Pääsiäisen 2026 palvelut Linkki-joukkoliikenteessä

Linkki-joukkoliikenteen linjat ja vuorot kulkevat pääsiäisenä seuraavasti:

  • torstaina 2.4. normaali liikenne (kiirastorstai)
  • perjantaina 3.4. sunnuntailiikenne (pitkäperjantai)
  • lauantaina 4.4. normaali liikenne
  • sunnuntaina 5.4. sunnuntailiikenne (1. pääsiäispäivä)
  • maanantaina 6.4. sunnuntailiikenne (2. pääsiäispäivä)

Sähköisestä aikataulu- ja reittioppaasta https://reittiopas.jyvaskyla.fi voi tarkistaa Linkki-linjojen päivittäiset aikataulut. Aikataulut näkee myös Linkin paperisesta aikatauluvihkosta tai pdf-tiedostosta osoitteessa https://linkki.jyvaskyla.fi/aikataulut-ja-reitit/aikatauluvihko.

Jyväskylän Linkki-VIP -palveluliikenne
Linkki-VIP -palveluliikenne kulkee kiirastorstaina 2.4. tavallisen torstaipäivän tapaan. Viikonloppuisin ja pyhäpäivinä palvelu ei ole käytössä..

Asiakaspalvelu

Joukkoliikenteen Linkki-palvelupiste (Asemakatu 7) palvelee pääsiäisen aikaan seuraavasti:

  • torstaina 2.4. avoinna klo 10-14
  • perjantaina 3.4. suljettu
  • maanantaina 6.4. suljettu

 

Seutuliikenne pääsiäisenä

Tarkista Linkki-joukkoliikenteen ulkopuolisen seutu- ja kaukoliikenteen aikataulut liikennöitsijöiden tai Matkahuollon sivuilta https://www.matkahuolto.fi.

 

Lisätietoja: joukkoliikennesuunnittelija Jouni Enroos, p. 050 461 7119, jouni.enroos[a]jyvaskyla.fi

Kierrätysauton kevään 2026 aikataulu on julkaistu!

Mustankorkean kierrätysauton kevään aikataulu on julkaistu. Kierrätysauto vastaanottaa ilmaiseksi kotien vaaralliset jätteet ja sähkölaitteet.

Kierrätysauto vastaanottaa asukkailta ilmaiseksi vaarallisia jätteitä maksimissaan 50 kg/litraa/asukas. Tuo vaaralliset jätteet aina alkuperäisissä pakkauksissaan. Vaaralliset aineet lähtevät Mustankorkealta eteenpäin kierrätykseen, jolloin meidän täytyy tietää, mitä pakkaus sisältää. Jos pakkauksessa ei lue mitään, kirjoita siihen mahdollisimman tarkasti, mitä vaarallista ainetta se sisältää.

Sähkölaitteita taas ovat kaikki kodinkoneet ja laitteet, jotka toimivat verkkovirralla, paristoilla, akuilla tai aurinkoenergialla.

Kierrätysauto on Toivakassa keskiviikkona 13.5. klo 18.30–20.00. Kierrätysauto pysähtyy kirkonkylälle, kirjaston ja Toivakkatalon välinen P-alue, Iltaruskontie 2.

 

Katso tarkemmat lajitteluohjeet ja kierrätysauton vastaanottamat jätteet Mustankorkean sivuilta:

https://www.mustankorkea.fi/tuo-jatteita/kierratysauto/#aikataulu-kevat

Toivakan kunnan tilinpäätös 2025 toteutui odotettua paremmin

Toivakan kunnanhallitus käsitteli maanantaina 30.3. kokouksessaan suurimpana asiana tilinpäätöstä 2025. Talousarviota muutettiin 175 000 eurolla ja sen mukainen alijäämä olisi ollut 9 000 euroa. Tähän nähden vuoden 2025 tilikausi toteutui odotettua paremmin.

