Toivakan kunta hakee vastaavaa sosiaalityöntekijää avoinna olevaan virkaan.

Virkaa haetaan Kuntarekryn kautta (työavain 360761) ja hakuaika on 23.5.2021 asti.

Vastaavan sosiaalityöntekijän virka

Jyväskylän kaupunkiseudun ensimmäisestä MAL-sopimuksesta neuvottelutulos

– Miljoonien eurojen tuki kohdentuu kestävän liikkumisen edistämiseen ja asumiseen

 

Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kaupunkiseutujen ensimmäisistä MAL-sopimuksista on saavutettu neuvottelutulos. Sopimus sisältää samat rahoituselementit kuin suurten kaupunkiseutujen MAL-sopimukset. Jyväskylän kaupunkiseutu onkin sopimuksen myötä saamassa miljoonien eurojen tuen mm. liikenneverkon kehittämiseen ja joukkoliikenteeseen.

 

– Sopimus on Jyväskylälle merkittävä asia, sillä se asemoi meidät maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä niiden suurien kaupunkien joukkoon, jonne myös kokomme puolesta kuulumme, Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto tiivistää.

 

Koiviston mukaan sopimus mahdollistaa mm. sen, että Jyväskylä on mukana valtakunnallisten liikennejärjestelyjen suunnittelussa.

 

– Seudun elinvoiman kannalta tärkeät isot liikennehankkeet, kuten vt4:n eri osuuksien kehittäminen, ratkaistaan osana valtakunnallista Liikenne12-suunnitelmaa. Sopimuksen myötä olemme tiiviisti mukana suunnittelutyössä, jolla alueemme elinvoimaa lisätään ja kilpailukykyä parannetaan.

 

Sopimusta on neuvoteltu pitkään laajassa yhteistyössä Kuopion ja Lahden kanssa

 

Maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) sopimukset ovat sopimuksia, jotka valtio solmii suurimpien kaupunkiseutujen kanssa. Sopimuksilla tuetaan kaupunkiseudun kuntien sekä kuntien ja valtion välistä yhteistyötä yhdyskuntarakenteen ohjauksessa sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamisessa.

 

Neljä suurinta kaupunkiseutua ovat olleet jo vuosia MAL-sopimuksen piirissä ja nyt MAL-sopimusmenettely laajentuu kaikille yli 100 000 asukkaan keskuskaupungin seuduille.

 

– Jyväskylän kaupunkiseutu on pitkään tehnyt työtä MAL-sopimuksen piiriin pääsemiseksi ja nyt tämä tavoite on saavutettu. Kiitos kuuluu laajasti niin Jyväskylän seudun alueelliselle yhteistyölle kuin Kuopion ja Lahden kanssa tehdylle yhteistyölle, Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Meri Lumela kiittää.

 

Lumela korostaa, että kaavoitus, asuntopolitiikka ja liikennejärjestelmän toimivuus ovat perusta kaupunkiseudun kilpailukyvylle ja kestävälle kehittämiselle.

 

– Meitä koskettavat yhtä lailla samat kasvavan kaupunkiseudun haasteet kuin suurimpiakin MAL-seutuja. MAL-sopimus vahvistaa kaupunkiseudun ja valtion kumppanuutta ja luo puitteet kehittää Jyväskylän kaupunkiseutua kokonaisvaltaisesti kestävällä tavalla, Lumela summaa.

 

Tukea kestävän liikkumisen edistämiseen ja asumiseen koko kaupunkiseudulle

 

MAL-sopimuksen kärkisisältöä ovat erityisesti yhdyskuntarakenteen kestävyyden, kohtuuhintaisen asumisen ja sosiaalisen kestävyyden edistäminen sekä liikennejärjestelmän toimivuuden parantaminen. Liikenteen osalta sopimuksen ydin on erityisesti joukkoliikenteen sekä kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden kehittämisessä.

 

MAL-sopimukseen on kirjattu yhteiset kehittämistavoitteet vuoteen 2031. Sopimuksen konkreettiset toimenpiteet kattavat vuodet 2021–23 sisältäen kuntien ja valtion yhdessä osoittamia resursseja asumiseen ja liikenteeseen.

