Aluehallitus käsitteli viime vuoden tilinpäätöksen

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 25.2.2025

 

Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 tulos on 141,7 miljoonaa euroa alijäämäinen. Tilinpäätös on tilinpäätöksen ennakkotietojen mukainen. Aluehallitus hyväksyi viime vuoden tilinpäätöksen kokouksessaan 25.3.

Keski-Suomen hyvinvointialueen toimintakulujen kasvu oli viime vuonna 4,1 %. Tilinpäätöksen ennakkotietojen perusteella toimintakulujen kasvu hyvinvointialueilla keskimäärin oli 3,1 %. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvuvauhti kuitenkin taittui merkittävästi aiemmista vuosista. Vuosina 2022 ja 2023 sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannusten kasvu Keski-Suomessa oli yli 10 % vuosittain.

Hyvinvointialueen toimintatulot olivat vuoden 2024 tilinpäätöksessä 187,4 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 3,9 miljoonaa euroa (2,1 %) talousarviota suurempana.

Tilivuoden 2024 toimintakulut olivat 1 483,8 miljoonaa euroa ja ne toteutuivat 23,5 miljoonaa euroa (1,6 %) talousarviota suurempana. Toimintakuluista oli henkilöstökuluja 690,9 miljoonaa euroa, josta lomapalkkajaksotusten, työaikasaldojen ja työaikapankkisaldojen muutos lisäsi henkilöstömenoja 9,8 miljoonaa euroa. Palvelujen ostot olivat 577,4 miljoonaa euroa. Aine-, tarvike- ja tavarahankintoihin käytettiin 97,5 miljoonaa euroa.

Tilikauden tulos oli -141,7 miljoonaa euroa ja se heikkeni talousarvioon suhteutettuna 16,6 miljoonaa euroa (13,3 %).

Suurin selittävä tekijä hyvinvointialueiden alijäämälle on se, että valtion rahoitus ei vastannut hyvinvointialueelle siirtyneen toiminnan tosiasiallista kustannustasoa eikä rahoituksen tarkastus laskennallisella hyvinvointialueindeksillä ole vastannut todellista kustannustason muutosta, joka on johtunut mm. inflaatiosta, valtakunnallisesta palkkaratkaisusta ja hyvinvointialueelle siirtyneistä velvoitteista ja sitoumuksista.

Myöskään rahoituksen tarkastuksessa huomioitu palvelutarpeen kasvun vaikutus ei vastannut todellista palvelutarpeen kasvua. Hyvinvointialueen yleiskatteiseen rahoitukseen merkittävästi vaikuttavissa diagnoositiedoissa on ollut puutteita. Puutteiden vaikutus syntyneeseen alijäämään on merkittävä aikajaksolla 2023–2025.

Aluehallitus päätti hyväksyä ja allekirjoittaa Keski-Suomen hyvinvointialueen tilinpäätöksen vuodelta 2024 ja antaa sen tilintarkastajan tarkastettavaksi, saattaa tilinpäätöksen tarkastuslautakunnan valmistelun jälkeen edelleen aluevaltuuston käsiteltäväksi, esittää aluevaltuustolle, että hyvinvointialueen tilikauden alijäämä -141.731.278,85 euroa kirjataan taseen omaan pääomaan tilikauden alijäämäksi ja että tilinpäätöksen hyväksymisen yhteydessä aluevaltuusto hyväksyy poikkeamat aluevaltuustoon nähden sitoviin tavoitteisiin. Lisäksi aluehallitus hyväksyi potilasvakuutusmaksuihin liittyvä pakollisen varauksen muutoksen ja merkitsi tiedoksi saamansa selvityksen lomapalkkavelan muutoksen ja vastuiden muutosten vaikutuksesta tilikauden tulokseen.

Lue lisää:
Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuskehitys taittunut aiemmista vuosista
https://www.hyvaks.fi/uutiset/sosiaali-ja-terveydenhuollon-kustannuskehitys-taittunut-aiemmista-vuosista Tilinpäätös 2024
https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/kokous/2025209-6-46642.PDF

Aluehallitus hyväksyi henkilöstökertomuksen

Aluehallitus päätti hyväksyä vuoden 2024 henkilöstökertomuksen ja lähetti sen edelleen tiedoksi aluevaltuustolle. Henkilöstökertomuksesta ilmenee, että Keski-Suomen hyvinvointialueella oli vuoden 2024 lopussa 13 092 palvelussuhdetta, joista 84 prosenttia eli 10 390 henkilöä oli vakituisia. Henkilöstön keski-ikä oli edelleen 44 vuotta. Vanhuuseläkkeelle siirryttiin keskimäärin 64,8 vuoden iässä. Henkilöstön vaihtuvuus on pienentynyt viime vuodesta.

Viime vuoden aikana oli tarjolla yhteensä 3092 avointa työpaikkaa, vajaa 300 edellisvuotta vähemmän. 1670 oli vakituisiin tehtäviin. Kesäajan sijaisuuksiin saatiin 26 prosenttia enemmän hakijoita kuin vuonna 2023. Työpaikkailmoituksiamme tarkasteli keskimäärin 234 kävijää per ilmoitus. Varahenkilöstöyksikön toiminta käynnistyi 1.3.2024. Varahenkilöt tekivät viime vuonna yhteensä 27 132 vuoroa eri puolilla Keski-Suomea.

Mitä kuuluu -työhyvinvointikyselyyn vastanneista 66 prosenttia suosittelisi ystävälleen Keski-Suomen hyvinvointialuetta työnantajana.

Sairauspoissaoloprosentti oli 4,49, mikä tarkoittaa keskimäärin 17,4 sairauspoissaolopäivää per henkilötyövuosi. Sairauspoissaolopäivät vähenivät edellisvuodesta, jolloin niitä oli 18,8 päivää per henkilötyövuosi. Työterveyshuollon kustannukset nousivat 6,7 miljoonaan euroon ylittäen talousarvion 0,9 miljoonalla eurolla. Vertailtaessa muihin hyvinvointialueisiin työterveyshuollon kustannukset ovat maltilliset ja painottuvat enemmän ennaltaehkäisevän ja työkykyä ylläpitävän työterveyshuollon kustannuksiin. Työterveyshuollon kustannusten nousua selittää osaltaan henkilöstömäärän kasvu vuoden 2024 aikana.

Henkilöstön osaamisen kehittämisessä ja koulutuksissa saavutettiin vuonna 2024 merkittävä koulutustuotannon lisäys ensimmäiseen hyvinvointialueen toimintavuoteen verrattuna. Hyvinvointialueen itse tuottamiin koulutuksiin osallistuttiin 48 250 kertaa (vuonna 2023 osallistumiskerrat 22 318). Yhteensä 10 762 työntekijäämme osallistui sisäisiin tai ulkoisiin koulutuksiin vuoden aikana. Esihenkilöille tarjottuja tuettuja johtamisopintoja aloitti viime vuonna 93 esihenkilöä Henkilöstötyö ja johtaminen sotealalla –kokonaisuudessa ja 51 esihenkilöä Lähiesihenkilötyön ammattitutkinnossa. Lisäksi omiin johtamiskoulutuksiin kirjattiin 595 osallistumiskertaa.

Liikunta- ja kulttuuriedun käyttöaste oli 90 prosenttia. Edusta käytettiin 51 prosenttia liikuntaan, 26 prosenttia hierontaan ja 23 prosenttia kulttuuriin.

Henkilöstömenot, jotka koostuvat palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista olivat vuonna 2024 yhteensä noin 691 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 9,4 prosenttia verrattuna edellisvuoteen. Henkilöstömenojen kasvuun vaikuttivat valtakunnalliset hyvinvointialan palkkaratkaisut ja oman tuotannon laajentuminen, kuten useat liikkeenluovutukset.

Kinnulan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyvät hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi ensi vuoden alussa

Kinnulan sosiaali- ja terveyspalveluita aiotaan tuottaa Keski-Suomen hyvinvointialueen omana tuotantona vuoden 2026 alusta lähtien. Aluehallitus päätti asiaa koskevista toimenpiteistä.

Hyvinvointialue turvaa toiminnan ja asiakkaiden palveluiden jatkuvuuden. Henkilöstö siirtyy Keski-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen vanhoina työntekijöinä liikkeen luovutuksella ja entisin palvelussuhteen ehdoin. Kinnulassa tuotetaan palvelut palveluverkkopäätöksen mukaisesti. Palveluverkkopäätöksen mukaisesti Kinnulassa on muun muassa paikallinen sosiaali- ja terveysasema.

