Keski-Suomen hyvinvointialue haluaa kuulla asukkaidensa näkemyksiä arjen turvallisuudesta

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 28.8.2025

Mistä sinun turvallinen arkesi koostuu? Vastaa kaikille avoimeen kyselyyn 14.9 mennessä. Asiakasraadin aikaisempi kannanotto liikunnalliseen elämäntapaan on nyt julkaistu.

Mitä sinä ajattelet kuuluvan arjen turvallisuuteen?

-Vastaamalla kyselyyn voit auttaa meitä kehittämään hyvinvointialueemme toimintaa turvallisemman arjen tukemiseksi. Vastausten kautta toivomme saavamme lisää tietoa arjen turvallisuuden kokonaisuudesta asukkaan kokemuksesta käsin, kertoo osallisuuskoordinaattori Sonja Essel Keski-Suomen hyvinvointialueelta.

Vastaa kaikille avoimeen kyselyyn 14.9 mennessä.

Kyselyn vastaukset kootaan Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraadin työskentelyn pohjaksi. Asiakasraati tekee kyselyn vastausten sekä oman keskustelunsa pohjalta kannanoton, joka käsitellään sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakaspalveluryhmässä johtavien viranhaltijoiden toimesta.

Kannanotot kootaan myös Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakkuuskertomukseen, joka käsitellään vuosittain sosiaali- ja terveyspalveluiden johtoryhmässä sekä eri toimielimissä, muun muassa lautakunnissa ja aluevaltuustossa. Näiden lisäksi kannanottoa hyödynnetään tarvittaessa keskustelun pohjana kuntien ja hyvinvointialueen välisissä yhteistyöverkostoissa sekä hyvinvointialueen asiantuntijatyössä. Kannanotto julkaistaan myös asiakasraadit- osuudessa hyvinvointialueen verkkosivuilla.

Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraati

Keski-Suomen hyvinvointialueen asiakasraati tarkastelee sosiaali- terveys- ja pelastuspalveluita asiakkaan näkökulmasta.

Asiakasraadin viitekehyksenä toimii hyvinvointialueen strategia ja strategian kolme kärkeä, arjen turvallisuus, liikunnallinen elämäntapa ja mielen hyvinvointi.

Asiakasraadin kannanotto liikunnalliseen elämäntapaan on julkaistu

Asiakasraati pohti huhtikuussa liikunnallisen elämäntavan teemaa. Keskustelun pohjana oli kaikille keskisuomalaisille maaliskuussa avoinna ollut kysely vastauksineen, johon saatiin 39 vastausta.

-Keskustelussa esiin nousi etenkin liikunnan ilon merkitys, maksuttomat tai edulliset liikuntamahdollisuudet sekä ympäristö. Kuntia ja hyvinvointialuetta kannustettiin entistä vahvempaan yhteistyöhön. Sekä kyselyssä että asiakasraadin keskustelussa todettiin, että liikkuminen on tärkeää. Samalla tuotiin kuitenkin esille liikkumisen tavoitteellisuuden korostuminen jo peruskoulussa. Liikunnan ilon ja vapaamuotoisemman liikunnan mahdollistaminen nähtiin tärkeänä osana liikunnallista elämäntapaa. Ympäristön esteettömyys ja esimerkiksi talvikunnossapito nostettiin myös esille. Raati ideoi kokouksessaan muun muassa liikuntasetelin käyttöönottoa ja paikallisia liikuntaraateja, Sonja Essel kertoo.

Lue lisää:

Aikaisemmat kannanotot Keski-Suomen hyvinvointialueen verkkosivuilla

Yhteyshenkilö:

Osallisuuskoordinaattori Sonja Essel, Keski-Suomen hyvinvointialue, hyvinvointi ja kumppanuudet palvelualue, p. 050 478 51 08, sonja.essel@hyvaks.fi

Huijaustekstiviestejä lähetetty asiakkaille Keski-Suomen hyvinvointialueen eri palvelujen nimissä

Keski-Suomen hyvinvointialue

Tiedote 27.8.2025

 

Keski-Suomen hyvinvointialue muistuttaa, ettei se lähetä asiakkailleen tekstiviestitse pyyntöjä asentaa yksityiskäyttöön tarkoitettuja pikaviestisovelluksia asiointia varten eikä pyydä linkin kautta kirjautumista pankkitunnuksilla.