 

Valtio osoittaa Jyväskylän seudun tärkeisiin liikennejärjestelmän toimivuutta, kestävyyttä ja turvallisuutta edistäviin kustannustehokkaisiin liikenneverkon parantamishankkeisiin vuosina 2022–2023 yhteensä 3,3 miljoonaa euroa. Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat käyttävät toimenpiteisiin vastaavan summan.

 

Jyväskylän kaupunkiseudun Linkki-joukkoliikennettä valtio avustaa sopimuskaudella 2021–2023 arviolta 3,66 miljoonalla eurolla. Valtionavustuksen edellytyksenä on, että kaupunkiseutu toteuttaa MAL-sopimuksessa esitettyjä joukkoliikennejärjestelmän kehittämistoimenpiteitä. Lisäksi valtio osoittaa ilmastoperusteista joukkoliikenteen avustusta Jyväskylän kaupunkiseudun haettavaksi 3 miljoonaa euroa sopimuskaudella 2021–2023.

 

– MAL-sopimuksen myötä käynnistetään myös useita yhteisiä selvityksiä. Seudun pienempien kuntien kannalta erityisen kiinnostava selvitys on Linkki-joukkoliikenteen mahdollinen laajentuminen Jyväskylän, Muuramen ja Laukaan ulkopuolelle muihin seudun MAL-kuntiin. MAL-sopimus tiivistää seudun kuntien yhteistyötä myös MAL-suunnittelussa tarvittavan tiedon tuottamisessa, kertoo Toivakan kunnanjohtaja Helena Vuopionperä-Kovanen.

 

Lisäksi Jyväskylän seudun kunnat voivat hakea valtionavustusta kävelyn ja pyöräilyn olosuhteiden parantamiseen kunnan katuverkolla. Vuodelle 2021 on varattu miljoonaa euroa Jyväskylän seudulle haettavaksi. Kunnat osallistuvat rahoitettavien hankkeiden kustannuksiin 50 prosentilla.

 

MAL-sopimusmenettely avaa lisäksi seudun kunnille mahdollisuuden hakea ARA:n infra-avustuksia asuinalueiden kunnallistekniikan rakentamiseen. MAL-sopimuksen piiriin pääsemisen myötä puurakentaminen tulee entistä houkuttelevammaksi, sillä puurakenteisille pitkällä korkotuella rakennettaville kerrostaloille on mahdollista saada 5000 euron käynnistysavustus asuntoa kohden.

 

Sopimukset valtuustoihin hyväksyttäväksi kesään 2021 mennessä

 

Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimusprosessissa mukana ovat Jyväskylän, Hankasalmen, Laukaan, Muuramen, Petäjäveden, Toivakan, Uuraisten ja Äänekosken kunnat. MAL-sopimuksen valmistelua on ohjannut seudun kunnanjohtajista ja kunnanhallitusten puheenjohtajista koostuva ohjausryhmä. Valtion puolesta sopijaosapuolina ovat Ympäristöministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, työ- ja elinkeinoministeriö, valtiovarainministeriö, Väylävirasto, Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

 

Sopimukset tulevat voimaan, kun seudun kunnat ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Tavoitteena on, että sopimukset hyväksytään kuntien valtuustoissa kuluvan valtuustokauden aikana. Sopimuksen toteuttaminen käynnistyy heti hyväksymisen jälkeen. Keskeisenä yhteisenä vuosien 2021–2023 toimenpiteenä käynnistyy syksyn 2021 aikana seudun yhteisen MAL-kehityskuvan laadinta, jossa MAL-sopimuksen tavoitteita konkretisoidaan kartalle.

 

Lisätietoja Jyväskylän kaupunkiseudun MAL-sopimuksesta: https://www.jyvaskylanseutu.fi/jyvaskylanseutu/mal

 

Lisätietoja:

Meri Lumela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Jyväskylän kaupunki, puh. 050 554 7167

Timo Koivisto, kaupunginjohtaja, Jyväskylän kaupunki. puh. 050 3362 819

 

Terveisin Emmi Palokangas

viestintäjohtaja

Jyväskylän kaupunki

 

Käyntiosoite: Kilpisenkatu 1, 2. krs

Postiosoite: PL 1008, 40101 Jyväskylä

p. 014 266 3025 tai 050 312 5370

etunimi.sukunimi@jyvaskyla.fi

www.jyvaskyla.fi

Kysymme toukokuussa kuntalaisiltamme asioista, jotka ovat kuntalaistemme mielestä Toivakassa parasta. Samalla keräämme ideoita tulevaisuuden kehittämiseen. Kyselyyn vastaaminen vie noin 5 minuuttia.