Tällä hetkellä Kinnulan sosiaali- ja terveyspalveluita tuottaa palvelusopimuksella Terveystalo. Palveluita ovat olleet vanhusten tehostetun palveluasumisen palvelut (Kotipihan toiminta), kotihoito, hyvinvointia edistävät kotikäynnit, vanhusten päiväkeskustoiminta sekä terveyskeskustoiminnot, kuten lääkärin vastaanotto, kuntoutus, mielenterveystyö, puheterapia, laboratorio, röntgen, välinehuolto, hammashuolto, vuodeosastopalvelut ja terveysneuvonta.

Lue lisää:
Kinnulan sosiaali- ja terveyspalvelut siirtymässä hyvinvointialueen omaksi tuotannoksi ensi vuoden alusta alkaen
https://www.hyvaks.fi/uutiset/kinnulan-sosiaali-ja-terveyspalvelut-siirtymassa-hyvinvointialueen-omaksi-tuotannoksi-ensi

Aluehallitus hyväksyi Sairaskodin muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman

Aluehallitus päätti hyväksyä Sairaskodin muutos- ja korjaustöiden hankesuunnitelman. Koko rakennus tulee hyvinvointialueen omaan käyttöön. Sairaskodin kiinteistöön tulee ikääntyneiden lyhytaikaishoidon yksikkö, avokuntoutusta, kehitysvammaisten erityisen vaativan tuen yksikkö, geriatrinen keskus sekä tutkimus-, kehittämis-, koulutus- ja innovaatiotoimintaa. Rakentamistöiden on tarkoitus alkaa tämän vuoden elokuussa ja toiminnan on tarkoitus alkaa kiinteistössä syyskuussa 2026.

Sairaskodille tulee 44 paikkaa lyhytaikaista, ympärivuorokautista hoitoa tarvitseville asiakkaille Akselin ja Elinan toiminnan siirtyessä. Asiakkaat ovat ikääntyneitä, monisairaita ja useammat heistä ovat myös muistisairaita henkilöitä. He tulevat kotoa lyhytaikaishoitoon suunnitelluille jaksoille (1-2 viikkoa), siirtyvät sairaalasta arviointijaksolle tai tulevat toimintakykyä vahvistavalle jaksolle ennen kotiutumista. Henkilökunnan määrä on noin 32-35 henkilöä

Kiinteistöön perustetaan uusi kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille lyhyt- ja pitkäaikaista asumisen tuen palveluita tarjoava erityisen vaativan tuen yksikkö. Yksikössä on 13 paikkaa, joista 9 on pitkäaikaista asumista, 2 lyhytaikaista asumista ja 2 arviointi- ja kuntoutuspaikkaa. Pitkäaikaisasumisen 9 asukaspaikkaa sijoittuvat erillisiin ryhmiin, mikä varmistaa turvallisen ja rauhallisen asumisympäristön. Pienemmissä ryhmäkodeissa voidaan paremmin huomioida asukkaiden erityistarpeet ja mahdolliset aistiyliherkkyydet. Uuden perustettavan yksikön henkilöstömäärä tulee olemaan noin 40.

Muutos- ja korjaustöiden valmistuttua Geriatrinen keskus palaa Sairaskodille. Geriatrisessa keskuksessa tehdään geriatrisen potilaan perustason muistidiagnostiikkaa. Keskukseen on sisäänrakennettu osa koti- ja asumispalveluiden lääkärityöstä. Keskus vastaa hyvinvointialueen koulutuksesta, kehittämisestä ja konsultaatioista yhdessä Geriatrian poliklinikan kanssa.

Avokuntoutuksen toiminta siirtyy Väinönkadun palvelukeskuksen toimipisteestä Sairaskodille. Avokuntoutuksen palvelutarjontaa voidaan kehittää ja käyntimäärät tulevat jatkossa kasvamaan entisestään painottuen kouluikäisten ja aikuisten vastaanottotyöhön, lääkinnällisen kuntoutuksen terapioihin sekä ryhmäkuntoutukseen. Henkilökunnan määrä on tällä hetkellä 10 ja vuoden 2025 aikana määrää lisätään kahdella. Vuonna 2024 asiakaskäyntejä oli 5 884, joista 347 olivat kotikäyntejä. Käyntimäärän odotetaan nousevan 7 500-8 000 käyntiin henkilöstölisäyksen myötä.

Rakennuksen suunniteltu asukasmäärä on noin 65 henkilöä, josta suurin osa on lyhytaikaista asumista. Lyhyet hoitojaksot asettavat ruokapalveluille erityisvaatimuksia erilaisten ruokavalioiden huomioimiseen nopealla aikataululla. Tämän vuoksi rakennuksen nykyiset keittiötilat tulevat hyvinvointialueen ruokapalveluiden käyttöön ja keittiöön tulee puhtaus- ja ruokapalveluiden omaa henkilökuntaa. Hyvinvointialueen omassa kiinteistössä toimiva keittiö on myös varautumisen näkökulmasta ensiarvoisessa asemassa Jyväskylän seudun asiakkaiden kannalta. Keittiöstä voidaan tuottaa ateriat 300 asiakkaalle ja toimittaa aterioita myös muihin Keski-Suomen hyvinvointialueen kohteisiin.

Sairaskoti mahdollistaa aidoissa sote-alan toimintaympäristöissä tapahtuvaa, käyttäjät osallistavaa tutkimus-kehittämis-koulutus-innovaatio-oppimistoimintaa Ikääntyneiden hyvän arjen opetus- tutkimuskeskuksen puitteissa. Tavoitteena on myös löytää uusia käytänteitä ja konsepteja kustannustehokkuuden parantamiseksi. Projektiin osallistuvat oppilaitoksista Gradia, Jamk ja JYU.

Aluehallitus hyväksyi Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategiset tavoitteet

Aluehallitus päätti hyväksyä Maakuntien tilakeskus Oy:n omistajastrategiset tavoitteet. Valmistuneessa omistajastrategiassa korostetaan muun muassa sitä, että yhtiön tuottamista palveluista tulee syntyä hyvinvointialueille toiminnallisia hyötyjä ja mitattavia kustannussäästöjä. Yhtiön palvelujen tulee olla mahdollisimman kustannustehokkaita ja hinnoittelun tulee perustua omakustannusperiaatteeseen huomioiden toiminnan kehittäminen.

Maakuntien tilakeskus Oy on valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama yhtiö. Yhtiö toimii valtakunnallisena toimitila- ja kiinteistöhallinnon osaamiskeskuksena, jonka tehtävänä on ylläpitää hyvinvointialueiden yhteistä tilatietojärjestelmää ja siihen liittyviä palveluja.

Vastaukset valtuustoaloiteisiin

Vastauksesta valtuustoaloitteeseen kotiin vietävien päihdepalvelujen järjestämiseksi ilmenee, että mielenterveys- ja päihdepalveluissa kotiin vietävät palvelut ovat vahvistuneet ja kotiin vietäviä päihdepalveluja on tarjolla koko hyvinvointialueen laajuisesti. Vuodesta 2025 lähtien aikuisten sosiaalipalvelujen tavoitteena on edelleen siirtää sosiaalihuoltolain mukaisten asumispalveluiden painotusta asiakkaan kotiin vietäviin palveluihin. Lisäksi aikuisten sosiaalipalveluiden kehittämiskohteena vertaistuki tullaan huomioimaan systemaattisemmin osana asiakkaalle mahdollisia palveluita. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Vastauksena valtuustoaloitteeseen tilapäisten sosiaalityöntekijöiden kelpoisuusehtojen säilyttämisestä ennallaan todetaan, että Keski-Suomen hyvinvointialueen on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa lainsäädäntöä. Hyvinvointialue ei voi tästä syystä jättää noudattamatta lainsäädännön muutosta tilapäisesti toimivan sosiaalityöntekijän kelpoisuudesta. Keski-Suomen hyvinvointialue voi kuitenkin työnantajan roolissa arvioida hakijoiden riittävää sekä parhaiten soveltuvaa osaamista. Keski-Suomen hyvinvointialueella on linjattu, että yliopistollinen sosiaalityön koulutus vastaa parhaiten sosiaalityön tehtävissä tilapäisesti toimimisen koulutus- ja osaamisvaatimuksiin. Laadukkaiden ja asiakasturvallisten sosiaalihuollon palveluiden järjestämiseksi Keski-Suomen hyvinvointialueella pidetään tärkeänä, että ensisijaisesti tilapäisesti sosiaalityöntekijän tehtäviin rekrytoidaan ja niissä toimii yliopistossa sosiaalityöntekijän ammattiin opiskeleva henkilö, joka on suorittanut hyväksytysti sosiaalityön perus- ja aineopinnot sekä käytännön harjoittelun. Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se hyväksyy valtuustoaloitteeseen laaditun vastauksen sekä toteaa valtuustoaloitteen loppuun käsitellyksi.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa www.hyvaks.fi/aluehallitus (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025209 ).

Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluehallituksen puheenjohtaja Maria Kaisa Aula, p. 050 530 9697
hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet, p. 050 400 0073

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen viranomaiset ovat tarpeen tullen aina tavoitettavissa 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 18.12.2024

 

Sosiaali- ja kriisipäivystyksen viranomaiset ovat tarpeen tullen aina tavoitettavissa 

Keski-Suomen sosiaali- ja kriisipäivystys toimii ympäri vuorokauden vuoden kaikkina päivinä. Kun virka-aikaiset palvelut ovat suljettuna, sosiaalipäivystys auttaa kotien ja perheiden akuutisti kriisiytyneissä tilanteissa. 

Joulun aikana sosiaalipäivystyksen työtehtävissä korostuvat tyypillisesti lapsiperheisiin, päihteiden käyttöön, lähisuhdeväkivaltaan ja mielenterveyden haasteisiin liittyvät tilanteet. Tehtävissä näkyy usein myös ikääntyneiden kotona pärjäämisen haasteet. 

– Juhlapyhinä usein kokoonnutaan perheen ja läheisten kanssa yhteen ja vietetään ehkä normaalia tiiviimmin aikaa yhdessä. Tällöin mahdolliset taustalla vaikuttavat hankalat asiat voivat saada tunnelman kärjistymään. Toisaalta joillekin perheettömille tai ikääntyneille pyhät voivat olla hyvinkin vaikeita ja raskaita. Alkoholilla on usein oma roolinsa. Toisinaan tilanne kotona on niin vakava, että tarvitaan viranomaisten apua, kertoo sosiaali- ja kriisipäivystyksen palvelupäällikkö Elina Huttunen.  

Aikaisempien vuosien perusteella jouluaatto on sosiaali- ja kriisipäivystyksen näkökulmasta rauhallinen, mutta sitä seuraavien pyhien ja välipäivien aikana päivystyksen tehtävät yleensä lisääntyvät. Viime jouluna noin kolmannes sosiaalipäivystyksen tehtävistä tuli suoraan asiakkaalta itseltään tai hänen läheiseltään, noin kolmannes hätäkeskuksen kautta ja noin kolmannes muilta viranomaisilta tai yhteistyökumppaneilta.  

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa joka päivä ympäri vuorokauden 

Sosiaali- ja kriisipäivystykseen p. 014 266 0149 otetaan yhteyttä, kun tilanne vaatii kiireellistä sosiaalityön arviota tai välittömiä toimenpiteitä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi:     

  • huoli lapsesta tai perheen tilanteesta  
  • akuutti väkivalta tai sen uhka perheessä  
  • huoli vanhuksen tai vammaisen kotona pärjäämisestä 

Sosiaali- ja kriisipäivystys auttaa myös traumaattisissa kriisitilanteissa, jos henkilö esimerkiksi kohtaa äkillisesti läheisen kuoleman, itsemurhan tai onnettomuuden.   

Mikäli sosiaali- ja kriisipäivystyksen työntekijä ei pysty vastaamaan puheluun, tavoitat päivystyksen soittamalla yleiseen hätänumeroon 112.  

Lapsiperheiden palvelutarpeen arviointi ja lastensuojelu palvelevat kiireellisissä asioissa arkipäivisin myös joulun aikaan. Numerot löytyvät osoitteesta hyvaks.fi/lastensuojeluilmoitukset.  

Muissa elämänkriiseissä, esimerkiksi perheiden ristiriidoissa, voit olla yhteydessä Kriisikeskus Mobileen, p. 044 7888 470. Kriisikeskus Mobile palvelee joulun aikaan 23.12.2024 kello 8–20, 27.12.2024 kello 8–17 ja 30.–31.12.2024 kello 8–20. Lisäksi Mieli Ry:n kriisipuhelin 09 2525 0111 tarjoaa keskusteluapua joka päivä ympäri vuorokauden. 

– Sosiaali- ja kriisipäivystyksen tehtävänä on varautua pahimpaan ja olla valmiina toimimaan ja tukemaan ikävimmissäkin tilanteissa. Toivomme toki, että pyhät sujuisivat kaikilla mukavasti. Toivotamme kaikille rauhallista joulun aikaa ja lapsiperheille päihteetöntä juhlintaa, Huttunen sanoo. 

Lue lisää verkkosivuiltamme: Kriisin kohdanneelle (hyvaks.fi)  

Lisätietoja: 

  • Elina Huttunen, palvelupäällikkö, elina.huttunen(at)hyvaks.fi, p. 040 481 3320

Nuori ja nuoren huoltaja: Vastaa nuorten mielen hyvinvoinnin kyselyyn 20.9. mennessä

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 2.9.2024

 

Nuori ja nuoren huoltaja: Vastaa nuorten mielen hyvinvoinnin kyselyyn 20.9. mennessä

Osana Keski-Suomen hyvinvointialueen käynnissä olevaa nuorten mielen hyvinvoinnin kampanjaa, 13–18-vuotiailta nuorilta ja heidän huoltajiltaan kysytään nuoren mielen hyvinvointia vahvistavista tekijöistä. Nuorille ja huoltajille on omat kyselynsä ja aikaa vastaamiseen on 20.9.2024 saakka. Kyselyihin vastataan nimettömästi ja vastaaminen vie enintään 10 minuuttia.

– Kyselyn tavoitteena on saada nuoret ja huoltajat huomaamaan ja pohtimaan, miten arkiset ihmissuhteisiin ja arjen sujumiseen liittyvät asiat rakentavat mielen hyvää vointia. Haluamme myös rohkaista nuoria ja huoltajia hakemaan apua ajoissa, jos nuorella on huolta mielen hyvinvoinnista, sanoo palvelupäällikkö Hanna Hämäläinen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Nuorten mielen hyvinvoinnin kampanjalla tuomme esille nuorten mielen hyvinvointia vahvistavia tekijöitä sekä opiskeluhuollon ja mielenterveyden palveluita. Kampanjan tärkein tavoite on rohkaista nuoria puhumaan ja hakemaan apua varhaisessa vaiheessa.

Kyselystä saatua tietoa käytetään Keski-Suomen hyvinvointialueen nuorten opiskeluhuollon ja mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämiseen. Tulokset raportoidaan yleisellä tasolla myös Keski-Suomen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkuuskertomuksessa.

Kysymyksissä on hyödynnetty Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tarpeeksi hyvä vanhempi -väittämiä.

Löydät tietoa, tukea ja apua muun muassa hyvinvointialueen nuorille suunnatuilta Nuorten ja opiskelijoiden palvelut -verkkosivulta sekä Nuorten mielenhyvinvoinnin kampanjan verkkosivuilta.

Linkit kyselyihin löytyvät myös kampanjan verkkosivuilta.

Lisätietoja:

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluehallitus päätti yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 13.8.2024

 

Aluehallitus päätti yhteistoimintamenettelyn aloittamisesta

Keski-Suomen hyvinvointialue käynnistää yhteistoimintaneuvottelut liittyen vuoden 2025 talousarvion valmisteluun. Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää uusia talouden sopeuttamistoimenpiteitä. 

