Aluehallitus käsitteli viime vuoden tilinpäätöksen

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 25.2.2025

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 tulos on 141,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätös on tilinpäätöksen ennakkotietojen mukainen. Aluehallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen kokouksessaan 25.3.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintakulujen kasvu oli viime vuonna 4,1 %. Tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella toimintakulujen kasvu hyvinvointialueilla keskimäärin oli 3,1 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvuvauhti kuitenkin taittui merkittävästi aiemmista vuosista. Vuosina 2022 ja 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvu Keski-Suomessa oli yli 10 % vuosittain.

Hyvinvointialueen toimintatulot olivat vuoden 2024 tilinpäätöksessä 187,4 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 3,9 miljoonaa euroa (2,1 %) talousarviota suurempana.

Tilivuoden 2024 toimintakulut olivat 1 483,8 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 23,5 miljoonaa euroa (1,6 %) talousarviota suurempana. Toimintakuluista oli henkilöstökuluja 690,9 miljoonaa euroa, josta lomapalkkajaksotusten, työaikasaldojen ja työaikapankkisaldojen muutos lisäsi henkilöstömenoja 9,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot olivat 577,4 miljoonaa euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin käytettiin 97,5 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli -141,7 miljoonaa euroa ja se heikkeni talousarvioon suhteutettuna 16,6 miljoonaa euroa (13,3 %).

Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueiden alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta, joka on johtunut mm. inflaatiosta, valtakunnallisesta palkkaratkaisusta ja hyvinvointialueelle siirtyneistä velvoitteista ja sitoumuksista.

Myöskään rahoituksen tarkastuksessa huomioitu palvelutarpeen kasvun vaikutus ei vastannut todellista palvelutarpeen kasvua. Hyvinvointialueen yleiskatteiseen rahoitukseen merkittävästi vaikuttavissa diagnoositiedoissa on ollut puutteita. Puutteiden vaikutus syntyneeseen alijäämään on merkittävä aikajaksolla 2023–2025.

Aluehallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätöksen vuodelta 2024 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi, esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueen tilikauden alijäämä -141.731.278,85 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi ja että tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin. Lisäksi aluehallitus hyväksyi potilasvakuutusmaksuihin liittyvä pakollisen varauksen muutoksen ja merkitsi tiedoksi saamansa selvityksen lomapalkkavelan muutoksen ja vastuiden muutosten vaikutuksesta tilikauden tulokseen.

Lue lisää:
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys taittunut aiemmista vuosista
https://www.hyvaks.fi/uutiset/sosiaali-ja-terveydenhuollon-kustannuskehitys-taittunut-aiemmista-vuosista Tilinpäätös 2024
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/kokous/2025209-6-46642.PDF

Aluehallitus hyväksyi henkilöstökertomuksen

Aluehallitus päätti hyväksyä vuoden 2024 henkilöstökertomuksen ja lähetti sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Henkilöstökertomuksesta ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueella oli vuoden 2024 lopussa 13 092 palvelussuhdetta, joista 84 prosenttia eli 10 390 henkilöä oli vakituisia. Henkilöstön keski-ikä oli edelleen 44 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,8 vuoden iässä. Henkilöstön vaihtuvuus on pienentynyt viime vuodesta.

Viime vuoden aikana oli tarjolla yhteensä 3092 avointa työpaikkaa, vajaa 300 edellisvuotta vähemmän. 1670 oli vakituisiin tehtäviin. Kesäajan sijaisuuksiin saatiin 26 prosenttia enemmän hakijoita kuin vuonna 2023. Työpaikkailmoituksiamme tarkasteli keskimäärin 234 kävijää per ilmoitus. Varahenkilöstöyksikön toiminta käynnistyi 1.3.2024. Varahenkilöt tekivät viime vuonna yhteensä 27 132 vuoroa eri puolilla Keski-Suomea.

Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyyn vastanneista 66 prosenttia suosittelisi ystävälleen Keski-Suomen hyvinvointialuetta työnantajana.

Sairauspoissaoloprosentti oli 4,49, mikä tarkoittaa keskimäärin 17,4 sairauspoissaolopäivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolopäivät vähenivät edellisvuodesta, jolloin niitä oli 18,8 päivää per henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset nousivat 6,7 miljoonaan euroon ylittäen talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Vertailtaessa muihin hyvinvointialueisiin työterveyshuollon kustannukset ovat maltilliset ja painottuvat enemmän ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon kustannuksiin. Työterveyshuollon kustannusten nousua selittää osaltaan henkilöstömäärän kasvu vuoden 2024 aikana.

Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja koulutuksissa saavutettiin vuonna 2024 merkittävä koulutustuotannon lisäys ensimmäiseen hyvinvointialueen toimintavuoteen verrattuna. Hyvinvointialueen itse tuottamiin koulutuksiin osallistuttiin 48 250 kertaa (vuonna 2023 osallistumiskerrat 22 318). Yhteensä 10 762 työntekijäämme osallistui sisäisiin tai ulkoisiin koulutuksiin vuoden aikana. Esihenkilöille tarjottuja tuettuja johtamisopintoja aloitti viime vuonna 93 esihenkilöä Henkilöstötyö ja johtaminen sotealalla –kokonaisuudessa ja 51 esihenkilöä Lähiesihenkilötyön ammattitutkinnossa. Lisäksi omiin johtamiskoulutuksiin kirjattiin 595 osallistumiskertaa.

Liikunta- ja kulttuuriedun käyttöaste oli 90 prosenttia. Edusta käytettiin 51 prosenttia liikuntaan, 26 prosenttia hierontaan ja 23 prosenttia kulttuuriin.

Henkilöstömenot, jotka koostuvat palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista olivat vuonna 2024 yhteensä noin 691 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 9,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttivat valtakunnalliset hyvinvointialan palkkaratkaisut ja oman tuotannon laajentuminen, kuten useat liikkeenluovutukset.

Kinnulan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi ensi vuoden alussa

Kinnulan sosiaali- ja terveyspalveluita aiotaan tuottaa Keski-Suomen hyvinvointialueen omana tuotantona vuoden 2026 alusta lähtien. Aluehallitus päätti asiaa koskevista toimenpiteistä.

Hyvinvointialue turvaa toiminnan ja asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden. Henkilöstö siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksella ja entisin palvelussuhteen ehdoin. Kinnulassa tuotetaan palvelut palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Palveluverkkopäätöksen mukaisesti Kinnulassa on muun muassa paikallinen sosiaali- ja terveysasema.

Tällä hetkellä Kinnulan sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaa palvelusopimuksella Terveystalo. Palveluita ovat olleet vanhusten tehostetun palveluasumisen palvelut (Kotipihan toiminta), kotihoito, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, vanhusten päiväkeskustoiminta sekä terveyskeskustoiminnot, kuten lääkärin vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, puheterapia, laboratorio, röntgen, välinehuolto, hammashuolto, vuodeosastopalvelut ja terveysneuvonta.

Lue lisää:
Kinnulan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtymässä hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi ensi vuoden alusta alkaen
https://www.hyvaks.fi/uutiset/kinnulan-sosiaali-ja-terveyspalvelut-siirtymassa-hyvinvointialueen-omaksi-tuotannoksi-ensi

Aluehallitus hyväksyi Sairaskodin muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman

Aluehallitus päätti hyväksyä Sairaskodin muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman. Koko rakennus tulee hyvinvointialueen omaan käyttöön. Sairaskodin kiinteistöön tulee ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikkö, avokuntoutusta, kehitysvammaisten erityisen vaativan tuen yksikkö, geriatrinen keskus sekä tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa. Rakentamistöiden on tarkoitus alkaa tämän vuoden elokuussa ja toiminnan on tarkoitus alkaa kiinteistössä syyskuussa 2026.

Sairaskodille tulee 44 paikkaa lyhytaikaista, ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville asiakkaille Akselin ja Elinan toiminnan siirtyessä. Asiakkaat ovat ikääntyneitä, monisairaita ja useammat heistä ovat myös muistisairaita henkilöitä. He tulevat kotoa lyhytaikaishoitoon suunnitelluille jaksoille (1-2 viikkoa), siirtyvät sairaalasta arviointijaksolle tai tulevat toimintakykyä vahvistavalle jaksolle ennen kotiutumista. Henkilökunnan määrä on noin 32-35 henkilöä

Kiinteistöön perustetaan uusi kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikaista asumisen tuen palveluita tarjoava erityisen vaativan tuen yksikkö. Yksikössä on 13 paikkaa, joista 9 on pitkäaikaista asumista, 2 lyhytaikaista asumista ja 2 arviointi- ja kuntoutuspaikkaa. Pitkäaikaisasumisen 9 asukaspaikkaa sijoittuvat erillisiin ryhmiin, mikä varmistaa turvallisen ja rauhallisen asumisympäristön. Pienemmissä ryhmäkodeissa voidaan paremmin huomioida asukkaiden erityistarpeet ja mahdolliset aistiyliherkkyydet. Uuden perustettavan yksikön henkilöstömäärä tulee olemaan noin 40.