Linkki kyselyyn

Keski-Suomen sote-uudistus
Tiedote 26.4.2021

Vaikuta tulevaan Keski-Suomen hyvinvointiohjelmaan

Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeissa laaditaan Keski-Suomen Hyvinvointiohjelmaa vuosille (2021 – 2024). Ohjelma on tässä muodossaan ensimmäinen maakunnassa ja se linjaa maakunnan hyvinvointityötä seuraaville vuosille. Hallituksen lakiesitys hyvinvointialueista velvoittaa maakuntia tai tulevia hyvinvointialueita laatimaan hyvinvointikertomuksen sekä -suunnitelman.

Hyvinvointiryhmä on nostanut ohjelmaan viisi kärkeä, jotka perustuvat kansallisiin hyvinvointimittareihin ja niiden pohjalta tehtyyn analyysiin. Kärjet ovat

1. Hyvinvointi investointina ja elinvoimana
2. Hyvinvointia lähiympäristöstä ja yhteisöllisyydestä
3. Vastuullinen, aktiivinen ja osallistuva asukas
4. Työ- ja työllistymiskyvyn edistäminen
5. Väestörakenteen muutoksen ennakointi ja siihen reagointi

-Olemme joutuneet tekemään tiettyjä rajauksia, jotta tulevan hyvinvointiohjelman laajuus ja hallittavuus on toteutettavissa. Hyvinvointiohjelma jalkautuu käytäntöön Keski-Suomen kuntien hyvinvointisuunnitelmien kautta, joissa voidaan huomioida laajemmin eri väestöryhmiä ja painopisteitä, kertoo Nina Peränen Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeista.

Keski-Suomen Hyvinvointiryhmän jäsenet koostuivat muun muassa Keski-Suomen kuntien, Keski-Suomen sairaanhoitopiirin, järjestöjen, Keski-Suomen liiton, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen Yrittäjien, Työterveyslaitoksen, TE-toimiston, Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen, KEHO-verkoston ja Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeiden edustajista.

Kommentoi vastaamalla kyselyyn

Keräämme järjestöiltä, Keski-Suomen kuntien asukkailta sekä Keski-Suomen kuntien hyvinvointiryhmiltä kommentteja hyvinvointiohjelman painopisteistä ja sisällöstä. Hyvinvointiohjelma hyväksytään Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuustossa (06/2021) ja Keski-Suomen maakuntavaltuustossa (loppuvuosi 2021). Kommentointi lomakkeilla: Keski-Suomen asukkaat ja Keski-Suomen järjestöt 26.4. – 9.5.2021. Keski-Suomen hyvinvointiohjelma 2021 – 2024 löytyy Innokylästä.

Lisätietoja

Nina Peränen, projektipäällikkö, p. 050 312 5428, nina.peranen(at)jyvaskyla.fi

 

Vastaa lasten, nuorten ja perheiden kyselyyn sivistys- ja sote-palveluista 

 

Keskisuomalaisten vanhempien ja huoltajien kokemuksia kartoitetaan lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä koronaviruksen aiheuttaman poikkeusolojen vaikutuksista perheiden hyvinvointiin. Kysely on avoinna 6. – 30.4.2021 välisen ajan. 
 
Kysely on suunnattu keskisuomalaisille vanhemmille ja huoltajille, joilla on alle 18-vuotiaiden lapsia. 

 

Kyselyyn pääset vastaamaan Webropol-lomakkeella.  

 

Kyselyyn vastaaminen kestää noin 10 minuuttia. Kyselyyn vastataan nimettömästi.  

 

Kyselyn tuloksia hyödynnetään Keski-Suomen sote-uudistuksen hankkeissa, mahdollisen Keski-Suomen hyvinvointialueen sekä kuntien lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittämisessä. 

 

Kiitos vastauksestasi ja ajastasi! 