Hyvinvointialueen tietoon on tullut huijausyrityksiä, joissa asiakkaille on lähetetty tekstiviestejä, jotka näyttäisivät tulevan hyvinvointialueen puhelinnumeroista.

Tekstiviestissä on esimerkiksi voinut esiintyä tekaistu tai oikea hyvinvointialueen ammattilaisen nimi ja viestissä on pyydetty asentamaan pikaviestisovellus jatkokeskustelua varten. Asiakkaita on lähestytty muun muassa lastensuojelun nimissä. Asiakkaiden saamat tekstiviestit voivat näyttää aidoilta, mutta niiden sisältämä linkki on ohjannut haitalliselle sivustolle, jossa on esimerkiksi kalasteltu pankkitunnuksia tai jotka ovat sisältäneet haittaohjelmia.

Huijaustekstiviestin tunnistaa yleensä epämääräisestä linkistä.

Yhteyshenkilö:

Jari Liesoja, tietoturvapäällikkö, Keski-Suomen hyvinvointialue, jari.liesoja(at)hyvaks.fi, p. 014 269 2565

Liikuntasalin ja kuntosalin vakiovuorot syksylle 2025

Toivakan koulukeskuksen liikuntasalin ja kuntosalin vakiovuorohaku päättyi 12.6.2025 ja vuorot on nyt vahvistettu. Vuorot astuvat voimaan alustavasti koulujen alun yhteydessä 7.8.2025 (koulukeskuksella tehtävä remontti ja/tai sen jälkisiivous voi vaikuttaa tilojen aukioloihin).

Liikuntasalivuorot syksylle 2025 löytyvät täältä.

Kuntosalivuorot syksylle 2025 löytyvät täältä.

Vuorot julkaistaan lukukausi kerrallaan, koska haetuissa vuoroissa on eroavaisuuksia syys- ja kevätlukukausien osalta.

Kuntosalivuoroihin on tehty muutoksia vapaa-aikapalveluiden organisoimien ohjattujen maanantaivuorojen ja kunnan tarjoamien eläkeläisten maksuttomien lauantaivuorojen osalta. Ohjattujen vuorojen ohjauksen tilanne on vielä avoinna, joten vuoroa ei ole merkitty vuorolistaan. Lauantain vuoro klo 8-11 on siirretty toistaiseksi maanantaille ohjattujen vuorojen tilalle klo 8-10. Päätöksen takana on kuntalaisilta laajasti saatu palaute viikonlopun kuntosalivuorojen paremmasta saavutettavuudesta kaikille ikäryhmille. Maanantain maksuttomalle eläkeläisten vuorolle pääsee koodilla, joka astuu voimaan elokuun alussa. Koodia voi elokuun alusta lähtien tiedustella Eläkeliiton Toivakan yhdistys ry:n tiedotuksesta vastaavalta henkilöltä, jonka yhteystiedot löytyvät täältä.

Muutokset ovat mahdollisia ja vuoroja voidaan tarkentaa esimerkiksi Toivakan koulukeskuksen lukujärjestyksen valmistuttua.

Liikunta- ja kuntosalin vakiovuoroja voi hakea myös myöhemmin avattavalla jatkuvalla vakiovuoron hakulomakkeella.

Lisätietoja asiasta voi tiedustella kulttuuri- ja vapaa-aikasuunnittelijan ollessa vuosilomalla ajalla 16.6.-30.6. hyvinvointisuunnittelijalta ajalla 23.6.-31.7.:

Satu Korhonen
Hyvinvointisuunnittelija
040 1927817
satu.korhonen@toivakka.fi
040 1927817
satu.korhonen@toivakka.fi

Tony Melvillestä aluevaltuuston puheenjohtaja, Maria Kaisa Aulasta aluehallituksen puheenjohtaja

Keski-Suomen hyvinvointialueen aluevaltuusto valitsi ensimmäisessä kokouksessaan 10.6. toimielimet ja niiden puheenjohtajistot.

