja karsimalla, mutta taseen alijäämä on hyvin vaikea poistettava pelkän tuloslaskelman keinoin. Alijäämä saadaan käytännössä poistettua vain tulosvaikutteisella omaisuuden myynnillä.

Toivakan toimintakate € / asukas on koko maan kuntien joukossa noin kolmanneksen edullisempien kuntien joukossa. Tämä on seurausta osittain siitä, että palveluiden kohteena on paljon lapsia, mutta myös siitä, että kunnan palvelut ovat edullisesti järjestettyjä. Sopeutustilanteessa tämä kuitenkin on haaste.

Tuloveroprosentista leikataan hyvinvointialueuudistuksesta johtuen 12,64 %-yksikköä. Tuloveroprosentiksi tulee 8,36 %. Tuloveroprosenttia ei voi muuttaa vuodelle 2023. Kiinteistöveroprosentit pysyvät samana kuin vuonna 2022. Verotulokertymäksi ennakoidaan 5 023 000 euroa. Valtionosuuksia kertyy ennusteiden mukaan 2 632 417 euroa.

Toivakan kunnan toimintakate vuodelle 2023 on -6 354 114 euroa.  Toimintakate pienenee merkittävästi, sillä vielä vuonna 2022 toimintakate on ollut lähes -15 000 000 euroa.

Toimintatuotot vuodelle 2023 ovat reilut 2.45 miljoonaa euroa. Toimintakulut ovat talousarvion mukaan hiukan alle 8.8 miljoonaa euroa.

Vuosikate on 1 072 003 euroa. Tilikauden tulokseksi arvioidaan 218 019 euroa, josta ylijäämäksi kirjattavaa 239 459 euroa.

Talousarvion tavoitteet on johdettu Toivakan kunnan voimassa olevasta kuntastrategiasta, joka hyväksyttiin keväällä 2022. Vuoden 2023 talousarvio on nettositova lautakuntatasolla eli lautakuntien toimintakate on valtuuston nähden sitova. Talousarvion sitovuus valtuustoon nähden vuonna 2023 koskee vain ulkoisia menoja ja tuloja. Investointitaso pysyy vuonna 2023 hyvin maltillisella tasolla, bruttoinvestointien ollessa reilut 600 000 euroa. Lisälainan ottamista vältetään. Investointiohjelma on sitova vuoden 2023 osalta ja suuntaa antava suunnitelmavuosien osalta.

Valtakunnallisesti keskustelussa olleet sähköhinnan ja korkokulujen nousu näkyvät merkittävästi myös Toivakan vuoden 2023 talousarvion kulurakenteessa.

Pohjaehdotuksena on, että valtuusto hyväksyy vuoden 2023 talousarvion ja toiminnalliset tavoitteet, taloussuunnitelman vuosille 2024-2025 sekä investointiohjelman 2023-2025.

 

Linkillä osaksi Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä?

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksessa 2021-2031 sovitaan joukkoliikenteen toimivalta-alueen laajentamista koskevan selvityksen teettämisestä. Tavoitteena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen kokonaisuutena muuttuisi, mikäli Jyväskylän toimivaltaisen viranomaisen toimivalta-alue laajenisi.

MAL-sopimuksen tarkoittama selvitystyö laadittiin ajalla 1/2022-11/2022 tiiviissä vuorovaikutuksessa ELY-keskuksen, alueen kuntien ja MAL-seurantaryhmän kanssa. Työn aikana järjestettiin kuntakohtaisia palavereja sekä kuntien yhteinen työpaja, jossa kuultiin myös Traficomin sekä Oulun ja Turun seutujen joukkoliikenteen edustajia.

Päätösehdotuksena on, että kunnanvaltuusto päättää, että Toivakan kunnan joukkoliikennettä kehitetään jatkossa osana Jyväskylän seudun kaupunkiliikennettä (Linkki). Toivakan kunta hakee yhdessä muiden Jyväskylän seudun tieliikenteen toimivalta-alueen kuntien kanssa lakimuutosta, joka mahdollistaa Toivakan siirtymisen ELY-keskuksen toimivalta-alueelta Jyväskylän kaupunkiseudun tieliikenteen toimivaltaiseen viranomaiseen.

 

Lisätiedot:

Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Sinikka Jäntti

p.040 5151 686

Kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen

p.050 307 6114

Esityslista kokonaisuudessaan luettavissa täällä.