Aluehallitus valtuutti kokouksessaan 13.8. hyvinvointialuejohtajan ja HR-johtajan valmistelemaan neuvotteluesityksen, käynnistämään yhteistoimintaneuvottelut sekä edustamaan työnantajaa yhteistoimintaneuvotteluissa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen tavoitteena on, että vuodesta 2025 alkaen hyvinvointialueen alijäämä ei kasva ja saavutetaan nollatulos. Kumulatiivinen alijäämä ei tule sopeuttamistoimenpiteistä huolimatta katettua vuoteen 2026 mennessä. Jotta lisäalijäämää ei synny vuodesta 2025 lähtien, hyvinvointialue tarvitsee noin 51 miljoonan euron edestä sopeuttamistoimenpiteitä. Tästä summasta 15 miljoonaa euroa tulee julkisen talouden suunnitelman tehtävä- ja rahoitusmuutosten kautta ja loput 36 miljoonaa euroa vaativat hyvinvointialueelta lisäsopeuttamistoimenpiteitä.

Hyvinvointialueen taloudellinen tilanne edellyttää uusia talouden sopeuttamistoimenpiteitä kuten toimintatapojen uudistuksia palvelutuotannossa sekä toiminnan uudelleenorganisointia. Vuoden 2025 talousarvioehdotuksessa tullaan esittämään toimenpiteitä, jotka voivat johtaa henkilöstövaikutuksiin kuten palvelussuhteen ehtojen muutoksiin, irtisanomisiin, osa-aikaistamisiin tai lomautuksiin. Henkilöstökustannusten hillitsemiseksi yhteistoimintaneuvotteluissa on myös tarkoituksena tarkastella muun muassa paikallisia sopimuksia. Hallinnollisia tehtäviä ja toimialojen johtamisjärjestelmää uudistetaan. Lisäksi tarvitaan toimintojen tarkoituksenmukaisuuden ja tehokkuuden parantamista.

Talousarvioehdotuksessa mahdollisesti esille tulevien toimenpiteiden ja hallinnollisten tehtävien uudelleenjärjestelyyn liittyvien suunnitelmien mukaisesti yhteistoimintaneuvottelussa on tarkoitus käsitellä ainakin:
•    toimialojen talouden tasapainottamis- ja lisäsopeuttamistoimenpiteitä
•    toimialojen organisaatiorakenteita ja johtamisjärjestelmiä
•    lainsäädännön muutoksien vaikutukset henkilöstörakenteeseen ja henkilöstömitoitukseen
•    mahdollisia päällekkäisyyksiä hyvinvointialueen toiminnoissa
•    palvelutuotantotapojen muutoksia (liikkeenluovutuksia sekä palvelussuhteen ehtojen muutoksia).

Yhteistoimintamenettelyn kohteena on koko henkilöstö. Muutoksien arvioidaan olevan henkilötyövuosien vähennyksenä enintään 400 henkilötyövuotta. Arvio tarkentuu vuoden 2025 talousarvion valmistelun edetessä. Sopeuttamistoimenpiteissä on tarkoitus hyödyntää eläköitymistä ja muuta poistumaa. Hyvinvointialueen palveluksessa on noin 12 500 henkilöä.

Yhteisölliselle asumiselle palvelukuvaus

Aluehallitus päätti hyväksyä ikääntyneiden yhteisöllisen asumisen palvelukuvauksen. Yhteisöllisellä asumisella tarkoitetaan hyvinvointialueen järjestämää asumista esteettömässä ja turvallisessa asumisyksikössä, jossa asiakkaalla on hänen tarpeitaan vastaava asunto ja jossa on tarjolla sosiaalista kanssakäymistä edistävää toimintaa. Yhteisöllistä asumista järjestetään asiakkaalle, joka tarvitsee sitä alentuneen toimintakyvyn tai kohonneen hoidon ja huolenpidon tarpeen vuoksi johtuen korkeasta iästä, sairaudesta, vammasta tai muusta vastaavasta syystä.

Yhteisöllinen asuminen perustuu hyvinvointialueen asiakkaalle tekemään palvelutarpeen arviointiin, asiakassuunnitelmaan ja päätökseen yhteisöllisen asumisen järjestämisestä. Asunnon hallinta perustuu vuokrasopimukseen. Asiakkaan yksilöllisiin tarpeisiin vastaavat sosiaalipalvelut arvioidaan erikseen. Yhteisöllisessä asumisessa asiakkaiden palveluiden tarpeeseen ei ole vastaamassa yksikössä ympärivuorokauden läsnä olevaa henkilöstöä. Kotihoidon palveluja on silti mahdollista järjestää myös yöaikaan. Yhteisöllinen asuminen ei korvaa ympärivuorokautista palveluasumista.

Aluehallitus antoi lausunnot palveluverkkoa koskeviin valituksiin

Aluehallitus päätti antaa lausunnot Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle palveluverkkopäätöksestä tehdyistä valituksista. Aluehallitus totesi, että hallinto-oikeuden olisi jätettävä tutkimatta tai hylättävä yksi aluevalitus ja hylättävä muut valitukset. Myöskään päätöksen täytäntöönpanoa ei tule kieltää tehdyn aluevalituksen vuoksi. Aluehallituksen mukaan palveluverkkopäätös voidaan panna täytäntöön, ellei hallinto-oikeus kiellä päätöksen täytäntöönpanoa.

Aluevaltuuston kesäkuussa tekemästä palveluverkkopäätöksestä on tehty kolme aluevalitusta hallinto-oikeuteen. Aluevalitukset koskevat Säynätsalon terveysaseman lakkautuspäätöksen kumoamista, palveluverkkopäätöksen lainvastaisuutta ja vaatimusta päätöksen täytäntöönpanokiellosta sekä palveluverkkopäätöksen lainvastaisuutta esteellisyyden vuoksi.

Lausunnoista todetaan, että palveluverkkoa koskeva päätös ei ole syntynyt virheellisessä järjestyksessä, hyvinvointialue ei ole ylittänyt toimivaltaansa eikä päätös ole muutenkaan lainvastainen. Palveluverkon valmistelu on täyttänyt hallintolain ja hyvinvointialuelain vaatimukset mm. asian riittävästä selvittämisestä, vaikutusmahdollisuuksien varaamisesta sekä tiedottamisesta. Päätöksenteko on perustunut riittävään selvitykseen ja siinä on huomioitu vaikutukset koko hyvinvointialueen toiminta-alueeseen nähden.

Täytäntöönpanon kieltämistä koskeva vaatimus tulee hylätä, koska aluevalitus ei käy täytäntöönpanon johdosta hyödyttömäksi, sillä täytäntöönpanon perusteella tehtävät toimenpiteet voidaan tarvittaessa palauttaa entiselleen. Mikäli valitus menestyisi hallinto-oikeudessa, ei täytäntöönpanon peruuttamisesta aiheutuisi vahinkoa.

Aluehallitus antoi STM:lle lisäselvityksen Jämsän päivystyksen poikkeuslupahakemukseen

Keski-Suomen hyvinvointialue on alunperin pyytänyt poikkeuslupaa päivystyksen järjestämiseksi Jämsän Jokilaakson sairaalassa vuoteen 2026 saakka. Hakemuksen jättämisen jälkeen aluevaltuusto on tehnyt viime keväänä palveluverkkopäätöksen, jonka mukaan ympärivuorokautinen päivystys järjestetään hyvinvointialueen omana toimintana Sairaala Novassa 1.9.2025 alkaen myös Jämsän osalta. Jämsässä tulee olemaan yksi Keski-Suomen kolmesta alueellisesta sosiaali- ja terveyskeskuksesta, joissa on kiirevastaanottotoimintaa päivittäin klo 8-22. 

Aluehallitus antoi palveluverkkopäätöksen mukaisen lisäselvityksen Jämsän päivystyksen poikkeuslupahakemukseen sosiaali- ja terveysministeriölle. Hyvinvointialue pyytää ministeriötä kiirehtimään poikkeusluvan käsittelyä.

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin päätös peruspääoman alentamista ei ole lainvoimainen

Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan Keski-Suomen sairaanhoitopiirin vuonna 2022 tekemä päätös peruspääoman alentamisesta ei ole lainvoimainen, koska päätöstä ei ole annettu tiedoksi hyvinvointialueelle. Hyvinvointialue on hakenut päätöksen purkamista korkeimmalta hallinto-oikeudelta, mutta korkein hallinto-oikeus ei tutki asiaa, koska päätös ei ole lainvoimainen.

Aluehallitus merkitsi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen tiedoksi ja päätti samalla täydentää asiaa koskevaa lausuntoa Hämeenlinnan hallinto-oikeudelle korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun vuoksi. Aluevaltuusto on tehnyt päätöksen, että peruspääoman alentamista ei panna täytäntöön. Päätöksestä on valitettu hallinto-oikeuteen. 