Aluevaltuusto valitsi aluevaltuuston puheenjohtajiksi Tony Melvillen (sd.) sekä varapuheenjohtajiksi Jani Ylälehdon (kesk.) ja Eila Tiaisen (vas.).

Karoliina Sarasteen (kok.) esityksestä aluevaltuusto päätti yksimielisesti, että aluehallituksen toimikausi on kaksivuotinen. Aluehallituksen jäseniksi aluevaltuusto valitsi seuraavat henkilöt sekä aluehallituksen puheenjohtajaksi Maria Kaisa Aulan (kesk.) sekä varapuheenjohtajiksi Lotta Aholan (kok.) ja Riikka Rantasen (sd.):

  • Lotta Ahola (kok.) 1. vpj
  • Maria Kaisa Aula (kesk.) pj
  • Jouni Flyktman (kok.)
  • Jukka Haaparanta (ps.)
  • Irma Hirsjärvi (vas.)
  • Elma Hyöky (vihr.)
  • Tapani Kiminkinen (kesk.)
  • Ilkka Mikkonen (sd.)
  • Jouko Nykänen (kesk.)
  • Tuula Peltonen (sd.)
  • Riikka Rantanen (sd. ) 2. vpj
  • Mauno Vanhala (kesk.)
  • Marika Visakorpi-Kemppainen (kd.)

 

Lautakuntien puheenjohtajiksi Emilia Koikkalainen, Pauliina Takala, Merja Lahtinen ja Katri Asp-Dalfidan

Tarkastuslautakuntaan aluevaltuusto valitsi seuraavat henkilöt:

  • Suvi Airaksinen (vihr.)
  • Emilia Koikkalainen (kok.) pj
  • Leila Lindell (kesk.)
  • Juha Parkkonen (ps.)
  • Tapio Puolimatka (kd.)
  • Otteliina Rantanen (sd.)
  • Tuomo Silvast (kesk.)
  • Jenni Suutari (vas.) vpj

 

Aluevaalilautakuntaan aluevaltuusto valitsi seuraavat henkilöt:

  • Aila Kroos (sd.) vpj
  • Pertti Salonen (kok.)
  • Pauliina Takala (kesk.) pj
  • Jorma Vanhala (vas.)
  • Petri Vähäkangas (vihr.)

 

Hyvinvoinnin ja terveyden lautakuntaan aluevaltuusto valitsi:

  • Lila Heinonen (ps.)
  • Juha Höytyläinen (sd.)
  • Leena Kautto-Koikka (sd.) vpj
  • Markku Kankainen (vas.)
  • Merja Lahtinen (kesk.) pj
  • Ari-Pekka Liukkonen (vihr.)
  • Santeri Lohi (kok.)
  • Samuli Mattila (kesk.)
  • Ulla Patronen (sd.)
  • Linda Pippuri (kesk.)
  • Petri Räihä (kd.)
  • Karoliina Saraste (kok.)
  • Mervi Viiru (kesk.)

 

Aluevaltuusto valitsi turvallisuuslautakuntaan seuraavat henkilöt:

  • Jyrki Ahlgren (ps.)
  • Hannu Aho (kesk.)
  • Katri Asp-Dalfidan (sd.) pj
  • Sinikka Jäntti (kesk.)
  • Kari Kiiskinen (sd.)
  • Sari Kokko (vihr.) vpj
  • Anne Kovanen (vas.)
  • Anu Krook (sd.)
  • Mika Kyrö (kesk.)
  • Katri Lilja (2 vuotta)/Noora Vahvaselkä-Laitinen (kok)
  • Tapani Mäki (kd.)
  • Moona Seppä (kesk.)
  • Ilari Suuronen (kok.)

 

Lisäksi aluevaltuusto valitsi aluehallituksen ja lautakuntien jäsenille varajäsenet. Aluevaltuuston ja toimielinten tehtävät ovat osoitteessa www.hyvaks.fi/hyvinvointialue/paatoksenteko.

