Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin
Tiedote 21.10.2021

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen kokouksessa käsiteltiin mm. Sote ICT -muutosrahoitusta sekä ympäristöterveydenhuollon tehtäviä

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin kokoontui torstaina 21.10. viidenteen kokoukseensa. Kokouksessa aiheina olivat Sote ICT -muutosrahoitukseen liittyvän valtionavustuksen hakeminen, Keski-Suomen hyvinvointialueen liittyminen DigiFinlandin hankintajärjestelmään vanhojen asiakas- ja potilastietojen arkistoinnin osalta sekä ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtäminen Keski-Suomen hyvinvointialueelle.

Sote ICT -muutosrahoitukseen liittyvän valtionavustuksen hakeminen

Hyvinvointialueiden perustaminen edellyttää laajoja alueellisia muutoksia ICT-infrastruktuuriin, toimialariippumattomiin tietojärjestelmiin, sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilasjärjestelmiin sekä pelastustoimen tietojärjestelmiin. Lisäksi uudistuksessa tulee varmistaa mukautuminen tiedonhallintaa koskevaan lainsäädäntöön sekä siitä tuleviin vaatimuksiin, esimerkiksi tietoturvallisuuden, yhteen toimivuuden ja yhteisten tukipalvelujen käytön osalta.

Väliaikainen valmistelutoimielin hyväksyi Keski-Suomen hyvinvointialueen valtionavustushakemukset sosiaali- ja terveysministeriöstä syksyllä 2021 haettavalle ICT-muutosrahoitukselle.

Hyvinvointialueen liittyminen DigiFinlandin hankintajärjestelmään

DigiFinland Oy toimii toteuttajaorganisaationa vanhojen sote-tietojen arkistoinnin yhteishankinnassa. Hankinnan kohteena on ennen Kanta-palveluun liittymistä sähköisenä syntyneiden sosiaali- ja terveydenhuollon tietojen arkistointi. Vanhojen sote-tietojen turvallinen säilytys ja mahdollisuus niiden käyttöön pitkällä aikavälillä toteutuu parhaiten keskitetyssä arkistossa, joka täyttää myös lakien ja asetusten velvoitteet.

Väliaikainen valmistelutoimielin päätti, että Keski-Suomen hyvinvointialue liittyy DigiFinlandin dynaamiseen hankintajärjestelmään ja hyödyntää järjestelyä tarpeen mukaisesti 1.1.2023 jälkeen, kun hyvinvointialue on asiakas- ja potilastietojen rekisterinpitäjä.

Kysely ympäristöterveydenhuollon tehtävien siirtämisestä hyvinvointialueelle

Ympäristöterveydenhuolto on ympäristöperäisten terveysriskien vähentämiseen, poistamiseen ja ehkäisemiseen tähtäävää toimintaa. Ympäristöterveydenhuoltoon kuuluvat terveydensuojelun, elintarvikkeiden, tupakkalain ja eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonta sekä eläinlääkäripalvelut. Ympäristöterveydenhuollon tehtävät säilyvät kuntien järjestämisvastuulla, eikä kuntien yhteistoiminnan organisointivaihtoehdoissa tapahdu muutoksia. Kuitenkin niiden valvontayksiköiden, jotka sijaitsevat sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän yhteydessä, on organisoitava tehtävät uudelleen 1.1.2023 mennessä.

Väliaikainen valmistelutoimielin päätti pyytää Keski-Suomen kunnilta 30.11.2021 mennessä kannanotot siitä, tulisiko ympäristöterveydenhuollon palvelut siirtää Keski-Suomen hyvinvointialueelle 31.12.2022 alkaen.

Keski-Suomen hyvinvointialue

Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa 1.1.2023 alkaen noin 275 000:n keskisuomalaisen sosiaali-, terveys- ja pelastuspalveluista. Uudistuksessa hyvinvointialueen työntekijöiksi siirtyvät Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden, kuntayhtymien (Saarikka, Wiitaunioni, Keski-Suomen seututerveyskeskus) ja Keski-Suomen pelastuslaitoksen henkilöstö. Uudistuksen jälkeen Keski-Suomen hyvinvointialueella työskentelee noin 9 500 työntekijää.