Jämsän palveluasumisessa liian vähän perittyjä asiakasmaksuja ei peritä takautuvasti

Jämsän alueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksuja on peritty liian vähän laskentakaavassa olleen virheen vuoksi. Asiakasmaksuja on peritty liian vähän 500 000 euron arvosta. Aluehallitus päätti, että asiakasmaksuja ei peritä takautuvasti asiakkailta.

Jämsän alueen ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakasmaksun laskentakaavassa on havaittu virhe koskien asiakkaalle jäävän käyttövaran laskemista. Virhe on ollut laskentakaavassa jo heinäkuusta 2021 alkaen eli ennen hyvinvointialueen aloittamista. Asiakkaat ovat hyötyneet laskentakaavassa olleesta virheestä.

Hyvinvointialue on määritellyt jämsäläisille ympärivuorokautisen palveluasumisen asiakkaille uudet korjatut asiakasmaksut 1.6.2024 alkaen. Asiakkaille on tiedotettu ja perusteltu se, miksi muutos tehdään. Hyvinvointialueen asiakkaiden tulee olla yhdenvertaisessa asemassa asuinalueesta riippumatta.

Aluehallitus päätti DigiFinland Oy:n omistajastrategisista tavoitteista

Aluehallitus hyväksyi DigiFinland Oy:n omistajastrategiset tavoitteet ja valtuutti hyvinvointialuejohtajan allekirjoittamaan asiakirjan ja tekemään siihen tarvittaessa teknisluonteisia täsmennyksiä. DigiFinland tuottaa muun muassa omaolo.fi:n ja Päivystysavun.

DigiFinland Oy on Suomen valtion, hyvinvointialueiden, Helsingin kaupungin ja HUS-yhtymän omistama hankintalain mukainen voittoa tavoittelematon In-house yhtiö. Yhtiön tehtävänä on kehittää ja tuottaa omistajilleen kansallisia digitaalisia palveluja sosiaali- ja terveydenhuollon, pelastustoimen ja muiden toimialojen tarpeisiin ja tukea toimialariippumattomasti tiedon yhteentoimivuutta ja tiedolla johtamista. Yhtiö ei pidä tuotteitaan kaupan markkinoilla, vaan sen tehtävänä on tukea hyvinvointialueiden ja julkisen hallinnon tuottavuutta ja vaikuttavuutta kehittämällä kansallisia digitaalisia ja sähköisiä palveluita.

VM:n rahoituspäätös on tarkentunut

Aluehallitus merkitsi valtiovarainministeriön rahoituspäätöksen tiedoksi ja päätti, että hyvinvointialue ei hae oikaisua päätökseen. Valtiovarainministeriön on tarkentanut hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituspäätöstä. Kunnilta hyvinvointialueille siirtyneet sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen kustannukset ovat tarkentuneet vuoden 2024 kuntien peruspalvelujen valtionosuuspäätöksistä ja hyvinvointialueiden vuoden 2024 rahoituspäätöksistä tehtyjen oikaisuvaatimusten ja muiden päätösten perusteena olevien tietojen korjausten johdosta annettujen päätösten perusteella. Valtiovarainministeriön päätös alentaa Keski-Suomen hyvinvointialueen vuoden 2024 rahoitusta noin 34 00 eurolla.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle eron myöntämistä Eino Nissiselle aluehallituksen jäsenyydestä

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se myöntää Eino Nissiselle eron aluehallituksen jäsenyydestä sekä valitsee hänen tilalleen uuden jäsenen aluehallitukseen sekä tälle henkilökohtaisen varajäsenen. Eino Nissinen on pyytänyt eroa aluehallituksen jäsenyydestä Kirkkohallituksen täysistunnon jäsenyyden vuoksi.

Aluehallitus esittää aluevaltuustolle eron myöntämistä Eetu Tuoville ja Vilma Viitasaarelle aluevaltuuston jäsenyydestä

Aluehallitus päätti esittää aluevaltuustolle, että se myöntää Eetu Tuovilalle eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja toteaa, että aluevaltuuston puheenjohtaja kutsuu uudeksi aluevaltuutetuksi Helena Koukkarin. Samoin aluehallitus esittää, että se myöntää Vilma Viitasaarelle eron aluevaltuuston jäsenyydestä ja toteaa, että aluevaltuuston puheenjohtaja kutsuu uudeksi aluevaltuutetuksi Minna Kilpalan.

Eetu Tuovila ja Vilma Viitasaari ovat pyytäneet eroa aluevaltuuston jäsenyydestä alueelta pois muuton vuoksi. 

Aluehallitus jätti pöydälle asian koskien Vilma Viitasaaren eroa sisäisen tarkastuksen jaoston jäsenyydestä 1.9.alkaen.

Lisäksi aluehallitus antoi Eetu Tuovilan valtuustoaloitteen syntymättömien lasten oikeuksien turvaamisesta valmisteltavaksi johtajaylilääkäri Heikki Miettiselle.

Aluehallituksen kokouksen esityslista liitteineen löytyy osoitteessa hyvaks.fi/aluehallitus. Aluehallituksen kokouksen pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu. 

Lisätietoja: 
Maria Kaisa Aula, aluehallituksen puheenjohtaja, p. 050 530 9697, mariakaisa.aula(at)hyvaks.fi 
Lotta Ahola, puheenjohtajana Jämsän poikkeuslupaa ja sairaanhoitopiirin pääoman alentamista koskevissa asioissa, p. 040 756 8206, lotta.ahola(at)hyvaks.fi
Mauno Vanhala, kokouksen puheenjohtajana sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluverkkoa koskevassa asiakohdassa, p. 040 359 2137, mauno.vanhala(at)hyvaks.fi 
Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi

Hyvinvointialue: Infotilaisuus lasten ja nuorten sijaisperheenä toimimisesta kiinnostuneille perheille 21.8.

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 7.8.2024

Voisiko sinun perheesi toimia sijaisperheenä sijoitetulle lapselle tai nuorelle tai sijaishoitajana perhehoitajalle?

Perhehoidon etäyhteyksin toteutettavassa infotilaisuudessa keskiviikkona 21.8. klo 17 saa tietoa perhehoitajien valmennuksesta ja perhehoitajana toimimisesta.

Valmennusta, tukea ja rahallista korvausta

Perhehoitajaa eli sijaisperhettä tarvitaan silloin, kun lapsi syystä tai toisesta ei pysty asumaan vanhempiensa kanssa. Tarve voi olla lyhyt- tai pitkäaikainen. Perhehoitajat tarjoavat lapsille kodissaan ympärivuorokautista hoivaa, kasvatusta, turvaa ja välittämistä. Tehtäväänsä perheet saavat tukea ja koulutusta ja heille maksetaan palkkiota ja kulukorvausta.

Keski-Suomen hyvinvointialueen perhehoitoyksikkö Koivikko rekrytoi, valmentaa ja tukee perhehoitajia. Kaikki perheet käyvät noin puolen vuoden mittaisen PRIDE-ennakkovalmennuksen. Valmennuksen aikana arvioidaan yhteistyössä PRIDE-valmentajien ja perheen vanhempien kanssa, onko perheen vanhemmilla valmiuksia toimia perhehoitajina. Jos perhe hyväksytään perhehoitajiksi, on perheellä vielä valmennukseen jälkeenkin mahdollisuus miettiä omaa halukkuuttaan ja valmiuttaan ryhtyä perhehoitajaksi.

Myös perhehoitajien vapaan mahdollistaville sijaishoitajille järjestetään valmennusta syksyn 2024 aikana.

Infotilaisuus perhehoitajuudesta etäyhteyksin keskiviikkona 21.8. klo 17

Ilmoittaudu infotilaisuuteen viimeistään tiistaina 20.8. klo 16 mennessä Perhehoitoyksikkö Koivikkoon osoitteeseen perhehoitokoivikko(at)hyvaks.fi. Osallistumislinkki lähetetään ilmoittautuneille.