 

 

Toivakan kirkon vesikaton ja julkisivun korjaustyöt ovat alkaneet. Peltikatto uusitaan, yläpohjan ilmanvaihtoa parannetaan sekä julkisivu maalataan. Kirkon uusi väritys tulee mukailemaan nykyisiä värisävyjä. Työmaan pääurakoitsijana on kangasniemeläinen RPJP rakennus Oy.

Rakennuskonsulttina ja työmaavalvojana toimii Vahanen Oy Jyväskylästä. Alueella tapahtuvista korjaustöistä huolimatta kirkko pystytään pitämään lähes normaalissa käytössä, samoin hautausmaalla voi turvallisesti liikkua. Pysäköintialue on normaaliin tapaan alueella vierailevien käytössä.
Työmaa-alue on aidattu asianmukaisesti ja kirkkoon pääsee kulkemaan väliaikaisia kulkureittejä pitkin. Työskentely tapahtuu normaalin työajan puitteissa, eli arkisin noin aamuseitsemän ja iltapäivän kello viiden välillä.
Korjaustyöt on arvioitu valmistuvan tämän vuoden lokakuuhun mennessä.
Toivakan päätytornillinen pitkäkirkko rakennettiin arkkitehti L. I. Lindqvistin suunnitelmien mukaan vuosina 1879–1882. Kellotapuli on valmistunut aiemmin vuonna 1871. Tyyliltään kirkko edustaa uusgotiikkaa.
Nykyisillä korjaajilla on kuuluisia edeltäjiä, varsinkin kirkon sisäpuolella.
Kirkko korjattiin 1920-luvulla arkkitehti Alvar Aallon johdolla. Aalto suunnitteli kirkkoon myös kirkkoesineistöä. Aallon käsialaa olivat kirkon katon aiemmat maalaukset, kattokruunu, saarnatuolin koristelu, kaksi takorautaista kynttilänjalkaa, valaisimet ja kynttilät. Vuonna 1973 toivakkalainen taiteilija Pellervo Lukumies maalasi kirkon kattomaalaukset ja loi samalla Toivakan suurimman matkailuvaltin.

Työmaakokouksessa kirkon edessä  RPJP:n työnjohtaja  Risto Ylönen (vas.), rakennustarkastaja Jari Vuopio, Heikki Kangas, projektivastaava Jari Roikonen, kirkkoherra Panu Partanen, valvoja Jaakko Pöntiö ja arkkitehti Jussi Kantonen. 

Haluatko elää kestävässä ja elinvoimaisessa kunnassa? Onko ilmastoviisaus kunnalle uhka vai mahdollisuus? Miten kunnasta saadaan ilmastoviisas asukkaiden, työntekijöiden ja päättäjien yhteistyöllä?  

 

Ilmastonmuutos, kunta ja kuntalainen –etätyöpaja keskisuomalaisten kuntien asukkaille, työntekijöille ja luottamushenkilöille tiistaina 13.4.2021 klo 16-18. Lisätiedot ja ilmoittautumiset tämän linkin kautta. Työpajan fasilitoi Tyrsky Konsultointi Oy. Tervetuloa mukaan!

 

Työpajat järjestää Keski-Suomen liiton vetämä, YM rahoittama Maalaisjärkielämää-hanke, jossa pyritään hahmottamaan harvaanasutun maaseudun ilmastotyön erityispiirteitä. Lisätietoa hankkeesta ja sen tapahtumista: https://keskisuomi.fi/elinvoima-ja-kehittaminen/ilmastotyo/maalaisjarkielamaa/

 

Edellisessä, Ilmastonmuutos ja minä -etätyöpajassa puhuttiin mm. alla näkyvistä aiheista, mistä sinä haluaisit puhua?

 

Kesätyöläiset syntyivät

 

Silanterin torpan tämän kesän asukkaat ovat syntyneet. Rebekka ja Petteri Pölkin Oxford down -rotuiset lampaat saivat perheenlisäystä tänä keväänä. Poikueet syntyivät viikon välein maaliskuussa. Kolme poikueiden tyttökaritsoista muuttavat torpan perinnemaisemaan emoineen kesäkuun alussa. Oxford down -lampaat ovat tuttu näky Englannin niityillä, mutta sopivat paksun turkkinsa ansiosta mainiosti myös Suomen oloihin. Rotu on tuttu myös toivakkalaisille, sillä samainen rotu partioi torpan laitumella myös viime kesänä.