Hyvinvointialueen väliaikainen valmistelutoimielin aloitti toimintansa Keski-Suomessa 5.7.2021. Keski-Suomen kuntakokouksessa 3.6.2021 valittu väliaikainen valmistelutoimielin valmistelee hyvinvointialueen käynnistämiseen liittyviä tehtäviä. Päätöksiä palveluista tekee tammikuussa 2022 aluevaaleilla valittavan aluevaltuuston (69 jäsentä) asettama aluehallitus, joka aloittaa toimintansa 1.3.2022.

Esityslista ja pöytäkirja

Keski-Suomen hyvinvointialueen väliaikaisen valmistelutoimielimen 21.10.2021 kokouksen esityslista ja pöytäkirja julkaistaan Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun verkkosivuilla.

Seuraava kokous

Väliaikaisen valmistelutoimielimen seuraava kokous on torstaina 4.11.2021 klo 9.00.

Lisätietoja:

• Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, ensimmäinen varapuheenjohtaja, Hanna Helaste, p. 040 074 2751, hanna.helaste(at)jamsa.fi
• Keski-Suomen hyvinvointialue, väliaikainen valmistelutoimielin, toinen varapuheenjohtaja, Tuija Koivisto, p. 040 513 5821, tuija.koivisto(at)keuruu.fi

 

 

Terveisin,

 

Keski-Suomen hyvinvointialue 2023, väliaikainen valmistelutoimielin

 

www.hyvaks.fi

Hyvinvointi. Terveys. Turvallisuus.

 

Seuraa meitä somessa:

Facebook: @hyvinvointialueks
Twitter: @hyvaks
Instagram: @hyvinvointialueks

#hyvaks #hyvinvointialueks #hyväarkikaikille

 

 

Toivakan kuntastrategian päivitys etenee

 

VASTAA KIRJASTON KÄYTTÄJÄKYSELYYN

Vuoden 2021 kyselyn kohteena on palvelujen laatu.

Kysely on avoinna 30.11. saakka.

https://toivakan-kunta-lv.creamailer.fi/survey/nm8ynnybcdfke

Keski-Suomen sote-uudistus

Tiedote 6.10.2021

Ensihoidon saattohoitoprotokollan pilotointi käynnistyy 

Osana Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeita kehitetään palliatiivista hoitoa ja saattohoitoa, jonka keskeisenä tavoitteena on varmistaa keskisuomalaisille laadukkaat elämän loppuvaiheen palvelut asuinpaikasta riippumatta.

-Elämän loppuvaiheen hyvään hoitoon kuuluu se, että kaikkia turhia tutkimuksia, hoitoja sekä siirtoja vältetään ja tämän haluamme jatkossa Keski-Suomessa hoitaa nykyistä paremmin myös kotisaattohoidossa olevien kohdalla, kertoo projektipäällikkö Mari Rantamäki Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Yhdeksi kehittämistarpeeksi todettiin se, että Jyväskylän kaupungin ulkopuolella kotisaattohoitojen toteuttamisessa on haasteita, esimerkiksi ilta- ja yöaikaan yllättävissä tilanteissa kotisaattohoidossa oleva tuodaan herkästi terveyskeskussairaalan osastolle ennalta sovitulle lupapaikalle tai päivystykseen.

-Tutustuimme Siun soten ensihoidon saattohoitoprotokollaan ja muokkasimme protokollaa alueellemme sopivaksi yhdessä ensihoidon, päivystyksen sekä perusterveydenhuollon lääkäreiden kanssa, Rantamäki jatkaa.

Yhteinen toimintatapa

Ensihoidon saattohoitoprotokolla tarkoittaa sitä, että ensihoito toimii yhteisesti sovitulla tavalla ennakoimattomissa ja ennalta sovituissa tilanteissa kotisaattohoidossa olevien kohdalla koko Keski-Suomen alueella. Protokolla edellyttää, että kotisaattohoidossa olevalle on tehty saattohoitosuunnitelma, nimetty hoitava lääkäri ja hoitavan tahon, esimerkiksi kotihoidon kanssa, on sovittu hoitovastuusta. Lisäksi edellytetään, että suunnitelma on tulostettu kotiin sekä sovittu lupapaikka terveyskeskussairaalan osastolle.