Kunnanhallitus päätti, että se

1) hyväksyy ja allekirjoittaa vuoden 2025 tilinpäätöksen,

2) jättää tilinpäätöksen tilintarkastajan tarkastettavaksi ja tarkastuslautakunnan arvioitavaksi ja saattaa sen tarkastuslautakunnan käsittelyn jälkeen edelleen valtuuston käsiteltäväksi,

3) esittää kunnanvaltuustolle, että tilikauden tulokseen 340 736,83 euroa kirjataan poistoeron vähennys 21 443,96 euroa ja tilikauden ylijäämä 362 180,79 euroa kirjataan omaan pääomaan edellisten tilikausien taseen yli-/alijäämätilille,

4) antaa valtuudet kunnanjohtajalle ja talous- ja hallintosuunnittelijalle tehdä mahdollisia teknisiä korjauksia, jotka eivät vaikuta tilikauden tulokseen tai muuta tuloksen käsittelyä.

Vuoden 2025 tilikauden ylijäämä on 362 180,79 euroa. Tuloksen kirjaamisen jälkeen kunnalla on taseessa kertynyttä ylijäämää 2 122 926,31 euroa.

Talousarvion toteutuminen

Talousarvio vuodelle 2025 oli alun perin ylijäämäinen 166 062,00 euroa. Tilivuoden aikana talousarvioon haettiin lisämäärärahoja 33 000 euroa ja verotuloennusteen muutoksia -142 000 euroa. Lautakuntien talousarviot toteutuivat pääsääntöisesti suunnitellun talousarvion mukaisesti. Kuntaympäristölautakunta ylitti budjettinsa.

Toimintatuotot ja -kulut

Tilinpäätöksen toimintatuotot 1 848 324,02 euroa olivat 57 588,98 euroa budjetoitua pienemmät. Toimintakulut 9 000 591,98 euroa olivat 346 338 euroa budjetoitua pienemmät. Ero tulee pääsääntöisesti henkilöstökulujen, palvelujen ostojen sekä aineet, tarvikkeet ja tavarat tiliryhmistä. Tilinpäätöksen toimintakatteeksi muodostui -7 152 267,96 euroa.

Valtionosuudet ja verotulot

Vuonna 2025 valtionosuudet olivat 2 700 426 euroa ja ne toteutuivat 79 257,00 euroa talousarviota suurempina.

Verotulot olivat 5 638 76,52 euroa ja toteutuivat 51 236,48 euroa ennakoitua pienempinä verrattuna muutettuun talousarvioon. Verotulot koostuivat: kunnan tulovero 4 193 625,62 euroa, osuus yhteisöveron tuotosta 555 928,43 ja kiinteistövero 889 209,47 euroa.

Tilikauden tuloksen muodostuminen

Vuosikatteeksi valtionosuuksien ja verotulojen jälkeen muodostui 1.111.355,80 euroa. Poistot ja arvonalentumiset olivat 768 937,10 euroa. Rahoitustuotot- ja kulut olivat -75 565,76 euroa.

Investointien toteutuminen

Investointeihin vuodelle 2025 oli myönnetty määrärahaa yhteensä 935 000 euroa. Investointimenot olivat yhteensä 753 395,05 euroa (netto). Investointien toteutumisaste oli 80,6 %. Suurimpina toteutuneina investointeina olivat paloaseman talotekniset muutokset, koulukeskuksen A-rakennuksen PTS-suunnitelman mukainen remontti ja liikenneväylien asfaltointi.

Lainakanta

Lainakanta tilinpäätöksessä oli 5 358 000 euroa. Kunnan lainamäärä asukasta kohti on 2 321 euroa.

Konserni

Konsernin tulos tilikaudelta oli 231 811,92 euroa. Konsernilla on tilinpäätöksen 2025 jälkeen taseessa kertynyttä ylijäämää 3.615.022,40 euroa. Konserninlainakanta on 6 280 000 euroa, joka on 2 721 euroa asukasta kohti.

 

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, 040 25 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, 040 51 69 332

Koko pöytäkirja liitteineen: https://www.toivakka.fi/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2026302

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue tukee nuorten työllistymistä

Tiedote
Jämsän kaupunki

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalue tukee nuorten työllistymistä

Uudenmaan elinvoimakeskus on myöntänyt Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueelle avustusta nuorten työllistymisen edistämiseen rekrytointituella. Avustusta on saatu alueelle 204 146 euroa. Avustuksen määrä perustuu 31.8.2025 työttömänä olleiden nuorten määrään, arvioon yritysten tuen tarpeesta ja arvioon avustuksella työllistettävien nuorten määrästä työllisyysalueella.