Aluevaltuusto merkitsi myös tiedoksi ilmoitukset valtuustoryhmien muodostamisesta ja hyväksyi valtuustoryhmien nimet.

Aluevaltuuston syksyn kokouspäivät

Aluevaltuusto päätti syksyn kokousajankohdiksi tiistai 9.9., tiistai 4.11. ja tiistai 9.12.

Valtuustoaloitteet

Sirpa Martins (vas.) ym. jättivät valtuusaloitteen “Perusoikeudet ja työrauha kuuluvaksi kaikille”.

Esityslista ja pöytäkirja

Aluevaltuuston kokouksen esityslista liitteineen ja videotallenne löytyvät osoitteessa www.hyvaks.fi/aluevaltuusto (suora linkki esityslistaan: https://hyvaks-d10julk.oncloudos.com/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2025237 ).

Aluevaltuuston pöytäkirja julkaistaan hyvinvointialueen verkkosivuilla heti kun se on tarkistettu.

Lisätietoja:
aluevaltuuston puheenjohtaja Tony Melville, p. 050 2464

Toivakan vesihuoltolaitoksen ennakkotiedote: Vedenjakelun keskeytys 12.6. klo 22 – 13.6. klo 06

9.6.2025
Tiedote, Toivakan vesihuoltolaitos

Ennakkotiedote vedenjakelun keskeytyksestä

Suunnitellusta vedenottamon huoltotyöstä aiheutuu laajalle vaikuttava vedenjakelun keskeytys, joka alkaa torstaina 12.6.2025 klo 22.00 ja päättyy perjantaina 13.6.2025 klo 06.00.

Vedenjakelu keskeytyy torstain ja perjantain välisenä yönä kirkonkylän – Huikon – Ruuhimäen – Kankaisten vesiosuuskunnan toiminta-alueilla. Asukkaita pyydetään välttämään veden käyttöä tämän katkon aikana, vaikka verkostosta tulisikin vettä. Näin saamme minimoitua verkostoon aiheutuvan paineen vaihtelun.

Varaa ennakolta astioihin mahdollinen katkon aikana taloudessa tarvittava vesimäärä.
Vedenjakelun alkaessa uudelleen voi verkostosta irrota painevaihtelusta johtuen sakkaa tai ilmaa, jotka samentavat vettä. Epätavallisen väristä, tuoksuista tai makuista vettä ei tule käyttää talousvetenä. Yleensä vesi kirkastuu juoksuttamalla.

Häiriötiedote ilmoitetaan myös tekstiviestitiedotteena koko vaikutusalueelle. Tekstiviestipalvelusta ja siihen liittymisestä saat lisätietoa vesihuoltolaitoksen internetsivuilta. Palveluun voi liittyä, vaikka vakituinen osoite olisikin toisaalla.

Häiriötiedotteet

Lisätietoja:
Kuntaympäristöjohtaja Jari Lämsä, p. 040 630 40 35 | jari.lamsa@toivakka.fi

Linkki kysyi palveluista, asukkaat vastasivat

Jyväskylän seudun joukkoliikenne LINKKI

Tiedote  5.6.2025

 

Linkki kysyi palveluista, asukkaat vastasivat 

Linkki-joukkoliikenne toteutti keväällä 2025 joukkoliikenneaiheisen kyselyn toimialueen kuntien asukkaille. Kyselyllä selvitettiin millaisena asukkaat näkevät joukkoliikennepalvelujen tämänhetkisen toimivuuden alueella kesällä 2024 toteutetun linjastouudistuksen ja aluelaajennuksen jälkeen.

Kysely on yksi työkaluista, joilla Linkin palveluita pyritään kehittämään. Joukkoliikenteen halutaan toimivan vaihtoehtona yhä useamman asukkaan arkiliikkumisessa. Joukkoliikennematkustuksen suosiota pyritään lisäämään niin, että matkamäärät saavuttavat vuoteen 2030 mennessä 15 miljoonan vuosittaisen matkan rajapyykin. 