-Hoitava taho vastaa kotisaattohoidosta, mutta jos kotona tulee yllättävä tilanne, johon hoitava taho ei pysty vastaamaan, kotisaattohoidossa oleva tai häntä hoitava ottaa yhteyttä puhelimitse suoraan ensihoitoon. Ensihoito toteuttaa hoidon kotona tehdyn saattohoitosuunnitelman ja ensihoidon oman ohjeistuksen mukaan, jolloin turhat tutkimukset, siirtokuljetukset ja käynnit päivystyksessä vähenevät, kertoo projektipäällikkö Merja Ahonen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Jos tilannetta ei saada ratkaistua, potilas siirretään lupapaikalle. Myös asumispalveluista voidaan yllättävissä saattohoitotilanteissa ottaa ensihoitoon yhteyttä, mutta asumispalveluissa olevilla ei ole lupapaikkaa eikä heitä siirretä osastolle.

Ensihoidon osalta merkittävin muutos liittyy vakaviin oireisiin. Palliatiivinen hoito on oireita lievittävää ja henkisesti tukevaa eikä parantamiseen pyrkivää ja hoitoon ohjaavaa.

-Tilanne pyritään mahdollisuuksien mukaan pääsääntöisesti hoitamaan kotona ja vain tarvittaessa potilas siirretään lupapaikalle. Päivystystä hyödynnetään ainoastaan hoito-ohjemielessä puhelimitse. Yllättäen ilmenevien tilanteiden lisäksi ensihoito hoitaa tarvittaessa kipupumppujen kasettien vaihdot, kuvaa ensihoidon ylilääkäri Tomi Kavasmaa Keski-Suomen sairaanhoitopiiriltä.

Yhteydenotot ensihoitoon ohjataan ensihoidon kenttäjohtajan kautta, joka välittää tehtävän lähimmälle tai sopivimmalle yksikölle. Tehtävä pyritään hoitamaan kerralla loppuun eli kiireisemmät tehtävät pyritään hoitamaan muilla yksiköillä. Tehtävistä tulee ensihoidolle lisäkuormitusta ennestäänkin kiireiseen työhön.

-Tämä toimintatapa nähdään kuitenkin tärkeänä ja hoidetaan parhaalla mahdollisella tavalla, jatkaa Kavasmaa.

Pilotin aikataulu

Ensihoidon saattohoitoprotokollan pilotointi toteutetaan koko Keski-Suomen alueella 1.11.2021−30.4.2022 välisenä aikana. Tavoitteena on ottaa protokolla pysyvästi käyttöön, jos se todetaan toimivaksi.

Infotilaisuudet

Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet järjestävät yhdessä ensihoidon kanssa kaksi saman sisältöistä infoa ensihoidon saattohoitoprotokollan pilotista terveyskeskussairaaloiden osastojen, kotihoidon ja asumispalveluiden henkilöstölle sekä muille asiasta kiinnostuneille. Teams-infot ovat to 14.10. klo 14-15 ja to 26.10. klo 14-15. Teams-linkin voi kysyä sähköpostitse Merja Ahoselta (merja.ahonen(at)ksshp.fi).

Ensihoidon saattohoitoprotokolla on konkreettinen esimerkki sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastuslaitoksen yhteisestä toimintamallista. Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden, pelastuslaitoksen sekä ensihoitopalveluiden tuottamisessa tiivistetään edelleen Keski-Suomen hyvinvointialueen valmistelun myötä.

 

Lisätietoa

 

– Mari Rantamäki, projektipäällikkö, Keski-Suomen sote-uudistus, mari.rantamaki(at)jyvaskyla.fi, p. 050 311 8609

– Merja Ahonen, projektipäällikkö, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, Keski-Suomen sote-uudistus,  merja.ahonen(at)ksshp.fi, p. 050 470 4533

– Tomi Kavasmaa, ensihoidon ylilääkäri, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, tomi.kavasmaa(at)ksshp.fi

– Tero Pulkkinen, ensihoitotoimiston osastonhoitaja, Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, tero.pulkkinen(at)ksshp.fi

 

 

Keski-Suomen sote-uudistus

Jyväskylän seudun jätelautakunta

Ennakkotiedote viestimille 4.10.2021

Jyväskylän seudun jätelautakunta käsittelee 7.10.2021 ensi vuoden jätetaksaluonnosta

Jätelautakunta saa torstaina 7.10. käsiteltäväksi vuoden 2022 jätetaksaluonnoksen. Jos lautakunta hyväksyy esityksen, taksaluonnos asetetaan yleisesti nähtäville ja asukkaat voivat jättää sitä koskevia mielipiteitään. Lopullinen päätös jätetaksasta tehdään jätelautakunnan seuraavassa kokouksessa 2.12.