Muutos- ja korjaustöiden valmistuttua Geriatrinen keskus palaa Sairaskodille. Geriatrisessa keskuksessa tehdään geriatrisen potilaan perustason muistidiagnostiikkaa. Keskukseen on sisäänrakennettu osa koti- ja asumispalveluiden lääkärityöstä. Keskus vastaa hyvinvointialueen koulutuksesta, kehittämisestä ja konsultaatioista yhdessä Geriatrian poliklinikan kanssa.

Avokuntoutuksen toiminta siirtyy Väinönkadun palvelukeskuksen toimipisteestä Sairaskodille. Avokuntoutuksen palvelutarjontaa voidaan kehittää ja käyntimäärät tulevat jatkossa kasvamaan entisestään painottuen kouluikäisten ja aikuisten vastaanottotyöhön, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioihin sekä ryhmäkuntoutukseen. Henkilökunnan määrä on tällä hetkellä 10 ja vuoden 2025 aikana määrää lisätään kahdella. Vuonna 2024 asiakaskäyntejä oli 5 884, joista 347 olivat kotikäyntejä. Käyntimäärän odotetaan nousevan 7 500-8 000 käyntiin henkilöstölisäyksen myötä.

Rakennuksen suunniteltu asukasmäärä on noin 65 henkilöä, josta suurin osa on lyhytaikaista asumista. Lyhyet hoitojaksot asettavat ruokapalveluille erityisvaatimuksia erilaisten ruokavalioiden huomioimiseen nopealla aikataululla. Tämän vuoksi rakennuksen nykyiset keittiötilat tulevat hyvinvointialueen ruokapalveluiden käyttöön ja keittiöön tulee puhtaus- ja ruokapalveluiden omaa henkilökuntaa. Hyvinvointialueen omassa kiinteistössä toimiva keittiö on myös varautumisen näkökulmasta ensiarvoisessa asemassa Jyväskylän seudun asiakkaiden kannalta. Keittiöstä voidaan tuottaa ateriat 300 asiakkaalle ja toimittaa aterioita myös muihin Keski-Suomen hyvinvointialueen kohteisiin.

Sairaskoti mahdollistaa aidoissa sote-alan toimintaympäristöissä tapahtuvaa, käyttäjät osallistavaa tutkimus-kehittämis-koulutus-innovaatio-oppimistoimintaa Ikääntyneiden hyvän arjen opetus- tutkimuskeskuksen puitteissa. Tavoitteena on myös löytää uusia käytänteitä ja konsepteja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Projektiin osallistuvat oppilaitoksista Gradia, Jamk ja JYU.

Aluehallitus hyväksyi Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategiset tavoitteet

Aluehallitus päätti hyväksyä Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategiset tavoitteet. Valmistuneessa omistajastrategiassa korostetaan muun muassa sitä, että yhtiön tuottamista palveluista tulee syntyä hyvinvointialueille toiminnallisia hyötyjä ja mitattavia kustannussäästöjä. Yhtiön palvelujen tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita ja hinnoittelun tulee perustua omakustannusperiaatteeseen huomioiden toiminnan kehittäminen.

Maakuntien tilakeskus Oy on valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama yhtiö. Yhtiö toimii valtakunnallisena toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena, jonka tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja.