Kyselyn toteutus

Asukaskysely toteutettiin verkkokyselynä 5.–31.3.2025. Kuntiin oli järjestetty myös perinteinen paperilomakkeen täyttömahdollisuus. Vastauksia kertyi 1655, niistä jyväskyläläisiltä 989, laukaalaisilta 184, muuramelaisilta 84, äänekoskelaisilta 245, hankasalmelaisilta 76, toivakkalaisilta 39 ja petäjävetisiltä 38.

Vastaajista 66 prosenttia ilmoitti iäkseen 25–64 vuotta, 15 prosenttia 65 vuotta tai yli, ja 10 prosenttia 17–24 vuotta. Alle 17-vuotiaita vastaajia oli noin 9 prosenttia. Vastaajista 48 % oli työssäkäyviä, 18 % eläkeläisiä, 13 % opiskelijoita, 10 % työttömiä ja 8 % koululaisia.

Talouden autojen määräksi vastaajat ilmoittivat yhden (40 %), ei yhtään (36 %) tai vähintään kaksi (25 %). Vastaajista valtaosa eli 85 prosenttia kertoi matkustaneensa joukkoliikenteellä viimeksi kuluneen vuoden aikana.

 

”Miksi omistaisin auton?”

Kyselyyn vastanneista 36 prosenttia ilmoitti käyttävänsä joukkoliikennettä lähes päivittäin, 30 prosenttia muutaman kerran viikossa, 32 prosenttia satunnaisesti ja 3 prosenttia ei juuri ollenkaan. Noin 3 prosenttia vastaajista ilmoitti joskus harkitsevansa Linkin käyttöä. Noin 0,1 prosenttia ei käyttäisi joukkoliikennettä lainkaan, vaikka siihen olisi hyväkin mahdollisuus.

Pääasiallinen syy joukkoliikenteen käyttöön oli työ- tai koulumatkakulkeminen (45 % vastaajista). Vapaa-ajan matkoja ilmoitti Linkillä tekevänsä noin 26 prosenttia, asiointimatkoja 24 prosenttia vastaajista.

 

”Yllättävän toimiva”

Joukkoliikenteen käyttöön kannustaviksi tekijöiksi mainittiin asuinpaikan tai määränpään lähellä kulkevat reitit (19 %) sekä se, että ei omista ajokorttia tai omaa autoa (18 %). Joukkoliikenteen käyttöä puolsi myös edullisuus oman auton käyttöön verrattuna (11 %), vaivattomuus (10 %), ympäristöystävällisyys (9 %), kulkutavan toimivuus (9 %), aikataulujen sopivuus omiin tarpeisiin (8 %). Lisäksi joukkoliikenne nähtiin mukavana tapana matkustaa (5 %) ja plussaa oli myös se, että matka-aikaa on mahdollisuus hyödyntää muuhun, esimerkiksi lukemiseen (5 %).

Vastaajista 67 prosentilla joukkoliikenteen pysäkki sijaitsi alle 0,5 kilometrin etäisyydellä, 21 prosentilla matkaa pysäkille oli 0,5–1 kilometriä ja 8 prosentilla 1–3 kilometriä.

  

”Kattavat palvelut Jyväskylän kokoiseen kaupunkiin”

Lippuhintoja 56 prosenttia vastaajista piti kohtuullisina ja 18 prosenttia halpoina verrattuna oman auton käyttöön. Liian kalliina lippuja piti 22 prosenttia vastanneista.

 

”Reaaliaikainen reittiopas on mahtava”

Sähköisistä palveluista suosituin oli Linkin reittiopas https://reittiopas.jyvaskyla.fi, jota 71 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä. Verkkosivustoa https://linkki.jyvaskyla.fi oli käyttänyt 52 prosenttia vastanneista, Waltti-fi-verkkokaupuan palvelua 44 prosenttia, Linkki-lippusovellusta 31 prosenttia ja Waltti Mobiili-sovellusta 26 prosenttia vastaajista. Noin 6 prosenttia vastanneista ilmoitti, että ei käytä mitään Linkin sähköisiä palveluja.