Jätetaksa on kokoelma jätehuollon maksuja, joilla katetaan kaikki jätehuollon järjestämisestä aiheutuvat kustannukset, kuten jätteiden keräys, kuljetus, käsittely ja hyödyntäminen sekä jäteneuvonta ja tiedotus.

Perusmaksu säilyy ennallaan

Jätehuollon kolme vuotta sitten käyttöön otettua perusmaksua ei ensi vuodelle ole tarvetta korottaa, vaan se esitetään säilytettäväksi entisen suuruisena. Jätehuollon perusmaksu peritään kaikilta asuinhuoneistoita, niin vakituisilta kuin vapaa-ajan asunnoilta. Perusmaksulla katetaan muun muassa kotitalouksien vaarallisten jätteiden keräys, alueellisten hyötykeräyspisteiden ylläpito, tiedotus ja neuvonta sekä jätehuoltoviranomaisen toiminta.

Biojäteastian tyhjennyshinta + 0,27–0,41 €, sekajäteastia + 0,28–0,50 €

Taksaluonnoksessa bio- ja sekajätteen käsittelyosuuksiin esitetään 5 prosentin hinnankorotusta. Lisähintaa biojäteastian kertatyhjennykselle se toisi jäteastian tilavuudesta riippuen 0,27—0,41 euroa. Sekajäteastian kertatyhjennyksen hintaan vaikutus olisi vastaavasti 0,28—0,50 euroa.

Esitetty hintamuutos tarkoittaa kuukausitasolla pienkiinteistön jätemaksuihin vähän alle tai hieman yli euron korotusta. Vähintään 20 huoneiston kiinteistöillä korotus on noin 5—6 euroa kuukaudessa ja 40 huoneiston kiinteistöillä noin 12—14 euroa kuukaudessa.

Biojätteen käsittelyhinnan korotustarpeen taustalla on Mustankorkea Oy:n biokaasulaitoksen korjaus- ja ylläpitokustannusten nousu. Myös sekajätteen siirtokuormaus-, kuljetus- ja käsittelykulut ovat nousseet yleisen hintojen nousun myötä. Jyväskylän seudun sekajäte toimitetaan energiahyötykäyttöön Tammervoiman hyötyvoimalaitokselle, jossa siitä tuotetaan lämpöä ja sähköä.

Myös jätteenkäsittely-yhtiö Mustankorkea Oy:n omat kulut ovat kasvaneet neljä prosenttia. Kustannusten nousun taustalla ovat kasvava henkilöstöresurssin tarve jätekuljetusten järjestämisessä ja asiakaspalvelussa. Asiakkaiden jäteastiatyhjennyksiin liittyvät yhteydenotot ovat vuosien 2020–21 aikana merkittävästi lisääntyneet, samoin kuljetuksen järjestämiseen liittyvät autopalautteet.

Muut asiat ja esityslista

Kokouksen esityslistan linkki löytyy jätelautakunnan verkkosivulta osoitteesta https://julkinen.jkl.fi/ktwebbin/dbisa.dll/ktwebscr/epj_kokl_tweb.htm?+kirjaamo=3010. Esityslistamateriaalit ovat pdf-tiedostomuodossa.

Jyväskylän seudun jätelautakunta toimii neljän kunnan yhteisenä jätehuoltoviranomaisena Jyväskylässä, Laukaassa, Muuramessa ja Toivakassa.