Lisätietoja:

Johtava sosiaalityöntekijä Marja-Leena Huisko, p. 040 663 4728, marja-leena.huisko(at)hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialue, Perhehoitoyksikkö Koivikko

Sosiaalityöntekijä, Tarja Pesonen, p. 050 356 5567, tarja.pesonen(at)hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialue, Perhehoitoyksikkö Koivikko

Sosiaalityöntekijä Olli-Pekka Niskanen, p. 050 570 3368, olli-pekka.niskanen(at)hyvaks.fi, Keski-Suomen hyvinvointialue, Perhehoitoyksikkö Koivikko, paikalla 14.8.

Perhehoitoyksikkö Koivikko

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa lintuinfluenssarokotukset riskiarvioon pohjautuville ryhmille

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 26.6.2024

 

Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa lintuinfluenssarokotukset riskiarvioon pohjautuville ryhmille

THL tiedotti 25.6.2024, että Suomessa voidaan aloittaa lintuinfluenssarokotukset. Suomeen on hankittu EU:n yhteishankinnan kautta 20 000 annosta lintuinfluenssarokotetta. Lintuinfluenssarokotetta annetaan aina kaksi per henkilö, joten määrä riittää 10 000 ihmisen rokottamiseen. Keski-Suomen hyvinvointialue aloittaa riskiarvioon pohjautuvien ryhmien rokottamisen 1.7.2024, kun rokotteet ovat saapuneet hyvinvointialueelle.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on määrittänyt yhteistyössä Ruokaviraston kanssa riskiarvioon pohjautuen ryhmät, joille rokotetta suositellaan. Rokotteita tarjotaan niille 18 vuotta täyttäneille henkilöille, joilla on kohonnut riski altistua taudille. Tällaisia ovat esimerkiksi siipikarjan ja turkiseläinten parissa työskentelevät sekä eläinlääkärit. (Tarkempi lista alempana).

Rokotusten painopiste on alueilla, joissa on esiintynyt lintuinfluenssaa. Lintuinfluenssarokotuksilla pyritään suojaamaan lintuinfluenssan tartuntariskissä olevia viruksen aiheuttamalta vakavalta taudilta. Lisäksi tavoitteena on estää tilanne, jossa lintuinfluenssavirus tarttuisi ihmiseen samaan aikaan kausi-influenssaviruksen kanssa, mikä voisi mahdollistaa uuden virustyypin synnyn.

Lintuinfluenssatartunnan voi saada sairastuneista tai kuolleista eläimistä ja niiden eritteistä. Tauti tarttuu kuitenkin linnusta huonosti ihmiseen, eikä Suomessa ole toistaiseksi todettu yhtään ihmisten lintuinfluenssatartuntoja. Keski-Suomessa ei ole todettu lintuinfluenssaa myöskään eläimillä.

Tänä vuonna lintuinfluenssaa on esiintynyt luonnonvaraisissa linnuissa huomattavasti vähemmän kuin viime vuonna.  Ruokavirasto on toistaiseksi todennut vain yhden tautitapauksen.

Lintuinfluenssarokotukset keskitetään Kyllön hoitokeskukseen

Lintuinfluenssarokotteita annetaan riskiarvioon perustuville ryhmille heinä- ja elokuun aikana ennen syksyn influenssakauden alkua. Keski-Suomen hyvinvointialueella rokotukset keskitetään Kyllön hoitokeskukseen, missä rokottaminen onnistuu myös lomakauden aikana.  Henkilöt, jotka arvelevat kuuluvansa THL:n määrittämiin riskiryhmäläisiin, voivat ottaa puhelimitse yhteyttä maanantaista perjantaihin kello 12–14 numeroon 050 4330732 rokotustarpeen arvioimiseksi.

THL:n ohjeistuksen mukaan lintuinfluenssarokotteen ovat oikeutettuja saamaan:

  • Henkilöt, jotka ovat kosketuksissa turkiseläimiin turkistarhoilla​
  • Siipikarjan parissa työskentelevät henkilöt, jotka ovat kosketuksissa siipikarjaan (ei kuitenkaan teurastamotyöntekijät), myös kotieläinpihojen ja lintutarhojen henkilöstö sekä harrastekanaloita pitävät​
  • Henkilöt, jotka osallistuvat sairaiden ja kuolleiden lintujen ja eläinten käsittelyyn ja hävittämiseen sekä tilojen puhdistamiseen, esimerkiksi eläinperäisten sivutuotteiden käsittelylaitoksissa työskentelevät henkilöt​
  • Lintujen rengastajat​
  • Henkilöt, jotka työskentelevät luonnonvaraisia lintuja hoitavissa lintuhoitoloissa​
  • Virkaeläinlääkärit​
  • Laboratoriotyöntekijät, jotka käsittelevät lintuinfluenssavirusta tai sitä mahdollisesti sisältäviä näytteitä​
  • Epäillyn tai varmistetun lintuinfluenssatapauksen lähikontaktit, jos ihmistapauksia ilmenisi.

Lintuinfluenssatartunnan riski liittyy tiloihin ja tarhoihin, joilla tuotantoeläin tai hoidettava eläin tai lintu saattaa olla kontaktissa luonnonvaraisiin lintuihin tai niiden eritteisiin. Jos eläimellä tai linnulla ei ole kontaktia luonnonvaraisiin lintuihin, ei henkilökunnan rokottaminen ole tarpeen.

 

Lisätietoja Keski-Suomen hyvinvointialueelta:

Jaana Leppäaho-Lakka, infektioylilääkäri

p. 014 269 1578

Anne-Maarit Kirmanen, palvelupäällikkö

p. 050 368 0241

Terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautuneet koko Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 28.5.2024

Terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautuneet koko Keski-Suomessa

Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemien puhelinpalvelut ja chat-palvelu ovat ruuhkautunut pahoin. Tämän vuoksi kaikkiin kiireettömiin soittopyyntöihin ei pystytä vastaamaan saman päivän aikana. Myös chat-palvelun odotusajat ovat pidentyneet.

Jos olet jättänyt soittopyynnön, odotathan takaisinsoittoa ennen uutta yhteydenottoa puhelimitse tai ennen kuin otat yhteyttä chat-palvelun kautta. Useat soittopyynnöt ja jonottaminen useassa kanavassa ruuhkauttavat asiointia entisestään. Pahoittelemme häiriötä.

Puhelinpalvelun ruuhkautuminen ei vaikuta kiireellisiin soittopyyntöihin, niihin pyrimme vastaamaan samana päivänä.

Hyödynnä sähköistä asiointia

Keski-Suomen hyvinvointialueelta kannustetaan kaikkia asukkaita mahdollisuuksien mukaan käyttämään puhelinsoiton sijaan sähköisiä palveluita. Esimerkiksi valtakunnallinen Omaolo-palvelu on yksi Keski-Suomen hyvinvointialueen sähköisen asioinnin kanavista, jossa voit asioida ilman puhelinsoittoa ja palveluajoista riippumatta. Omaolo-palvelun oirearvion antama hoitosuositus voi olla esimerkiksi kiireellinen ohjaus alueen päivystykseen, sähköinen yhteydenotto ammattilaiselle, suora ohjaus esimerkiksi hoitajan, lääkärin tai fysioterapeutin sähköiseen ajanvaraukseen tai kotona toteutettavat hoito-ohjeet, riippuen aina yksilöllisistä vastauksistasi.

Myös reseptien uusinta onnistuu sujuvasti Omakanta-palvelussa .

Kaikkiin Keski-Suomen hyvinvointialueen tarjoamiin sähköisiin palveluihin voit tutustua asioi sähköisesti -sivullamme.

Lisätietoja:

Hyvinvointialue: Puhelinlinjat ruuhkautuneet useimmilla terveysasemilla potilastietojärjestelmän hitauden vuoksi

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 10.5.2024

 

Puhelinlinjat ruuhkautuneet useimmilla terveysasemilla potilastietojärjestelmän hitauden vuoksi 

Lifecare-potilasjärjestelmässä ilmenneen hitauden vuoksi useat puhelinlinjat ovat ruuhkautuneet Keski-Suomen hyvinvointialueen terveysasemilla. Hitaus koskee sekä kiireettömiä että kiireellisiä puhelinlinjoja. Potilastietojärjestelmän hitaus vaikuttaa siihen, että potilaita ei pystytä palvelemaan puhelimessa yhtä ripeästi kuin normaalioloissa.

Lifecare-potilastietojärjestelmän hitaus vaikuttaa Jyväskylän, Hankasalmen, Uuraisten, Keuruun, Multian, Laukaan, Konneveden, Petäjäveden, Muuramen, Toivakan, Joutsan ja Luhangan terveysasemien puhelinpalveluihin.