Paperisen aikatauluvihkon säilyttäminen sai kyselyssä ääniä puolesta ja vastaan: asteikolla 1-10, jossa 0 = ei tarpeellinen, 10 = erittäin tarpeellinen, keskiarvoksi tuli 4,9. Eniten säilyttämisen kannalta olivat 65 vuotta täyttäneet vastaajat, vähiten alle 24-vuotiaat.

”Linkit eivät sovi mulle”

Niistä kyselyyn vastanneista, jotka eivät joukkoliikennettä käytä, noin puolelle ei ollut tarjolla sopivia linjoja, vuoroja, reittejä tai vaihtoyhteyksiä ei ole tarjolla. Vastaajista 43 prosenttia ilmoitti käyttävänsä omaa autoa. Vastaajista 42 prosentin mielestä joukkoliikenne ei kulje silloin, kun sitä tarvitsisi. Joukkoliikenteellä ei pääse tahtomaansa paikkaan vastaajista 22 prosentin mielestä. Reitit ja aikataulut näki liian monimutkaisiksi selvittää 11 prosenttia vastaajista ja 10 prosentille matka pysäkille on liian pitkä. Joukkoliikennettä piti liian hitaana matkustustapana 11 prosenttia vastanneista, ja noin 5 prosenttia ilmoitti esteeksi joukkoliikenteen käytölleen sen, että ei tiedä miten linja-autossa kuuluu toimia.

 

”Aina voisi toki kehittää lisää”

Keskimääräiseksi arvosanaksi Linkin palveluista vastaajat antoivat 7,9 asteikolla 0–10 (10=erittäin hyvä). Kyselyn avoimeen kenttään kirjattiin kehittämiskohteita, risuja ja ruusuja.

Kehittämistä toivottiin esimerkiksi joidenkin asuinalueiden joukkoliikenneyhteyksiin sekä iltoihin ja viikonloppuihin.  Tiiviimmin liikennöidyillä taajama-alueilla joukkoliikenne koettiin enimmäkseen toimivaksi, mutta etäämpänä tai harvempaan asutuilla seuduilla haastavaksi. Myös suoria yhteyksiä toivottaisiin vaihdollisten sijaan.

 

”Kylillä kulkee hyvin, maalla sais kulukia enämpiki”

Risuja vastaajat antoivat muun muassa lippuhintojen korotuksista, harvempaan asuttujen alueiden palvelutarjonnasta, myöhässä ajetuista vuoroista, poikittaisliikenteen puuttumisesta ja ruuhka-aikojen täysistä autoista. Aluelaajennus ei ole lisännyt uusien kuntien palveluita kaikkien asukkaiden toivomalla tavalla: vuorovälit ja reitit ovat toistaiseksi säilyneet kunnissa pitkälti aiemman kaltaisina, vaikka lippujen hinnat ovat pääosin selkeästi halventuneet.

”Perushyvä paikallisliikenne”

Kiitoksia Linkki sai avoimissa vastauksissa runsaasti muun muassa reittioppaan reaaliaikaisen kulun seurantamahdollisuudesta. Lisäksi kiiteltiin palvelun toimivuutta ja helppokäyttöisyyttä, ystävällisiä kuljettajia ja uutta kalustoa. Useampi vastaaja mainitsi palvelujen parantuneen kesän 2024 uudistusten jälkeen.

Ilahduttava huomio oli, että joukkoliikenteen puolestapuhujiksi osoittautui noin puolet kyselyyn vastanneista. Ilmoituksensa mukaan 55 prosenttia vastanneista voisi suositella Linkki-joukkoliikenteen palveluja ystävälleen.

  

”Asiakkaiden tapa kiittää matkasta kyydistä poistuessaan kertoo kaiken! Ihana tapa.”