Lisätiedot: Jyväskylän seudun jätelautakunnan esittelijä, palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[at]jyvaskyla.fi

 

 

Toivakan kunnanvaltuuston keskeiset päätökset 27.9.2021

Kolme valtuustoryhmää

Toivakan kunnanvaltuustoon on perustettu valtuustoryhmiä, oikeistoryhmässä on  12 valtuutettua ja vasemmistoryhmässä viisi jäsentä. Viime kokouksessa myös perussuomalaiset jättivät puheenjohtajalle ilmoituksen Perussuomalaiset-nimisen valtuustoryhmän perustamisesta. Perussuomalaisilla ja sitoutumattomilla on Toivakan valtuustossa neljä valtuutettua.

Valtuutetut voivat muodostaa valtuustoryhmiä valtuustotyöskentelyä varten. Valtuustoryhmän muodostamisesta, nimestä ja puheenjohtajasta on annettava valtuuston puheenjohtajalle kirjallinen ilmoitus. Kaikkien ryhmään liittyvien valtuutettujen on allekirjoitettava ilmoitus. Valtuustoryhmänä pidetään myös yhtä valtuutettua, jos hän on tehnyt edellä tarkoitetun ilmoituksen. Valtuusto hyväksyy valtuustoryhmien nimet. Nimi ei saa olla sopimaton. Puolueen valtuustoryhmästä eronneiden valtuutettujen muodostaman uuden valtuustoryhmän nimestä ei saa aiheutua sekaantumisvaaraa puolueen valtuustoryhmän nimeen.

 

Ilmoituskäytännöt jatkuvat entisellään

Kunnan ilmoitukset toimikaudella 1.8.2021–31.5.2025 julkaistaan kunnan verkkosivuilla sekä lainsäädännön edellyttämin osin kunnan ilmoitustaululla ja Paikallisuutisissa. Hallintokunnat oikeutetaan harkintansa mukaan käyttämään myös laajempaa ilmoitusmenettelyä, mm. ilmoittelua ammattilehdissä.

 

Jätelautakunnan jäsenet vahvistettiin

Kunnanvaltuusto nimesi Jyväskylän seudun jätelautakuntaan ohjeen mukaisesti jäsenen ja varajäsenen osalta nais- ja miesehdokkaan. Jyväskylän kaupunki on saanut kaikki jäsenesitykset ja tehnyt paikkasuunnittelun, jotta tasa-arvolaki täyttyy. Tämän pohjalta lopullinen päätösesitys Jyväskylän kaupunginhallituksessa on, että Paula Keteli toimii varsinaisena jäsenenä (varsinaisten jäsenehdokkaiden osalta piti valita nainen) ja Isto Liimatainen varajäsenenä (varajäsenehdokkaiden osalta piti valita mies).

 

Uusi varajäsen tarkastuslautakuntaan

Kunnanvaltuusto joutui hieman muuttamaan tarkastuslautakunnan kokoonpanoa, sillä aiemmin varajäsenekis valittu Matti Puttonen valittiin myös kunnanhallitukseen varajäseneksi. Kuntalain 75 §:n mukaan kunnanhallituksen jäsenet ja varajäsenet sekä pormestari ja apulaispormestari eivät ole vaalikelpoisia tarkastuslautakuntaan.

Matti Puttosen tilalle valittiin Kari Parviainen.

Tarkastuslautakunnan kokoonpano on nyt puheenjohtaja Juha Juusela, (varajäsen Sirpa Leinonen), varapuheenjohtaja Sinikka Jäntti (Osmo Tervo), Jouko Vanhatalo (Kari Parviainen) Markku Kauppinen (Tuomas Tahvonen) ja Annikki Pelkonen (Riikka-Leena Tattari).

 

Valtuusto vahvisti kunnanhallituksen esityksiä

Kunnanvaltuusto vahvisti kunnanhallituksen esitykset, että Toivakan kunta ei tarjoa kuntapaikkoja oleskeluluvan saaneille turvapaikanhakijoille tai kiintiöpakolaisille vuonna 2022 ja että Toivakan kunta pidättää toimivallan itsellään kunnallis- ja kiinteistöverosta vapauttamisessa vuosina 2022-2024. Myös 9000 euron lisämäärärahan varhaiskasvatuksen vuoden 2021 budjettiin hyväksyttiin yksimielisesti. Valtuusto myönsi myös kunnanhallituksen esityksen mukaan Kiinteistöosakeyhtiö Oy Toivakanhakalle lyhennysvapaata vuoden 2021 ensimmäisen erän lainanlyhennyksistä.