Syytä potilastietojärjestelmien hitauteen selvitellään parhaillaan.

Pahoittelemme tapahtunutta.

 

Lisätietoja:

Niina Ylönen-Käyrä, palvelupäällikkö, Laaja-alainen sosiaali- ja terveyskeskus

nina.ylonen-kayra@hyvaks.fi; p. 050 439 3390

Hyvinvointialue: Palveluverkkoesitys turvaa palvelut Keski-Suomessa 

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 8.5.2024

 

Palveluverkkoesitys turvaa palvelut Keski-Suomessa 

Sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluverkkoesityksessä on keskeistä toiminnan uudistaminen, palvelujen toimintavarmuuden parantaminen ja henkilöstön saatavuuden varmistaminen. Palveluverkkoesityksessä on huomioitu laajasti asukkailta, sidosryhmiltä ja kumppaneilta saatu palaute. 

Keski-Suomen hyvinvointialueen palveluverkosta on valmistunut päätöksentekoon menevä esitys. Ensimmäisen vaiheen palveluverkossa keskeistä on rakentaa edellytykset toiminnan uudistamiselle, parantaa palvelujen toimintavarmuutta ja varmistaa henkilöstön saatavuutta. Esitettävä palveluverkko vahvistaisi hyvinvointialuetasoista sosiaali- ja terveyspalvelujen rakennetta ja sen myötä rakentuisivat yhteneväiset alueelliset sosiaali- ja terveyspalvelut.

Esityksen mukaan ikääntyneiden ja perheiden matalan kynnyksen palveluita eli ikääntyneiden päivätoimintaa ja perhekeskustoimintaa laajennettaisiin. Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen palveluita tarjottaisiin ensisijaisesti omasta kunnasta. Sosiaali- ja terveysasemien palveluja saisi kaikissa kunnissa joko sosiaali- ja terveysasemalta tai sote-palvelupisteestä. Alueellisten sairaalaosastojen paikkamäärään ei tulisi muutoksia ja osastot erikoistuisivat osaamisten mukaan. Yhden osaston tilat siirtyisivät alueellisesta osastotoiminnasta ikääntyneiden palveluihin. Sähköisten palveluiden osalta nykyistä tarjontaa laajennettaisiin kaikkien keskisuomalaisten käyttöön ja myös uusia palveluja tuodaan tarjolle.

Esityksen tarkoitus on vahvistaa ennaltaehkäisevän ja varhaisen tuen palveluita, monipuolistaa palvelutarjontaa sekä turvata palveluiden tuottaminen ja niiden jatkuvuus.

– Lausuntokierroksella olleita vaihtoehtoja on viety eteenpäin tulleiden lausuntojen ja palautteiden perusteella. Esityksessä on edelleen otettu huomioon sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnan jatkuvuus ja turvaaminen koko Keski-Suomessa. Henkilöstön veto- ja pitovoima on keskeinen näkökanta, jotta voimme pitää yllä palveluverkkoa suunnitellusti. Palveluverkkotyöllä turvataan turvalliset ja terveelliset työolot henkilöstölle ja vahvistetaan työntekijöille niin ammatillista kuin työyhteisöjen tukea, toimialajohtaja Kati Kallimo kertoo.

– Meillä Keski-Suomessa koetaan tärkeäksi, että keskeiset sosiaali- ja terveyspalvelut ovat lähellä ja saatavilla paikallisesti. Palveluverkkoesityksessä on otettu huomioon se, että meillä on tarve niin paikallisille, seudullisille kuin alueellisille palveluille, mitä on kuvattu palveluverkkoesityksessä esimerkiksi sosiaali- ja terveysasemien osalta. Palveluverkkoesityksessä on tuotu esille selkeästi myös se, miten kussakin kunnassa palvelut ovat saatavilla ja miten kunkin omalla paikkakunnalla palvelut jatkuvat, Kallimo jatkaa.

Ensimmäisen vaiheen palveluverkon muutokset tehtäisiin pääosin vuosien 2024-2025 aikana. Ilta- ja viikonloppukiirevastaanottojen osalta muutokset on tarkoitus toteuttaa tänä vuonna. Ikääntyneiden päivätoiminnan, perhekeskusten ja asumispalvelujen osalta muutokset ulottuisivat vuoteen 2030 saakka. Seuraavan vaiheen palveluverkkotyö tehdään vuoden 2026 aikana.

Palveluverkkoa koskevan esityksen mukaan säästöjä tulisi noin 12 miljoonaa euroa vuodessa. Näistä merkittävin säästö tulee siitä, että jatkossa kansallisten linjausten mukaisesti Keski-Suomessa on yksi erikoissairaanhoidon palveluja tarjoava sairaala. Tästä on laskettu tulevan 10 miljoonaan euron vuosittaiset säästöt. Perustason palveluista ei palveluverkkoesityksessä tule juurikaan säästöjä. Ikääntyneiden päivätoiminnan ja perhekeskustoiminnan laajentamiseen investoidaan 2,7 miljoonaa euroa vuosittain.

– Laskelmassa on otettu huomioon tiloista ja tänä vuonna kiirevastaanoton toiminnan muutoksesta syntyvät säästöt. Palveluverkon uudistaminen mahdollistaa toiminnan sujuvoittamista sekä henkilöstön saatavuuden vahventamista ja täten se tuo myös muita toiminnan säästöjä, hyvinvointialuejohtaja Jan Tollet kertoo.

Nyt julkaistu esitys menee hyvinvointialueen lautakuntien arvioitavaksi ja edelleen aluehallituksen käsittelyyn. Aluehallituksen on tarkoitus päättää aluevaltuustolle menevästä esityksestä 4.6. ja aluevaltuuston on tarkoitus päättää palveluverkosta kokouksessaan 11.6.

Sosiaali- ja terveysasemapalvelut kattavat jatkossakin laajasti koko Keski-Suomen 

Sosiaali- ja terveysasemien palveluita saisi esityksen mukaan jatkossa 29 toimipisteestä ympäri Keski-Suomea. Keskisuomalaisia palvelisi esityksen mukaan jatkossa 3 alueellista sosiaali- ja terveyskeskusta, 10 seudullista sosiaali- ja terveysasemaa, 10 paikallista sote-asemaa sekä 6 sote-palvelupistettä. Nykyisin pisteitä on 35 ja niistä 17:ssä on yhdestä kahteen tai ei olleenkaan lääkäriä.

Alueellisista sote-keskuksista, jotka sijaitsisivat Jämsässä, Jyväskylässä ja Äänekoskella, saa laajasti moniammatillisia palveluita. Lisäksi ilta- ja viikonloppukiirevastaanotot palvelisivat näissä toimipisteissä koko Keski-Suomea. Päiväaikaista kiirevastaanottotoimintaa olisi pääasiassa alueellisilla sote-keskuksissa ja seudullisilla sosiaali- ja terveysasemilla niiden aukioloaikoina. Ympäri vuorokauden auki oleva yhteispäivystys olisi Sairaala Novassa.

Seudulliset sote-asemat palvelisivat laajoin aukioloin ja palveluvalikoimin ja paikalliset sote-asemat supistetummin aukioloin ja palveluvalikoimin. Sosiaalityötä ja perusterveydenhuoltoa integroidaan yhteen nykyistä vahvemmin myös tilaratkaisujen kautta.

Sote-palvelupisteet ovat yleensä yhteiskäytöllisiä tiloja, joihin ammattilaiset jalkautuvat paikallisten tarpeiden mukaisesti. Tilat voivat olla useamman toiminnon tai toimijan käytössä.

Digitaalisia palveluita vahvistettaisiin edelleen jo päätettyjen sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen linjausten mukaisesti. Tällä hetkellä sote-asemapalveluissa on jo yli 120 000 digitaalista asiointia vuodessa.

Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyy nykyisellään 

Alueellisen osastotoiminnan paikkamäärä pysyisi esityksen mukaan käytännössä nykyisellään. Jatkossa alueellista osastotoimintaa olisi 10 paikkakunnalla 11 toimipisteessä. Osastot myös profiloituisivat ja erikoistuisivat entistä selkeämmin, mikä mahdollistaa aiempaa paremman hoidon. Joutsan alueellinen osasto muutettaisiin tarjoamaan ikääntyneiden lyhytaikaisen kuntoutuksen palveluita.

Ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkamäärä pysyy entisellään 

Ikääntyneiden ympärivuorokautisessa asumisessa peittävyys vaihtelee nykyään kunnittain. Tavoitteena on pystyä tarjoamaan palveluita asukkaille yhdenvertaisesti, jolloin vaihtelut peittävyydessä pienenevät. Kaikissa kunnissa olisi ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen toimipiste. Paikkamäärä säilyisi nykyisellä tasolla. Paikkamäärää ei esitetä kasvatettavaksi, vaikka ikääntyneiden määrä kasvaa, sillä tällä hetkellä Keski-Suomessa on ikääntyneiden ympärivuorokautisen asumisen paikkoja suosituksia enemmän.

Ikääntyneiden päivätoiminta laajenee 

Ikääntyneiden päivätoimintaa järjestettäisiin kuntouttavana päivätoimintana tai kevyempänä seniorikeskus-toimintana vuoteen 2030 mennessä. Palveluverkkoesityksessä kaikki nykyiset toimipisteet säilyisivät. Kuntouttavaa päivätoimintaa järjestettäisiin 20 toimipisteessä. Lisäksi seniorikeskustoimintaa olisi saatavilla kaikissa kunnissa.

Noin 3 prosenttia yli 75-vuotiaista käyttää kuntouttavaa päivätoimintaa. Seniorikeskus-toimintaa tehdään tiiviissä yhteistyössä mm. kuntien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Ikääntyvien päivätoiminnalla on merkittävä rooli ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämisessä ja sillä voidaan ehkäistä tai viivästyttää raskaampien palvelujen tarvetta. Ikäihmisten päivätoiminnan tarpeen ennustetaan kasvavan 16–52 prosenttia kunnasta riippuen.

Perhekeskustoimintaa lähes kaikkiin kuntiin 

Esityksessä perhekeskusten määrä kasvaisi 21 perhekeskukseen vuoteen 2030 mennessä ja näiden lisäksi olisi laajasti myös kevyempiä kohtaamispaikkoja. Sähköiset palvelut laajenisivat ja perhekeskuskoordinaattorit jalkautuisivat.

Perhekeskusten laaja palveluvalikoima on tavoitteena vuoteen 2030 mennessä. Perhekeskuksissa olisi neuvolatoimintaa, varhaisen tuen palveluita, perhetyötä, lastensuojelua tai perheneuvolatoimintaa. Perhekeskusten lisäksi olisi myös kohtaamispaikkoja, joissa tarjotaan matalan kynnyksen tukea lapsille, nuorille ja perheille. Perhekeskuksilla ja kohtaamispaikoilla on merkittävä ennaltaehkäisevä rooli, jolla voidaan välttää raskaampien palveluiden tarvetta.

Erikoissairaanhoito Sairaala Novassa 

Erikoissairaanhoidon kivijalkatoiminnot sijaitsisivat esitykset mukaan yhdessä toimipisteessä, Sairaala Novassa. Integroituja erikoissairaanhoidon palveluja tuotettaisiin sairaus- ja potilasryhmäkohtaisissa osaamiskeskuksissa (kuten diabeteskeskus ja geriatrinen keskus). Suuren volyymin potilasryhmille tuotettaisiin jalkautuvia erikoissairaanhoidon vastaanottopalveluita sote-keskuksissa tai -asemilla. Erikoissairaanhoito, päivystys ja sairaalatoiminnot päättyvät Jämsän Jokilaakson sairaalassa vuoden 2025 loppuun mennessä.

Muiden sosiaali- ja terveyspalveluiden osalta palveluverkkoesityksessä on kaikkien palveluiden osalta tiivistetty kuvaus palveluiden saatavuudesta ja saavutettavuudesta sekä palveluverkon kehittämisestä. Näiden kehittäminen toteutuu palveluverkon periaatteiden, järjestämislinjausten sekä strategian mukaisesti. Esimerkiksi neuvolapalvelut ja sosiaalityön ja sosiaaliohjeuksen palvelut olisivat lähipalveluja. Opiskeluhuollon palvelut tarjottaisiin lähipalveluna oppilaitoksissa tai niiden läheisyydessä. Suun terveydenhuolto säilyisi pääosin entisellään.

Liitteet: 

Lue lisää: 

Lisätietoja: 

  • Jan Tollet, hyvinvointialuejohtaja, p. 050 400 0073, jan.tollet(at)hyvaks.fi
  • Kati Kallimo, toimialajohtaja, p. 050 442 2302, kati.kallimo(at)hyvaks.fi

Jyväskylän seksuaaliterveysyksikkö palvelee eteläisen ja keskisen Keski-Suomen raskauden keskeytystä harkitsevia asiakkaita 1.5. alkaen

Keski-Suomen hyvinvointialue
Tiedote 22.4.2024

 

Jyväskylän seksuaaliterveysyksikkö palvelee eteläisen ja keskisen Keski-Suomen raskauden keskeytystä harkitsevia asiakkaita 1.5. alkaen

Raskauden keskeytystä harkitsevat eteläisen ja keskisen Keski-Suomen asiakkaat ottavat 1.5.2024 alkaen yhteyttä Jyväskylän keskitettyyn seksuaaliterveysyksikköön. Asiakas varaa ajan seksuaaliterveysyksikköön puhelinpalvelun kautta. Jyväskylän seksuaaliterveysyksikkö palvelee raskauden keskeytysasioissa Hankasalmen, Joutsan, Jyväskylän, Konneveden, Keuruun, Laukaan, Luhangan, Multian, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan ja Uuraisten asukkaita.

Jämsäläiset raskauden keskeytystä harkitsevat asiakkaat ottavat yhteyttä oman alueen neuvolaan. Vuoden alussa avattu Äänekosken keskitetty seksuaaliterveysyksikkö palvelee Kannonkosken, Karstulan, Kinnulan, Kivijärven, Kyyjärven, Pihtiputaan, Saarijärven, Viitasaaren ja Äänekosken raskauden keskeytystä harkitsevia asiakkaita.

Yhteys ensin seksuaaliterveysyksikköön – raskausviikot määrittävät jatkohoidon

Raskausviikot määrittävät aloitetaanko raskauden keskeytys keskitetyssä seksuaaliterveysyksikössä vai ohjataanko asiakas seksuaaliterveysyksikön lähetteellä raskauden keskeytykseen Sairaala Novan naistentauti- ja äitiysyksikköön.  Jos raskaus on kestänyt 12 viikkoa tai enemmän, ohjataan raskaana oleva seksuaaliterveysyksikön terveydenhoitajakontaktin jälkeen asiakkaan omalle terveysasemalle lääkärin vastaanotolle lähetettä, lääkärinlausuntoa ja Valviran lupaa varten.  Lähetteen saatuaan asiakas itse varaa ajan keskeytykseen Sairaala Novan naistentauti- ja äitiysyksikköön.

Raskaus voidaan keskeyttää raskaana olevan omasta pyynnöstä kahdennentoista raskausviikon loppuun saakka ilman perusteluja.

– Raskauden keskeytystä harkitseva sekä hänen kumppaninsa saavat halutessaan myös psykososiaalista tukea, kun he punnitsevat eri vaihtoehtoja tai tarvitsevat tukea raskauden keskeytyksen jälkeen, kertoo palveluvastaava Niina Romo.

Alueiden omat neuvolat tarjoavat edelleen muita ehkäisy- ja perhesuunnittelupalveluja.

Ajanvarausnumerot

  • Jyväskylän keskitetty seksuaaliterveysyksikkö, Kyllö, Keskussairaalantie 20
    • puhelin 014 266 2229 maanantaista torstaihin klo 8.30–10 ja klo 13–14 ja perjantaisin klo 8.30–10.00.
  • Äänekosken keskitetty seksuaaliterveysyksikkö
    • puhelin 014 269 0180 maanantaista torstaihin kello 8–14 ja perjantaisin kello 8–12.

Lisätietoja:

  • palveluvastaava Niina Romo, p. 040 515 8720, Keski-Suomen hyvinvointialue, neuvola- ja seksuaaliterveyspalvelut
  • alueylilääkäri Minna Leppäkynnäs, p. 050 473 1081, Keski-Suomen hyvinvointialue, laaja-alainen sote-keskus