Vastaukset valtuustoaloiteisiin

Vastauksesta valtuustoaloitteeseen kotiin vietävien päihdepalvelujen järjestämiseksi ilmenee, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa kotiin vietävät palvelut ovat vahvistuneet ja kotiin vietäviä päihdepalveluja on tarjolla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Vuodesta 2025 lähtien aikuisten sosiaalipalvelujen tavoitteena on edelleen siirtää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden painotusta asiakkaan kotiin vietäviin palveluihin. Lisäksi aikuisten sosiaalipalveluiden kehittämiskohteena vertaistuki tullaan huomioimaan systemaattisemmin osana asiakkaalle mahdollisia palveluita. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen säilyttämisestä ennallaan todetaan, että Keski-Suomen hyvinvointialueen on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hyvinvointialue ei voi tästä syystä jättää noudattamatta lainsäädännön muutosta tilapäisesti toimivan sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta. Keski-Suomen hyvinvointialue voi kuitenkin työnantajan roolissa arvioida hakijoiden riittävää sekä parhaiten soveltuvaa osaamista. Keski-Suomen hyvinvointialueella on linjattu, että yliopistollinen sosiaalityön koulutus vastaa parhaiten sosiaalityön tehtävissä tilapäisesti toimimisen koulutus- ja osaamisvaatimuksiin. Laadukkaiden ja asiakasturvallisten sosiaalihuollon palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomen hyvinvointialueella pidetään tärkeänä, että ensisijaisesti tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan ja niissä toimii yliopistossa sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025209 ).

Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073

Opetushenkilöstö sai koulukeskukselle uuden pienikokoisen ja jopa vitsailevan työkaverin

Painoa uudella työkaverilla on puolisen kiloa. Se tanssii, puhuu useaa eri kieltä ja jopa vitsailee.

Kyseessä on Elias Robot. Elias on monikielinen (suomi, ruotsi, englanti, saksa) humanoidirobotti, joka tukee sanaston oppimista ja sosiaalista oppimista. Se pystyy kävelemään, tanssimaan, puhumaan sekä tunnistamaan kasvoja ja ilmeitä.

Elias Robot on puhekäyttöliittymään ja tekoälyyn perustuva oppimissovellus, joka auttaa harjoittelemaan kieliä ja viestintätaitoja hauskalla ja motivoivalla tavalla. Elias on opettajien kehittämä ja sen käyttämä metodi perustuu tieteellisen tutkimukseen.

Käyttöönottokoulutuksen Toivakan opetushenkilöstölle veti eilen maanantaina 24.3.2025 Johanna Hemminki Utelias Technologies Oy:stä. Hän alkoi kehittää Eliaksen prototyyppiä vuonna 2011. Hemminki kertoo, että Elias on ensimmäinen skaalautunut robottiratkaisu maailmassa ja nyt niitä on käytössä jopa 15 eri maassa.

 

Elias esittäytyy käyttöönottokoulutuksessa Toivakan koulukeskuksen auditoriossa.

Jätehuoltoviranomainen kyselee kiinteistöjen jätevesijärjestelmätietoja Jyväskylän seudulla

Tiedote: Jyväskylän seudun jätelautakunta (4.1.2025)

Jätehuoltoviranomainen kyselee kiinteistöjen jätevesijärjestelmätietoja Jyväskylän seudulla

Jyväskylän seudun jätehuoltoviranomainen lähettää vuoden 2025 aikana osalle asuinkiinteistöjen omistajista kyselyn kiinteistöllä sijaitsevasta jätevesijärjestelmästä. Kysely lähetetään niille, joiden omistaman kiinteistön jätevesijärjestelmää ei ole jätehuoltoviranomaisen tiedoissa eikä rakennusrekisterissä.

Kysely lähetetään noin 4 500 kiinteistölle Jyväskylän, Laukaan, Muuramen ja Toivakan kunnan alueella, koska alueen jätehuoltoviranomaisena toimiva Jyväskylän seudun jätelautakunta tarkistaa parhaillaan kiinteistöjen jätevesijärjestelmien rekisteritietoja.
Jätehuoltoviranomaisen on jätelain mukaan ylläpidettävä rekisteriä jätteenkuljetuksista, mukaan lukien saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennykset. Rekisterin avulla seurataan saostus- ja umpisäiliöiden tyhjennyksiä, jotta jätevesijärjestelmien tyhjennykset toteutuvat jätehuoltomääräysten mukaisesti.