Pöytäkirja kokonaisuudessaan.

 

TIEDOTE 4.10.2021 / Keski-Suomen seututerveyskeskus

Seututerveyskeskuksen terveysasemilla tarjotaan myös lääkärin etävastaanottoa

Seututerveyskeskuksen terveysasemilla voidaan tarjota lääkärin etävastaanottoa vaihtoehtona perinteiselle lääkärivastaanotolle, jos potilaan vaivan arvioidaan soveltuvan lääkärin etävastaanotolla hoidettavaksi. Myös mm. reseptin uusinnat, laboratoriolähetteet ja todistusasiat hoituvat sujuvasti etävastaanoton yhteydessä.

Etävastaanoton lääkärinä toimii Seututerveyskeskuksen oma vakituinen ja kokenut lääkäri, joka työskentelee terveysaseman tilojen sijaan erillisessä toimipisteessä videoyhteyksien välityksellä. Omasta toimipisteestään käsin etälääkäri voi tarjota vastaanottoa yhden ja saman päivän aikana useampaankin Seututerveyskeskuksen kuntaan. Etävastaanottoa pidetään tällä hetkellä säännöllisesti Toivakan, Petäjäveden, Multian, Laukaan ja Konneveden terveysasemilla.

Lääkärin etävastaanotto ei juuri eroa perinteisestä vastaanotosta

Lääkärin etävastaanotolle tullessasi saavut normaalisti terveysasemalle. Terveysasemalla hoitaja ohjaa sinut vastaanottohuoneeseen, jossa etälääkäri kohtaa sinut videokuvan välityksellä. Kuulet ja näet tietokoneen näytöllä etälääkärin ja vastaavasti etälääkäri näkee ja kuulee omalla näytöllään sinut.

Tarvittaessa hoitaja tekee sinulle lääkärin ohjeiden mukaan vastaavia tutkimuksia, kuin mitä perinteisilläkin vastaanotoilla tehdään. Tutkimuksiin voidaan hyödyntää etätutkimuslaitteita, joilla lääkäri voi hoitajan avustuksella esimerkiksi kuunnella keuhkot ja sydänäänet, tutkia korvat sekä katsoa ihon, silmien, nielun ja suun oireita.

Mahdollisten tutkimusten jälkeen hoitaja jättää sinut keskustelemaan voinnistasi kahden kesken etälääkärin kanssa. Sinulla ei tarvitse olla erityisiä teknisiä taitoja etävastaanotolle osallistuaksesi, vaan toimit vastaanotolla samoin kuin perinteisellä vastaanotolla.

Tule tutustumaan etävastaanoton toimintaan Konnevedellä

Seututerveyskeskus järjestää etävastaanoton avoimet ovet Konneveden terveysasemalla perjantaina 15.10. klo 13–15. Tällöin Konneveden kuntalaisten ja muiden kiinnostuneiden on mahdollista tutustua lähemmin etävastaanoton toimintaan, tervehtiä etälääkäriämme videovastaanoton välityksellä ja keskustella aiheesta Seututerveyskeskuksen edustajien kanssa.

Tilaisuudessa on kahvitarjoilu. Tervetuloa!

Tulostettava kutsu on tämän viestin liitteenä.

Lisätietoja:
Ylilääkäri Jari Raudasoja, jari.raudasoja@seututk.fi, p. 014 269 5904

Keskisuomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta tuetaan viestinnällä

Viestinnällä on suuri voima: se toimii tärkeänä työkaluna hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä, ja jopa ennalta ehkäisee sairauksien puhkeamista.

Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeissa valmistuneen Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tapahtumien ja teemojen vuosikellon tavoitteena on, että keskisuomalainen saa tietoa ja vinkkejä hyvinvointinsa, terveytensä ja turvallisuutensa edistämiseen. Samalla yhtenäistetään Keski-Suomen kuntien, järjestöjen, sote-kuntayhtymien ja muiden organisaatioiden hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden aiheiden viestintää. Myös olemassa olevia palveluita vahvistetaan yhtenäisellä viestinnällä, sillä vuosikellossa on huomioitu muun muassa toukokuussa 2021 avautunut OmaKS.fi, Keski-Suomen digitaalinen sosiaali- ja terveyskeskus sekä valtakunnallinen Omaolo.fi-palvelu.