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen tavoitteena on vastata mahdollisimman vaikuttavasti ja nopeasti kasvaneeseen nuorten työttömyyteen. Rekrytointituki lisää nuorten työllistymisen mahdollisuuksia ja ennaltaehkäisee syrjäytymistä työelämästä sekä madaltaa työnantajien rekrytointiriskiä haasteellisessa taloustilanteessa.

– Saadulla avustuksella pystymme työllistämään alueellamme noin 34 nuorta 6 kuukauden tukijaksolle, jos arvioitu palkka on noin 2000 euroa/kk ja jos tuen määrä 6 kuukauden aikana on noin 6000 euroa. Tämä on noin 14,5 % kohderyhmästä, kertoo työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti.

Nuoret töihin -rekrytointituki

Valtion rahoittama avustus nuorten työllistämiseen on Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella nimeltään Nuoret töihin -rekrytointituki. Tuen kohderyhmänä ovat alle 30-vuotiaat työttömät työnhakijat, joiden kotikunta on Joutsa, Jämsä, Keuruu, Luhanka, Multia, Mänttä-Vilppula, Petäjävesi tai Toivakka. Nuoren tulee olla ollut työttömänä vähintään kuusi kuukautta ennen rekrytointituesta sopimista. Jos nuori on suorittanut vain perusopetuksen oppimäärän, työttömyyden kestoksi riittää kolme kuukautta.

Tuen määrä on 50 prosenttia palkkakustannuksista kuuden kuukauden ajalta, kuitenkin enintään 1 500 euroa kuukaudelta. Yrityksen täytyy sitoutua kohderyhmään kuuluvan nuoren työllistämiseen vähintään kuudeksi kuukaudeksi. Tukea ei voida myöntää julkisen sektorin palkkakustannuksiin. Tuki voidaan myöntää kolmannen sektorin toimijalle, joka harjoittaa taloudellista toimintaa. Tukea haetaan sähköisesti eJämsä-asiointipalvelun kautta.

Jos yritys haluaisi palkata kohderyhmään kuuluvan nuoren, mutta sopivaa osaajaa ei ole tiedossa, työllisyysalueen yritysasiantuntijat auttavat etsinnässä.

Lisätietoa:

Työllisyysaluejohtaja Satu Soutolahti, 0449018420, satu.soutolahti@jamsa.fi

Tuki- ja maksatuspäätökset: maksatus.tyollisyysalue@jamsa.fi

Linkki tähyää jo vuoteen 2040 – vastaa kyselyyn ja voita matkarahaa

Linkki tähyää jo vuoteen 2040–vastaa kyselyyn ja voita matkarahaa

Jyväskylän seudun Linkki tulevaisuuteen 2040 -kehittämisohjelman laatiminen on käynnissä. Työn tuloksena syntyy seitsemän kunnan yhteinen, strategiatason joukkoliikenneohjelma. jossa hahmotellaan suuntia Jyväskylän seudun tulevaisuuden joukkoliikenteen ratkaisuille ja palveluille.

Vuoteen 2040 tähyävä kehittämisohjelma syntyy tiiviissä vuorovaikutuksessa seudun päättäjien, joukkoliikenteen toimijoiden ja asukkaiden kesken. Ohjelmassa pyritään ottamaan kantaa siihen, millaisia Linkin palvelut ovat vuonna 2040 ja miten toimiva joukkoliikenne voi edistää koko seudun elinvoimaa.

Osallistu, vaikuta ja voita!

Asukkaiden näkemyksillä on kehittämisessä tärkeä rooli. Kerro mielipiteesi Linkki-alueen joukkoliikenteen nykytilanteesta ja kehittämisestä vastaamalla lyhyeen, 5–10 minuuttia kestävään verkkokyselyyn osoitteessa https://s.zef.fi/epy15nb4/.