Kysely lähetetään sähköpostitse tai kirjeellä. Sähköiseen kyselylomakkeeseen pääsee sähköpostissa ja kirjeessä olevan verkko-osoitteen https://www.jyvaskylanseutu.fi/jatevesijarjestelmakysely kautta. Lomakkeeseen pääsee myös skannaamalla yhteydenotossa olevan QR-koodin.
Kyselyyn on vastattava, vaikka kiinteistöllä ei olisi tyhjennettävää jätevesijärjestelmää tai vaikka kiinteistö olisi liitetty viemäriverkostoon. Nämäkin tiedot ovat tärkeitä saada päivitettyä rekisteriin.

Lisätietoa: Jyväskylän seudun jätelautakunta lietehuolto@jyvaskyla.fi puh. 014 569 0178 (ke klo 9–12 ja to klo 12–15) www.jyvaskylanseutu.fi/jatehuolto

Keski-Suomen hyvinvointialue kannustaa vastaamaan kyselyyn liikunnallisen elämäntavan edistämisestä

Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa kuulla keskisuomalaisten mielipiteitä liikunnallisen elämäntavan edistämisestä. Mitä ajatuksia sinulla on yksilön vastuusta tai esimerkiksi kunnan ja hyvinvointialueen roolista liikunnallisen elämäntavan edistämisessä ja tukemisessa?

Vastaa kyselyyn 30.3.2025 mennessä tästä. Kyselyyn vastataan nimettömästi.

Vastaamalla kyselyyn voit auttaa meitä kehittämään hyvinvointialueen toimintaa liikunnallisen elämäntavan tukemiseksi. Kyselyn vastausten pohjalta voimme paremmin räätälöidä liikunnallisen elämäntavan tuen palveluitamme keskisuomalaisten tarpeiden mukaisiksi.

Kyselyn vastaukset kootaan Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraadin työskentelyn pohjaksi. Asiakasraati tekee kyselyn vastausten sekä oman keskustelunsa pohjalta kannanoton, joka käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluryhmässä, joka koostuu johtavista viranhaltijoista. Kannanotot kootaan myös asiakkuuskertomukseen, joka käsitellään vuosittain sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmässä sekä toimielimissä, muun muassa lautakunnissa ja aluevaltuustossa. Kannanotto julkaistaan myös asiakasraadit- osuudessa hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Asiakasraatitoiminta vahvistaa asukkaiden osallisuutta palvelujen kehittämisessä

Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraatiin haettiin jäseniä vuoden 2024 joulukuussa. Asiakasraatiin valittiin 12 eri-ikäistä henkilöä eri puolelta Keski-Suomea. Asiakasraati aloitti toimintansa tammikuussa 2025 ja raadin voimassaoloaika on yksi vuosi.

Asiakasraati tarkastelee sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluiden järjestämistä, tuottamista ja osallisuutta asiakkaan näkökulmasta. Asiakkaan näkökulmaa tarkastellaan hyvinvointialueen strategian kolmen painopisteen, eli mielen hyvinvoinnin, liikunnallisen elämäntavan sekä arjen turvallisuuden kautta.

Asiakasraadin kannanotto mielen hyvinvointiin julkaistu

Asiakasraati käsitteli alkuvuodesta mielen hyvinvoinnin teemaa. Pohjana keskustelulle oli mielen hyvinvoinnin teemasta tehty asukaskysely, joka oli avoinna joulukuussa 2024.

— Asiakasraadin keskustelussa nousi esille yksinäisyys ja yhteiskunnalta tarvittava tuki mielen hyvinvoinnin turvana ja sairauden aikana. Ammattilaisten välistä yhteistyötä ja sujuvia palvelupolkuja toivottiin ja palveluista tiedottaminen nähtiin erityisen tärkeänä. Lisäksi keskustelua käytiin digitaalisista ja lähipalveluista sekä palveluiden yhdenvertaisesta saatavuudesta eri puolilla Keski-Suomea, kertoo osallisuuskoordinaattori Sonja Essel Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Voi lukea kannanoton kokonaisuudessa hyvinvointialueen verkkosivuilta.