Viestitään tekijöistä, jotka auttavat jaksamaan ja voimaan hyvin

Vuosikelloon on kerätty teemoja muistuttaman terveellisen ruokavalion, säännöllisen liikunnan, levon ja rauhoittumisen sekä luonnossa liikkumisen merkityksestä. Lisäksi se sisältää elämäntapoihin, erilaisiin sairauksiin sekä arkeen liittyviä aiheita.

-Esimerkiksi helmikuun 112-päivänä kerrotaan paloturvallisuudesta, maaliskuun Allergia-viikolla jaetaan allergia-tietoa, toukokuussa Maailman tupakaton -päivänä kannustetaan tupakoinnin lopettamiseen sekä lokakuussa, Maailman mielenterveys -päivänä, nostamme esiin mielenhyvinvointiin liittyviä teemoja, kertoo projektipäällikkö Nina Peränen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Myös järjestöjen työn tunnettavuutta pyritään lisäämään. Esimerkiksi lokakuulle linkitettiin Yhdistystori.fi-palvelu, jonne kootaan järjestötietoa, koulutuksia, työkaluja, yhteistyöverkostoja sekä tukea ja neuvontaa.

Vuosikello valmistui laajassa yhteistyössä

Vuosikelloa suunniteltiin keväällä 2021 Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeiden toimesta. Mukana tapahtumien ja teemojen keräämisessä ja kommentoinnissa olivat muun muassa perusterveydenhuollon yksikön ravitsemusterapeutti ja asiantuntijafysioterapeutti, Keski-Suomen kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen vastuuhenkilöt ja sote- ja kuntaviestijät sekä Keski-Suomen yhteisöjen tuki (KYT).

-Teimme priorisointia yhteistyössä: vuosikelloon nostettiin kaikkein oleellisimmat ja suurimpia kohderyhmiä koskettavat teemapäivät. Myös keskisuomalaisten omia teemapäiviä tuotiin esiin, esimerkkeinä syyskuinen Keski-Suomen Reitistöviikko, Luontotyöpäivät sekä Keski-Suomen saunamaakuntaviikko, kertoo projektipäällikkö Mari Rantamäki Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

-Kun keskisuomalainen, esimerkiksi pihtiputaalainen, keuruulainen tai joutsalainen, huomaa oman kuntansa somesta asukkaan omaa hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta koskevan viestin, lisää se jo itsessään asukkaan hyvinvointia, sillä viesteistä huokuu välittävä ote asukasta kohtaan, kertoo viestintäasiantuntija Sanna-Riikka Koponen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista ja vinkkaa keskisuomalaisia seuraamaan oman kuntansa some-kanavia.

Vuosikellon käyttöohje

Vuosikellon tavoitteena on tukea Keski-Suomen kuntien ja sote-kuntayhtymien sekä järjestöjen viestintää.

–Toivomme, että uusi sähköinen työkalu on viestijän työpöydällä jatkuvassa käytössä. Aina kuukauden vaihtuessa näet yhdellä silmäyksellä, mitä tapahtumia ja teemoja on tulossa ja voit helposti tehdä suunnitelman, mitä aiheita nostat esiin oman organisaatiosi viestinnässä, ohjeistaa Koponen vuosikellon käyttäjiä.

Suurin osa vuosikellon teemoista on linkitettyjä eli niitä klikkaamalla löytyy lisätietoa aiheista. Some-julkaisua tehdessä voi hyödyntää eri organisaatioiden valmiit julkaisut jakamalla niitä omilla saatesanoilla eteenpäin tai voi vaihtoehtoisesti tehdä aiheesta oman julkaisun. Tapahtumissa ja teemaviikoissa huomioidaan julkaistavan asian vuosittaiset teemat, esimerkiksi vuoden 2021 Lapset oikeuksien -viikon teemana on lapsen oikeus hyvään kohteluun.

Tutustu ja lataa vuosikello käyttöön

Hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden tapahtumien ja teemapäivien vuosikellon löydät hyvaks.fi-verkkosivuilta kohdasta Materiaalit sekä se on liitteenä tässä viestissä.