Kyselyn tuloksia hyödynnetään osana Linkki tulevaisuuteen 2040 -kehittämisohjelman valmistelua. Kysely on avoinna 8.4.2026 saakka. Vastanneiden ja yhteystietonsa jättäneiden kesken arvomme viisi 50 euron Linkki-lahjakorttia. Palkinnot lähetetään kyselyn päättymisen jälkeen suoraan arvonnassa voittaneille.

 

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Toivakan kunnan hallinnoimat venepaikat kaudelle 2026 myyntiin verkkokaupan kautta 30.3. alkaen

Toivakan kunnan hallinnoimat venepaikat kaudelle 2026 tulevat myyntiin verkkokaupan kautta 30.3. alkaen

Toivakan kunnan venepaikat Leppäveden Isonkylänrannassa sekä Päijänteen rannassa Nisulassa Laivasillantiellä tulevat myyntiin verkkokaupan kautta maanantaina 30.3. alkaen.

Pääset verkkokauppaan osoitteessa: toivakka.cpu.fi. Valitse verkkokaupassa välilehti Venepaikat sekä kumpaan rantaan olet ostamassa venepaikkaa. Valitse haluamasi paikka ja suorita osto. Jo ostetun paikan perässä lukee valikossa varasto loppu. Maksutapoina verkkokaupassa toimivat mm. verkkopankkimaksu sekä luottokorttimaksu Paytrailin kautta. Suora linkki verkkokauppaan löytyy tästä.

Isonkylän rannan venepaikat ovat tarkoitettu ensisijaisesti kunnan asukkaille sekä kesäasukkaille. Venelaituripaikkoja on 16 kpl, jotka ovat kuuden (6) metrin veneaisoilla varustettuja. Isommille veneille on kolme (3) poijupaikkaa. Vierasvenepaikkoja on kolme (3), joihin voi kiinnittyä enintään viideksi (5) tunniksi kerrallaan. Laituripaikkoja ei ole sähköistetty.

Isonkylänrannan venelaituripaikkojen hinnat ovat:

–          Pienvenepaikka (16 kpl): 100 €

–          Peräpoijupaikka (3 kpl): 150 €

(sis. alv 25,5%)

Päijänteelle Nisulaan Laivasillantien päähän on valmistunut uusi pienvenelaituri 2024. Laituriin ovat etuoikeutettuja varaajia kunnan luovuttamien Nisulan tonttien omistajat, mutta tätä ennen laituripaikat voidaan vuokrata vapaasti varausjärjestyksessä. Nisulan laiturissa on yhteensä 11 kpl pienvenepaikkoja (6m x 2,3 m) ja 3 kpl leveitä venepaikkoja 6 m x 3,0 m. Laiturin päässä vielä peräpoijut 2 kpl.

Nisulan venelaituripaikkojen hinnat ovat:

–          Pienvenepaikka (11 kpl): 150,00 €

–          Leveä paikka (3 kpl):  200,00 €

–          Peräpoijupaikka (2 kpl): 280,00 €

(sis. alv 25,5%)

 

Lisätietoja:

Kuntaympäristöjohtaja Mika Karvonen, p. 040 630 4035 | mika.karvonen@toivakka.fi

Verkkokauppaa koskien:

Talous- ja hallintosuunnittelija Henna Breilin, p. 040 590 82 35 | henna.breilin@toivakka.fi

Viestintä- ja markkinointisuunnittelija Nina-Maria Heinonen, p. 040 58 44 585 |nina-maria.heinonen@toivakka.fi

Toivakan kunnanvaltuuston kokous ma 23.3. klo 17.30 alkaen

Toivakan kunnanvaltuusto kokoustaa maanantaina 23.3. poikkeuksellisesti jo klo 17.30 alkaen.

Tulevan kokouksen esityslistan nostot kertoo yllä olevalla videolla kunnanjohtaja Touko Aalto.

Tervetuloa seuraamaan kokousta joko kirjaston saliin (Iltaruskontie 4A Toivakka) tai striimin välityksellä Toivakan kunnan YouTube-kanavan kautta!