 

Toivakassa on saatu päätökseen varsin mittava selvitystyö, nimittäin kunnan alueella sijaitsevien kiinteistöjen kartoitus. Projekti polkaistiin käyntiin vuonna 2015 ja teknisessä toimessa on tapahtunut sen jälkeen useita henkilövaihdoksia, mikä ei ole ainakaan nopeuttanut prosessin etenemistä. Maastotyöt suoritettiin pääosin vuosien 2016-2017 aikana, osin vuoteen 2019 saakka. Kirjaamistyö saatiin valmiiksi viime vuonna. Hidasteista huolimatta Toivakka on suorittanut tehtävän ajoissa verrattuna moneen muuhun kuntaan.
– Verottajalla on meneillään kiinteistöverotuksen uudistus, minkä käytäntöön tuleminen on jo siirtynyt kertaalleen. Tämän uudistuksen yhteydessä on korostettu rakennustietojen oikeellisuutta, jotta verotus perustuu todellisiin tietoihin. Toivakan kunnassa kiinteistön omistavat ovat näkemykseni mukaan tässä askeleen edempänä, koska tiedot kiinteistöittäin on tarkistettu. Kiinteistöveropäätöksestä on tiedot vieläkin mahdollista tarkistaa ja tarvittaessa korjata. Tällä hetkellä verottajan mukaan kiinteistöverouudistus tulisi vuonna 2023, toimistosihteeri Minna Siltala kertoo.
Uudistuksen tavoitteena on rakentaa järjestelmä, joka tuottaa vuosittain kaikille määritellyille rakennustyypeille keskimääräisen rakentamiskustannuksen yksikköarvon. Tilastokeskuksen tehtävänä on kehittää rakennusluokitusjärjestelmä, jonka avulla rakennusten verotusarvo voidaan laskea maantieteellisen alueen, rakennustyypin sekä rakennuksen iän ja koon perusteella.
– Lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on meneillään ja näkisin, että tämä kiinteistökartoitus tuo meille tiettyä etua siinäkin, kun lakiuudistus etenee ja siirtyy käytäntöön, Siltala lisää.
Oikean tiedon saamisella kunnan alueella sijaitsevilla kiinteistöillä olevista rakennuksista on suuri vaikutus kunnan saamaan kiinteistöveroon ja kiinteistön omistajien tasavertaiseen kohteluun, mutta muitakin hyötyjä oikeatietoisesta rekisteristä on.
– Kiinteistöveron lisäys Kuntaliiton tilastotiedon mukaisesti vuosina 2015-2020 on Toivakassa 23 prosenttia. Käytännössä tämä lisäys on jo lähes kuitannut tämän projektin kulut tässä vaiheessa. Nyt kun rakennusrekisteri on kattavampi se helpottaa myös meidän päivittäistä työtämme kunnassa huomattavan paljon. Myös muut tiedon tarvitsijat kuten digi- ja väestövirasto, pelastuslaitos, sekä kiinteistönvälittäjät hyötyvät tarkentuneesta tiedosta, Siltala jatkaa. Veron prosentuaalinen kasvu luonnollisesti tasaantuu lähivuosina.
Päivitettävää Toivakan rakennustiedoista löytyi 1578 kiinteistön osalta. Kiinteistöjä Toivakassa on verottajan tietojen mukaan kaikkiaan 2330 kappaletta, joista osa on maa- ja metsäkiinteistöjä, joilla ei ole rakennuksia. 5319 rakennuksen osalta tehtiin jonkinlaisia toimenpiteitä, kuten mittauksia, tarkistuksia, korjauksia, päivityksiä tai lisäyksiä. Rakennusten lukumäärän lisäys on vuosina 2016-2020 yhteensä 1551 rakennusta, suurin osa niistä on talousrakennuksia.

 

Lisätietoja: tekninen johtaja Jukka Paalanen, p. 040 640 2034, toimistosihteeri Minna Siltala p.040 683 4600. 

 

Saarisen alue on Toivakan uusimpia asuinalueita.