(Otsikoiden kursivoidut lainaukset ovat poimintoja kyselyn avoimiin kohtiin kirjatuista asiakkaiden kommenteista)

 

Lisätiedot: palvelupäällikkö Kari Ström, p. 050 60943, kari.strom[a]jyvaskyla.fi

Ainutlaatuinen koulutus Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueella

Tiedote

2.6.2025 

Jämsän kaupunki

Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueen työvoimakoulutukset ovat lähteneet hyvin käyntiin. Palvelutarjontaa kehitetään jatkuvasti kuntien ja asiakkaiden tarpeita kuunnellen. Erityinen tilaisuus järjestyy Jämsänkoskella, missä voi opiskella ensihoitajaksi työvoimakoulutuksena.

Jämsänkoskella on keskisuomalaisittain ainutlaatuinen mahdollisuus opiskella perustason ensihoitajaksi työvoimakoulutuksena. Koulutus tarjoaa hyvät työllistymismahdollisuudet monenlaisiin tehtäviin, kuten ensihoidon yksiköihin, päivystysvastaanotoille, akuuteille vuodeosastoille, leikkausosastoille ja vanhustenhoidon yksiköihin.

– Valttimme on pieni ja turvallinen opiskeluyhteisö sekä yksilölliset opintopolut. Opiskelijoilta saatu palaute on ollut positiivista, ja suuri osa ensihoitajaopiskelijoista valmistuu menestyksekkäästi, lehtori Anu Järvinen Gradialta kertoo. Koulutukseen on hakeutunut opiskelijoita laajalla ikähaitarilla ympäri Suomea.

Monipuolinen oppimisympäristö motivoi opiskelemaan

Saana Sivenius aloitti ensihoitajaopinnot työvoimakoulutuksena tammikuussa 2025. Hän kiinnostui ensihoitajakoulutuksesta, koska aiemmin kesken jääneet lähihoitajaopinnot olivat jääneet kaivelemaan ja ensihoitajaopinnoissa pystyi opiskelemaan alaa laajemminkin.

– Opiskelu Jämsänkoskella on ollut erittäin palkitsevaa. Parasta koulutuksessa on ollut monipuoliset oppimisympäristöt, hyvä ilmapiiri ja se, että opettajat ovat helposti saavutettavissa, Saana kehuu. Kliinisiä taitoja pääsee harjoittelemaan muun muassa koulutusambulanssissa ja simulaatioluokassa.

Työvoimakoulutus on hyvä vaihtoehto opiskella ammatti

Työvoimakoulutus on tarkoitettu ensisijaisesti työttömille tai työttömyysuhan alaisille henkilöille, mutta siihen voi hakea kuka tahansa hakukriteerit täyttävä. Työttömän opiskelijan toimeentulo on turvattu koulutuksen ajalta maksettavalta työttömyysetuudella.

– Ammatillisia työvoimakoulutuksia suunnataan aloille, joilla on työvoimalle kysyntää. Yhdessä hyvän koulutusvalinnan kanssa tämä takaa hyvät työllistymismahdollisuudet koulutuksen jälkeen, työllisyysasiantuntija Marja-Leena Hannula Eteläisen Keski-Suomen työllisyysalueelta mainitsee.

Lisätietoja työvoimakoulutuksesta ja haku: https://tyomarkkinatori.fi/henkiloasiakkaat/tyovoimakoulutukset/kurssi/dd4a12d9-d19b-48f1-abea-1b265e50cbaf/sosiaali–ja-terveysalan-perustutkinto–perustason-ensihoitaja–jamsa

Lisätietoja: työllisyysasiantuntija Marja-Leena Hannula, p. 044 901 4285, marja-leena.hannula@jamsa.fi

 

Video: Valtuustokausi vaihtuu – Uuden kunnanvaltuuston ensimmäinen kokous pidetään ma 2.6. klo 18 alkaen

Toivakan kunnanjohtaja Touko Aalto kertoo videolla uuden kunnanvaltuuston esityslistan sisällöstä ma 2.6. kokoukseen.

Kokousta voi seurata tuttuun tapaan maanantaina klo 18 alkaen joko paikan päällä kirjaston salissa (Iltaruskontie 4A 41660 Toivakka) tai Toivakan kunnan YouTube-kanavalla.