Toivakan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunnan päätöksiä 17.3. kokouksessa

Toivakan kunnan sivistys- ja hyvinvointilautakunta käsitteli tiistaina 17.3. kokouksessa muun muassa sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tilinpäätöstä 2025 sekä hyvinvointityöryhmän kokoonpanoa.

 

Tilinpäätös 2025 ja vuoden nostoja

 Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden tilivuosi 2025 alitti talousarvion. Valtuuston asettama sitova taso taloudessa oli lautakunnan ulkoinen toimintakate. Talousarvion 2025 muutettu toimintakate oli

-4 965 208 euroa ja toteuma oli -4 479 170,70 euroa, eli 90,2 %.

Kotikunta- ja KELA-korvaukset sekä valtionavustukset ylittivät vuoden 2025 sivistys- ja hyvinvointipalveluiden tuloennusteen. Toimintatuotot ylittivät talousarvioennusteen reilusti.

Tilivuoden 2025 nostoja: Muksurahan käyttö aloitettiin 1.1. ja sen osalta seurataan, mihin käyttäjämäärät vakiintuvat. Perusopetuslain muutoksen läpivientiin panostettiin etukäteen ja muutoksen läpivienti on onnistunut hienosti. Koulunuorisotyötä kehitettiin ja siihen panostettiin, jonka lisäksi uutena toimintamuotona koululaisten arkiliikuntaa tukemaan saatiin koulu-pt.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti, että se hyväksyy sivistys- ja hyvinvointilautakunnan tilinpäätöksen 2025 ja esittää sitä edelleen kunnanhallitukselle liitettäväksi Toivakan kunnan tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen.

Hyvinvointityöryhmä 1.3. alkaen

Toivakan hallintosäännön mukaan (26 §) kuusijäsenisen, valmistelutyötä tekevän hyvinvointityöryhmän jäsenet valitsee sivistys- ja hyvinvointilautakunta.

Työryhmän kokoonpano edustaa kattavasti kunnan eri palveluita ja tehtäviä eikä ole sidottu henkilöihin. Tarvittaessa hyvinvointityöryhmään kutsutaan käsiteltävän asian mukaan myös muita, työryhmän ulkopuolisia asiantuntijoita.

Hyvinvointityöryhmä työskentelee sivistys- ja hyvinvointilautakunnan alaisuudessa hyvinvointisuunnittelijan johdolla tämän työtä tukien. Hyvinvointityöryhmä valmistelee hyvinvointitehtäviä poikkihallinnollisessa yhteistyössä.

Hyvinvointityöryhmä osallistuu vuosittaisen hyvinvoinnista raportoinnin ja valtuustokausittaisen hyvinvointikertomuksen ja -suunnitelman valmisteluun.

Valtuustokaudeksi 2025–2029 sivistys- ja hyvinvointilautakunta on päättänyt, että hyvinvointityöryhmän muodostavat hyvinvointisuunnittelija (puheenjohtaja), nuoriso- ja vapaa-aikasuunnittelija (sihteeri), päiväkodinjohtaja, kuntaympäristöpalveluiden palvelusuunnittelija, työllisyys- ja elinkeinosuunnittelija, ruoka- ja siivouspäällikkö ja rehtori-sivistysjohtaja, kirjastonjohtaja.

Työllisyys- ja elinkeinosuunnittelijan irtisanouduttua Toivakan kunnan palveluksesta, hyvinvointityöryhmän kuudenneksi jäseneksi ehdotetaan 1.3.2026 alkaen viestintä- ja markkinointisuunnittelijaa.

Sivistys- ja hyvinvointilautakunta päätti, että se valitsee hyvinvointityöryhmän jäseneksi viestintä- ja markkinointisuunnittelijan työllisyys- ja elinkeinosuunnittelijan tilalle.

 

Lisätietoja:

Esittelijä rehtori-sivistysjohtaja Sirpa Orell-Pohjola, p. 050 4751 051

Koko pöytäkirja on luettavissa täällä.

Perheiden ja nuorten palveluihin sekä aikuisten sosiaalipalveluihin avataan yhteinen yhteydenottokanava 1.4.