Yhteyshenkilöt:

Sonja Essel, osallisuuskoordinaattori, sonja.essel(at)hyvaks.fi, p. 050 478 5108

Viestinnän yhteyshenkilö: Marika Laiho, viestinnän asiantuntija, marika.laiho(at)hyvaksi.fi, p. 050 409 2712

 

Varhaiskasvatukseen hakeminen toimintakaudelle 2025-2026

Varhaiskasvatuspaikkaa voi hakea ympäri vuoden. Lakisääteinen oikeus hoitopaikkaan edellyttää, että hakemus on jätetty neljä kuukautta ennen hoidon tarpeen alkamista. Varhaiskasvatuspaikasta ilmoitetaan perheille viimeistään kaksi viikkoa ennen hoidon alkamista. Mikäli hoidon tarve johtuu työllistymisestä, opinnoista tai koulutuksesta eikä tarpeen alkamisajankohta ole ennakoitavissa, on varhaiskasvatuspaikkaa haettava niin pian kuin mahdollista, kuitenkin viimeistään kaksi viikkoa ennen kuin lapsi tarvitsee hoitopaikan.

Lapsella on oikeus kunnalliseen varhaiskasvatukseen vanhempainrahakauden päättymisen jälkeen
oppivelvollisuuden alkuun asti. Toivakassa varhaiskasvatus on maksutonta alle kouluikäisille toivakkalaisille lapsille.

Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona lapsen vanhemmat voivat valita:

  • Yksityisen varhaiskasvatuksen, jota tuetaan kuntakohtaisesti joko Kelalta haettavalla yksityisen hoidon tuella tai kunnalta haettavalla varhaiskasvatuksen palvelusetelillä
  • Kotihoidon tuen, kun nuorin lapsi on alle 3-vuotias. Toivakassa maksetaan alle 2-vuotiaasta lapsesta kodinhoidon kuntalisää 500€ /kk, kun perheen muutkin alle kouluikäiset lapset hoidetaan kotona 

Toivakan kunta kuuluu seutusopimukseen Hankasalmen, Laukaan, Luhangan, Muuramen, Petäjäveden, Joutsan ja Jyväskylän kanssa. Seutusopimuksen mukaan Toivakkalaiset tai kuntaan muuttavat perheet voivat hakea varhaiskasvatus- tai esiopetuspaikkaa oman kunnan lisäksi myös edellä mainituista seudullisen palvelualueen kunnista. Varhaiskasvatushakemus jätetään aina omaan asuinkuntaan. Varhaiskasvatuspaikat järjestetään kuntien sopimien periaatteiden mukaan.

Varhaiskasvatukseen ja esiopetuksen aamu/iltapäiväkerhoon haetaan Toivakan kunnan nettisivujen kautta täältä (linkki). 

Toimintakaudella 2025 – 2026 varhaiskasvatuspaikkaa tarvitsevien hakemukset pyydetään täyttämään keskitetysti 31.3.2025 mennessä.

 

Lisätietoja varhaiskasvatukseen hakemisesta saat vt. varhaiskasvatusjohtaja Susanna Kuivalaiselta p.0400 237 133

 

TOIVAKAN KUNTA, SIVISTYS- JA HYVINVOINTILAUTAKUNTA

Alue- ja kuntavaalit 2025: Kunnan järjestämät vaalimainospaikat

ALUE- JA KUNTAVAALIT 2025 ULKOMAINONTA

Kunnan järjestämät vaalimainospaikat

Alue- ja kuntavaalien ulkomainontaa varten keskustaajamaan on varattu vaalimainospaikka torille (Apteekin vieressä, os. Toivakantie 41). Vaalimainonta sallitaan aloitettavaksi 26.3.2025. Muualla kunnan hallinnoimilla ja määräysvallassa olevilla alueilla vaalimainonta on kielletty.

Kullekin puolueelle/valitsijayhdistykselle on varattu yksi (1) julistepaikka vaalimainospaikasta kuntavaalissa ja yksi (1) julistepaikka aluevaalimainospaikasta. Paikat telineissä on varattu puolueille/valitsijayhdistyksille vasemmalta oikealle ehdokaslistan mukaisessa järjestyksessä. Taustalevyt jokaisen tulee hoitaa itse. Taustalevyjen koko 120×80 cm.

Vaalimainosjulisteet tulee poistaa viikon kuluessa siitä, kun vaalien tulos on vahvistettu.

Yleistä vaalien ulkomainonnasta

Ulkomainospaikkoja valittaessa on otettava huomioon vaalilain säännökset, jotka edellyttävät, että vaalimainoksia ei sijoiteta ennakkoäänestys- tai äänestyspaikalle ja niiden läheisyyteen siten, että niiden voitaisiin katsoa vaikuttavan äänestäjien vaalivapauteen. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, etteivät vaalimainokset näy vaalihuoneistoon taikka sen sisäänkäyntiin.

