Kunnanhallituksen esityslista: Veroprosentteihin ei ehdoteta muutoksia vuodelle 2027

Veroprosentteihin ei ehdoteta muutoksia vuodelle 2027

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 26.10. kokoukseen on muun muassa vuoden 2027 talousarvion valmistelun tilanne, tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2027 ja kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2027.

Verotulot ja valtionosuudet vahvistavat talousarviota – Palvelualueiden määrärahoissa vielä tarkennettavaa

Vuoden 2027 talousarvion päivitetyssä versiossa toimintatuotot ovat 1 944 666 euroa ja toimintakulut 9 677 195 euroa. Toimintakate on −7 732 529 euroa, mikä ylittää talousarvion laadintaohjeen nettoraamin 33 829 eurolla. Raamiin verrattuna toimintatuotot kasvavat 139 666 euroa ja toimintakulut 173 495 euroa. Kevan tasausmaksun aleneminen pienentää henkilöstökuluja ensimmäiseen versioon verrattuna 60 153 eurolla ja parantaa vastaavasti talousarvion tulosta.

Verotuloarvio on 6 306 000 euroa ja valtionosuusarvio 2 342 768 euroa. Vuosikate on 870 539 euroa ja tilikauden tulos 23 438 euroa. Poistoeron vähennyksen jälkeen tilikauden ylijäämä on 44 882 euroa. Ensimmäisen version 15 271 euron alijäämä muuttuu siten ylijäämäksi. Raamiin verrattuna tilikauden yli-/alijäämä paranee 220 855 eurolla erityisesti suuremman verotuloarvion ja tasausmaksun alenemisen ansiosta.

Palvelualueiden 12.10.2026 raporttien mukaan hallintopalvelut alittavat nettoraaminsa 41 129 eurolla ja kuntaympäristöpalvelut 1 677 eurolla. Sivistys- ja hyvinvointipalveluiden nettoraamin ylitys on 126 739 euroa. Muiden toimielinten yhteenlaskettu ylitys on erotuksena laskettuna 10 049 euroa. Uusi koko kunnan tuloslaskelma ei sisällä tasausmaksun alenemisen kohdentumista palvelualueille, joten palvelualuekohtaiset poikkeamat tarkentuvat jatkovalmistelussa. Koko kunnan nettoraamin ylitys on muutoksen jälkeen 33 829 euroa.

Aiemmin toimitetun investointisuunnitelman mukaan vuoden 2027 bruttoinvestoinnit ovat 1 218 500 euroa. Päivitetty vuosikate kattaa niistä noin 71,4 prosenttia. Bruttoinvestointien ja vuosikatteen erotus on 347 961 euroa ennen muita rahoituslaskelman eriä. Investointien rahoitustarve tarkentuu rahoituslaskelman valmistelussa.

Vuoden 2027 poistoarvio, 847 101 euroa, on alustava ja tarkentuu erityisesti vuoden 2026 investointien toteuman ja kohteiden valmistumisajankohtien perusteella. Poistoarvion tarkentuminen vaikuttaa tilikauden tulokseen.

Jatkovalmistelussa täsmennetään tulo- ja menoarvioita, palvelualuekohtaisia määrärahoja sekä investointien rahoitusta ja arvioidaan tarvittavat muutokset laadintaohjeen nettoraamin saavuttamiseksi.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus merkitsee vuoden 2027 talousarvion valmistelun tiedokseen.

 

Tuloveroprosenttiin ei ehdoteta muutoksia vuodelle 2027

Kuntalain 111 §:n mukaan valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.

Verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa tuloveroprosentin suuruus Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä. Tuloveroprosentti ilmoitetaan kymmenysosaprosenttiyksikön tarkkuudella.

Toivakan kunnan tuloveroprosentti vuonna 2026 on 9,4 %, jonka mukaan kunnallisveroa arvioidaan kertyvän 4,7 milj. euroa vuonna 2027. Arvio perustuu Kuntaliiton veroennustekehikkoon 09/2026 ja väestömäärän kasvuun (2321 asukasta 14.10.2026).

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää, että valtuusto määrää kunnan vuoden 2027 tuloveroprosentiksi 9,4 %.

 

Kiinteistöveroprosentit säilynevät myös ennallaan vuonna 2027

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää, että valtuusto määrää kiinteistöveroprosentit vuodelle 2027 seuraavasti:

Yleinen kiinteistövero/rakennukset 1,30 %
Yleinen kiinteistövero/maa-alueet 1,30 %
Vakituinen asunto 0,50 %
Muu asuinrakennus 1,65 %
Rakentamaton rakennuspaikka 4,00 %
Yleishyödyllinen yhteisö 0,00 %

Kiinteistöveroa suoritetaan kiinteistön sijaintikunnalle kiinteistön verotusarvon perusteella. Kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Valtuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosentin suuruuden vuosittain etukäteen. Kunnan tulee ilmoittaa kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Kiinteistöverolaki (1992/654) asettaa seuraavat ehdot veron määräämisessä:

Vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten verotusprosentiksi määrätään vähintään 0,41 ja enintään 1,00.
Muuhun asumiseen kuin vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten veroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 2,00.

Maapohjan yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 1,30 ja enintään 2,00. Rakennusten yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi määrätään vähintään 0,93 ja enintään 2,00. Poikkeuksena valtuusto voi määrätä yleishyödyllisen yhteisön omistaman rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentin edellä säädettyä alhaisemmaksi, jos kiinteistöllä sijaitseva rakennus on pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä. Yleishyödyllisen yhteisön kiinteistöveroprosentin alaraja on 0,00.