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 17.3.2026

Hyvinvointialueen perheiden ja nuorten palveluihin sekä aikuisten sosiaalipalveluihin avataan yhteinen yhteydenottokanava 1.4.

Palveluiden yhteinen yhteydenottokanava toimii sekä puhelimitse että digipalveluissa. Uusi toimintamalli varmistaa, että asiakas saa oikea-aikaista tukea ja ohjautuu sujuvasti tarkoituksenmukaisiin palveluihin.

Keskiviikosta 1.4.2026 alkaen Keski-Suomen hyvinvointialueen perheiden ja nuorten palveluiden sekä aikuisten sosiaalipalveluiden ohjaus ja neuvonta yhdistyvät samoihin yhteydenottokanaviin ja palvelevat jatkossa koko hyvinvointialueen asukkaita.

Yhteiseen perheiden, nuorten ja aikuisten ohjaukseen ja neuvontaan otetaan yhteyttä tuen tarpeissa, jotka voivat liittyä esimerkiksi vanhemmuuteen, kasvatuskysymyksiin tai huoleen lapsen tai nuoren käyttäytymisestä, alle 23-vuotiaiden nuorten mielenterveysongelmiin tai päihteiden käyttöön, lastensuojeluilmoituksiin tai sosiaalihuoltolain mukaisiin yhteydenottoihin tai aikuisten sosiaalipalveluihin. Yhteydenottoihin vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

Asukkaat voivat ottaa yhteyttä puhelimitse arkisin maanantaista perjantaihin kello 8–14. Puhelinnumero ilmoitetaan lähempänä käyttöönottoa. Ohjausta neuvontaa saa myös hyvinvointialueen digipalveluissa. Käytössä on chat-palvelu arkisin maanantaista perjantaihin kello 9–12, kiireettömät viestit sekä Pyydä apua -nappi.

Omat puhelinnumerot ja digipalvelut säilyvät neuvolaan ja seksuaaliterveyspalveluissa, koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa, kuraattori- ja psykologipalveluissa, perheoikeudellisissa palveluissa sekä lapsiperheiden kotipalvelussa.

Yhden kontaktin periaate

Uudistuksen tavoitteena on, että kuormittavassa elämäntilanteessa lapsiperheet, nuoret ja aikuiset saavat tuen mahdollisimman helposti ja nopeasti yhdestä yhteydenottokanavasta.
– Luomme yhden selkeän ja monikanavaisen väylän yhteydenotoille lasten, nuorten ja perheiden palveluihin sekä aikuisten sosiaalipalveluihin. Uusi asiakas- ja palveluohjauksen toimintamalli varmistaa, että asiakas saa oikea-aikaista tukea, oikean tasoisen arvion ja ohjautuu sujuvasti tarkoituksenmukaisiin palveluihin – riippumatta siitä, mistä kanavasta yhteydenotto tapahtuu, kertoo vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

– Tavoitteena on tukea keskisuomalaisia perheitä yhä kokonaisvaltaisemmin ja tarjota apua perheiden kohtaamiin haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Asukkaan ei tarvitse itse tietää, mikä palvelu tukisi heitä parhaiten, vaan sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset auttavat arvioimaan tuen tarvetta, johtava sosiaalityöntekijä Matleena Ullner sanoo.

Heti ensimmäisessä yhteydenotossa ammattilainen tekee alkuarvion ja kartoittaa yhteyttä ottaneen henkilön tai perheen kokonaistilanteen. Asukkaan tuentarpeeseen vastataan ohjauksella ja neuvonnalla. Asukkaan oman tilanteen jäsentämisessä ja tuen vahvistamisessa voidaan hyödyntää hyvinvointialueen digipolkuja. Asukas voidaan ohjata myös kolmannen sektorin ja järjestöjen toimintaan.

Tarpeen vaatiessa asiakas ohjataan suoraan hyvinvointialueen palveluihin, jolloin varataan aika suoraan oikealle ammattilaiselle. Tehtyjen arvioiden perusteella tarvittaessa kootaan monialainen tiimi, joka hoitaa asiakkaan tai perheen asioita yhdessä heidän kanssaan. Ammattilaiset huolehtivat asiakkaan siirtymisestä palvelusta toiseen hallitusti, ilman katkoksia.