Mainoksen sijoittamiselle tarvitaan maanomistajan/-haltijan suostumus. Kunta ei voi määrätä muiden kuin omistuksessaan ja hallinnassaan olevien alueiden vaalimainontapaikoista.

Tienvarsimainonnasta ja –ilmoittelusta säädetään maantielain 52 ja 52 a §:ssä. Vaalimainoksia ei koske ilmoitusvelvollisuus tienpitoviranomaisille. Vaalimainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukautta ennen vaalipäivää ja ne on poistettava viikon kuluessa vaalipäivästä. Liikennevirasto ohjeistaa vaalimainontaa maanteiden varsilla ja asemakaava-alueiden ulkopuolella.

Liikenne- ja viestintävirasto (Traficom) on antanut määräyksen tienvarsimainonnasta ja –ilmoittelusta. Traficom ohjeistaa vaalimainontaa maanteiden varsilla ja asemakaava-alueiden ulkopuolella sekä asemakaava-alueella maankäyttö- ja rakennuslain, 1.1.2025 alkaen alueidenkäyttölain, 83 §:n 4 momentissa tarkoitetulla liikennealueella, esimerkiksi kuntien taajamien läpi menevien maanteiden varrella (valtion liikenneväylien varrella). Mainokset saa asettaa paikalleen aikaisintaan kuukausi ennen vaalipäivää, ja ne tulee kerätä pois viimeistään viikon kuluttua vaalien päättymisestä.

Traficomin määräyksen mukaan maantien tiealueelle sijoitettava tilapäinen ilmoitus:

• saa olla leveydeltään tai korkeudeltaan enintään 120 senttimetriä ja enimmäiskoko 1 neliömetri

• ei saa sisältää tieliikenneasetuksen mukaisten liikennemerkkien sisältöä, tunnuksia tai väriskaalaa taikka muistuttaa liikennemerkeissä käytettäviä muotoja

• ei saa häikäistä eikä siinä saa olla heijastavaa materiaalia tai pintoja • ei saa olla valaistu tai itsevalaiseva. Traficomin määräyksessä on ohjeistettu myös muun muassa tilapäisen ilmoituksen sijoittamisesta ja kiinnittämisestä.

TOIVAKAN KUNNAN KESKUSVAALILAUTAKUNTA

Rahaa väitetään kerättäväksi Toivakassa varhaiskasvatuksen huomioliiveihin ja liikennelehtiin – Varhaiskasvatuksessa ei tietoa tällaisesta keräyksestä

Toivakan kunnan varhaiskasvatukselle on koitettu Toivakassa kerätä rahaa puhelimitse huomioliiveihin sekä liikennelehtiin. Tällaisesta keräyksestä ei kuitenkaan Toivakan kunnan varhaiskasvatuksella ole tietoa. Kyseessä voi olla huijaus. Mikäli saat tällaisen puhelun, olethan yhteydessä vt. varhaiskasvatusjohtaja Susanna Kuivalaiseen, p. 040 023 71 33.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunnan esityslistan nostoja

Toivakan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tiistain 18.3.2025 kokoukseen esityslistalla on mm. täyttölupa Toivakan perusopetuksen toistaiseksi voimassa oleva virka-apulaisrehtorin virka alkaen 1.8.2025, sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tilinpäätös 2024 ja muita täyttölupia vakituisiin työtehtäviin.

Virka-apulaisrehtori jakamaan virkatehtäviä

Toivakan kunnanvaltuusto on päättänyt perustaa Toivakan perusopetukseen virka-apulaisrehtoriviran (Kv 24.02.2025 § 7 230/01.01.00/2024) alkaen 1.8.2025.

Toivakan kunnan hallintosäännön 6 luku 40 § mukaan talousarvion henkilöstösuunnitelman mukaisista vakituisten työ- ja virkasuhteiden täyttöluvista päättää lautakunta tai kunnanhallitus.