Lisätietoja:

• Nina Peränen, projektipäällikkö, hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, p. 050 312 5428, nina.peranen(at)jyvaskyla.fi
• Mari Rantamäki, projektipäällikkö, palveluketjut, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, p. 050 311 8609, mari.rantamaki(at)jyvaskyla.fi
• Sanna-Riikka Koponen, viestintäasiantuntija, Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeet, p. 050 598 8481, sanna-riikka.koponen(at)jyvaskyla.fi

 

 

 

Arjen liikkumisen asiat esillä Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän kokouksessa

 

Jyväskylän kaupunkiseudun kuntien hallitusten puheenjohtajista ja kuntajohtajista koostuva MAL-sopimuksen ohjausryhmä kokoontui ensimmäistä kertaa valtuustokauden vaihtumisen jälkeen keskiviikkona 29.9.2021. Kokouksessa käsiteltiin MAL-sopimuksen toimenpiteiden toteuttamista ja etenkin yhteisten seudullisten selvitystöiden käynnistämistä.

Valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun ensimmäinen MAL-sopimus on tullut voimaan kesäkuussa 2021. Vuosille 2021–2031 laaditulla sopimuksella tuetaan kaupunkiseudun kuntien keskinäistä sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa. MAL-sopimuksen myötä Jyväskylän kaupunkiseutu on sitoutunut edistämään muun muassa kestävää ja vähähiilistä yhdyskuntarakennetta ja liikennejärjestelmää. Tarkemmat toimenpiteet kattavat vuodet 2021–23 sisältäen kuntien ja valtion yhdessä osoittamia resursseja asumiseen ja liikenteeseen.

 

– MAL-sopimuksella on konkreettisia vaikutuksia kuntalaisten arjen sujuvuuteen. Tämä näkyy muun muassa kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistämisenä. MAL-sopimuksen rahoitusta on tarkoitus kohdentaa etenkin kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamiseen, summaa Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jaakko Selin.

 

Valtio on muun muassa osoittanut kaupunkiseudun liikennejärjestelmän toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistävien hankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen yhteensä 3,3 miljoonaa euroa vuosille 2022–2023. Kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan. MAL-sopimuksen myötä kehitetään myös seudun jatkuvaa liikennejärjestelmäsuunnittelua yhteistyössä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa. Esimerkiksi seudullisesta pyöräverkostosta ja sen kehittämistarpeista tuotetaan kuvaus Jyväskylän seudun MAL-kehityskuvatyön yhteydessä. MAL-kehityskuvatyössä puolestaan luodaan kahdeksan kunnan yhteinen karttapohjainen pitkän tähtäimen näkemys seudun yhdyskuntarakenteen, viherrakenteen ja liikennejärjestelmän yhteensovittamisen suuresta kuvasta. Työ valmistuu syksyllä 2022.

 

Tämän vuoden puolella käynnistetään myös selvitys Jyväskylän seudun Linkki-joukkoliikenteen mahdollisesta laajentumisesta. Nykyisellään Jyväskylän seudun joukkoliikenne järjestää paikallisliikenteen palvelut Jyväskylän, Laukaan ja Muuramen alueella. Selvityksen tarkoituksena on selvittää, miten joukkoliikenteen järjestäminen muuttuisi kokonaisuutena, mikäli nykyinen toimivalta-alue laajenisi joko kaikkiin tai osaan MAL-sopimusalueen kunnista.

 

– Selvitys on Äänekosken kannalta erityisen kiinnostava. Seudun hyvä sisäinen saavutettavuus edellyttää panostusta myös joukkoliikenteeseen. Päivittäinen työmatkapendelöinti Äänekosken ja Jyväskylän välillä on merkittävää, kertoo Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen.

Selvityksessä arvioidaan eri vaihtoehtojen vaikutusta muun muassa matkustamiseen ja lipputuloihin, valtion joukkoliikenteen tukien kohdentamiseen sekä liikenteen järjestämisen resurssitarpeisiin. Työ valmistuu keväällä 2022.

 

 

Lisätietoja:

– Jaakko Selin, Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-ohjausryhmän puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja, p. 0400 778 779

– Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki, p. 050 3362 819

– Matti Tuononen, kaupunginjohtaja, Äänekosken kaupunki, p. 020 632 2010