– Tukiprosesseissa säilyy jatkuvuus ja irrallisia auttamisprosesseja pyritään ehkäisemään. Jatkotyöskentelyssä kutsutaan mukaan tarvittavat tahot, kun tilanne muuttuu tai arjessa annetun tuen tarve muuttuu, Ullner kertoo.

 

Yhteyshenkilöt:
johtava sosiaalityöntekijä Matleena Ullner, asiakasohjausyksikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue, matleena.ullner@hyvaks.fi, p. 050 353 7647

palvelujohtaja Maria Aalto, perheiden palvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, maria.aalto@hyvaks.fi, p. 050 413 5912

palvelupäällikkö Laura Vänttinen, aikuisten sosiaalipalvelut, Keski-Suomen hyvinvointialue, laura.m.vanttinen@hyvaks.fi, p. 050 347 1022

 

Keski-​Suomen viikko kutsuu juhlimaan 13.–18.4.

Keski-Suomen liitto
Tiedote 17.3.2026

Keski-​Suomen viikko kutsuu juhlimaan 13.–18.4.

Missä kestävyys kohtaa turvan

Keski-Suomen päivää vietetään vuosittain 18. huhtikuuta, päivänä, jolloin nimitys Keski-Suomi mainittiin ensimmäisen kerran historiassa. Tänä vuonna juhlapäivä osuu lauantaille, joten vietämme juhlaa tuttuun tapaan koko viikon ajan.

Keski-Suomen viikkoa juhlitaan 13.–18.4.2026

Kutsumme Keski-Suomen kunnat, yhteisöt, yritykset ja kaikki keskisuomalaiset rakentamaan juhlaa yhdessä. Keski-Suomen viikko on tilaisuus nostaa esiin maakuntamme parhaita paloja: tarinoita, kuvia, paikkoja, ihmisiä ja tapahtumia, jotka tekevät Keski-Suomesta omaleimaisen. Se on myös mahdollisuus kertoa, millaista tulevaisuutta rakennamme täällä kaiken keskellä.

Tämän vuoden teemana on uudesta maakuntastrategiasta nouseva ajatus Missä kestävyys kohtaa turvan. Meillä kestävyys näkyy esimerkiksi luonnon ja elinympäristön viisaassa käytössä, osaamisessa ja uudistumisessa. Turva syntyy yhteisöistä, arjen luottamuksesta ja siitä, että täällä ihmiset ja ideat voivat kasvaa. Kun nämä kohtaavat, syntyy vahva perusta hyvälle tulevaisuudelle. Keskeltä näkee kauemmas.

Keski-Suomen viikko voi näkyä monin tavoin: kuvina, tarinoina, tapahtumina, avoimina ovina, yhteisinä kohtaamisina, kulttuurina, liikuntana tai keskusteluina. Myös pienet teot ja paikalliset ideat ovat osa juhlaa. Tärkeintä on, että tekeminen kertoo jotakin omasta paikastaan keskellä Suomea.

Kannustamme kuntia ja muita toimijoita osallistumaan viikkoon nostamalla esiin keskisuomalaisia paikkoja, tarinoita ja ihmisiä. Voit ilmoittaa myös tapahtumasi juhlaviikon ohjelmaan. Kokoamme tapahtumat yhteiselle verkkosivuille, jotta mahdollisimman moni löytää parhaat palat juhlintaan.

Voit ilmoittaa tapahtuman yhteiseen ohjelmaan ilmoittautumislomakkeella (Webropol)

Keski-Suomen viikon ohjelma kerätään tapahtumasivulle.

Ilmoittamalla tapahtuman myös Keski-Suomen yhteiseen tapahtumakalenteriin, se nousee lisäksi Keski-Suomen verkkosivujen kalenterinäkymään.


Tervetuloa juhlimaan Keski-Suomea! 

 

Lisätietoja:

Viestintäpäällikkö, Keski-Suomen liitto

Jenni Isopahkala

+358 40 640 1994,

jenni.isopahkala@keskisuomi