Apulaisrehtorin tehtävänkuva määritellään siten, että apulaisrehtorin vastuulle osoitetaan rehtorin tehtävänkuvaan kuuluvia virkatehtäviä. Rehtorilla säilyy viimesijainen vastuu koulujen toiminnan johtamisesta, mutta apulaisrehtori vastaa hänelle määrätyistä virkatehtävistä.
Rehtori-sivistysjohtaja ja virka-apulaisrehtori tulevat työskentelemään jaetun, yhteisöllisen johtajuuden periaattein.

Virka-apulaisrehtorin tehtävänkuvaan tulee lukuvuoden kierrossa sisältymään kouluarkea vahvistaen, rehtorin kanssa jaettuna ja yhteistyössä koulujen arjen tuki sekä johtaminen lukuvuoden suunnittelusta lukuvuoden arviointiin, johtoryhmätyö (valmistelu, toteuttaminen ja arviointi), turvallisuudesta, rekrytoinneista (myös lyhytaikaisten sijaisten koordinointi), perehdyttämisestä ja poikkeuspäivien järjestelyistä vastaaminen.
Virka-apulaisrehtorin virkavastuisiin, kelpoisuuksista ja työkokemuksesta riippuen, tulevat kuulumaan erityisesti koulunkäynnin ja oppimisen tuen sekä opiskeluhuollollisen oppilas- ja ohjaajatyön johtaminen, erityisopetuksen ja annettavan tuen koordinointi sekä erityisopettaja- ja ohjaajatiimien pedagoginen johtaminen.

Pohjaehdotuksena on, että sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää myöntää täyttöluvan perusopetuksen virka-apulaisrehtoriviran täyttämiseen alkaen 1.8.2025.

Budjetissa pysytty talousarvion mukaisesti

Talousarvion käyttötalousosassa kunnanvaltuusto on asettanut palvelualuekohtaiset tavoitteet sekä osoittanut tavoitteiden edellyttämät tuloarviot ja määrärahat palveluiden hoitamiseen. Käyttötalousosan toteutumisessa selvitetään tavoitteiden, määrärahojen ja tuloarvioiden poikkeamat.

Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden tilivuosi 2024 toteutui talousarvion mukaisesti. Valtuuston asettama sitova taso taloudessa oli lautakunnan ulkoinen toimintakate. Talousarvion 2024 muutettu toimintakate oli 4.357.591 euroa ja toteuma oli 4.217.751,86 euroa (96,8 %) Päätösehdotuksena on, että sivistys- ja hyvinvointilautakunta hyväksyy sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tilinpäätöksen 2024 ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle liitettäväksi Toivakan kunnan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen.

Täyttöluvat koulusihteerin ja koulunkäynnin ohjaajan vakituisiin työtehtäviin

Päätösehdotuksena on, että sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää myöntää täyttöluvan 1.8.2025 alkaen vakituisen koulusihteerin tehtävään.

Koulusihteerin vakituinen tehtävä on tulossa avoimeksi 1.8.2025. Koulusihteeri työskentelee sivistys- ja hyvinvointipalveluiden hallinnossa monipuolisissa koulujen hallinnollisissa tehtävissä sekä sivistys- ja hyvinvointilautakunnan kokousten valmistelussa ja pöytäkirjanpitäjänä. Koulusihteeri on vuoden 2025 henkilöstösuunnitelmassa.

Toivakan koulukeskuksessa toteutetaan 1.8.2025 alkaen lain perusopetuslain muuttamisesta (1090/2024) myötä yleisopetuksen, ryhmämuotoisen opetuksen lisäksi erityisluokka- sekä pienryhmäopetusta. Oppimisen tukea annetaan perusopetuslain mukaan ensisijaisesti oppilaan omassa opetusryhmässä. Koulunkäynnin ohjaajien tuki on osa oppimisedellytyksiä tukevia opetusjärjestelyitä.

Vakituisia koulunkäynnin ohjaajia Toivakan perusopetuksessa on tällä hetkellä viisi, joista yksi on Kankaisten kyläkoululla ja neljä koulukeskuksella.

Tehtävä on vuoden 2025 henkilöstösuunnitelmassa, eikä sille ole määräaikaisuuden perustetta.

Päätösehdotuksena on, että sivistys- ja hyvinvointilautakunta päättää myöntää täyttöluvan vakituiselle koulunkäynnin ohjaajalle Toivakan perusopetukseen 1.8.2025 alkaen.

Lisätiedot:
Rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola
p.050 475 1051

Koko esityslista liitteineen löytyy täältä.