Valtuusto voi määrätä rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentin, joka on vähintään 2,00 ja enintään 6,00. Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 0,93–3,10.

Lisätietoja:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen, 040 25 31 633

Esittelijä kunnanjohtaja Touko Aalto, 040 51 69 332

Koko esityslista: https://www.toivakka.fi/poytakirjat/cgi/DREQUEST.PHP?page=meeting&id=2026335

 

Kunnanhallituksen esityslistalla muun muassa tuloveroprosentin sekä kiinteistöveroprosenttien määräämiset vuodelle 2025

Toivakan kunnanhallituksen esityslistalla maanantain 4.11. kokoukseen ovat muun muassa tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025, kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2025, valtuutettujen lukumäärän vahvistaminen vuoden 2025 kuntavaaleihin sekä valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen MAL-sopimusehdotus 2024-2035.

Tuloveroprosentin määrääminen vuodelle 2025

Tuloverolain (1535/1992) 1 §:n mukaan ansiotulosta suoritetaan veroa valtiolle, kunnalle ja seurakunnalle. Lain 130 §:ssä säädetään, että luonnollisen henkilön ja kuolinpesän on suoritettava verotettavasta ansiotulostaan tuloveroa kunnalle kuntalain mukaisesti vahvistetun tuloveroprosentin mukaan.

Kuntalain (410/2015) 111 §:n mukaan viimeistään talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on päätettävä kunnan tuloveroprosentista, kiinteistöveroprosenteista sekä muiden verojen perusteista.

Verotusmenettelystä annetun lain (520/2010) 91 a §:n mukaan kunnan tulee ilmoittaa Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä tuloveroprosentin suuruus. Kunta ilmoittaa tuloveroprosentin prosenttiyksikön kymmenyksen tarkkuudella.

Vuoden 2025 alussa ennakonpidätysmenettely muuttuu ja verokortit tulevat voimaan heti tammikuun alusta. Muutoksella helpotetaan sekä kansalaisten että suoritusten maksajien verokorttien käsittelyä ja siitä aiheutuvaa työtä. Muutos aiheuttaa aikaistuksen myös verokorttien tuotannon aikatauluun Verohallinnossa, joten kuntien on erityisen tärkeää ilmoittaa veroprosenttinsa määräaikaan mennessä.

Suomen kuntien keskimääräinen tuloveroprosentti vuonna 2024 on 7,51 %. Vuonna 2025 kunnallisverotuksen efektiivisyys lisääntyy, kun kunnallisverotuksen ansiotulovähennys poistuu. Vaikutus kuntatalouteen on neutraali, koska kuntien verotulomenetysten kompensaatiot pienenevät vastaavasti.

23.9.2024 julkaistussa syksyn kuntatalousohjelmassa vuodelle 2025 arvioidaan erikokoisten kuntien rahoituksen tasapainotilaa painelaskelmilla. Laskennallinen kunnallisveroprosentin korotuspaine kasvaa kaikissa kuntakokoryhmissä tarkastelujakson aikana ja suurin korotuspaine kohdistuu pääosin 2000 asukkaan kuntakokoryhmään.

Talousarviovalmistelussa käytetty veroennuste perustuu syyskuussa päivitettyyn Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Verotuloksi kirjattavaa kunnallisveroa arvioidaan vuonna 2025 kertyvän noin 4.384.000 euroa, mikä on noin 7,8 % enemmän kuin kuluvana vuonna.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tuloveroprosentiksi vuodelle 2025 vahvistetaan 9,40 %.

Kiinteistöveroprosenttien määrääminen vuodelle 2025

Kiinteistövero on kiinteistön arvon perusteella kunnalle vuosittain suoritettava vero, josta on säädetty kiinteistöverolaissa (654/1992). Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa, vesialueet ja kiinteistöverolaissa erikseen määritellyt alueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin. Kiinteistövero määrätään kunnassa sijaitsevasta kiinteistöstä sen omistajalle. Kunta ei maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan omistamistaan kiinteistöistä.

Kiinteistöverolain 11 §:n mukaan kiinteistövero on kiinteistöveroprosentin mukainen osuus kiinteistön arvosta. Kunnanvaltuusto määrää kunnan kiinteistöveroprosenttien suuruuden vuosittain etukäteen samalla, kun se vahvistaa varainhoitovuoden tuloveroprosentin. Kiinteistöveroprosentit määrätään sadasosan tarkkuudella. Kunnanvaltuuston määräämää maapohjan yleistä kiinteistöveroprosenttia ja rakennusten yleistä kiinteistöveroprosenttia sovelletaan veronalaisiin kiinteistöihin, jollei lain 12-14 §:stä muuta johdu.

Kunnan tulee ilmoittaa määräämänsä kiinteistöveroprosentit Verohallinnolle viimeistään verovuotta edeltävän vuoden marraskuun 17. päivänä.

Kiinteistöverolain perusteella kiinteistöveroprosentit vuodelle 2025 määrätään seuraavasti:

  • Rakennusten yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00.
  • Maapohjan yleinen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 1,30-2,00.
  • Vakituisen asuinrakennuksen kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,41-1,00.
  • Muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti tulee määrätä välillä 0,93-2,00.
  • Voimalaitosten kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 0,93-3,10.
  • Rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä välillä 2,00-6,00.
  • Yleishyödyllisen yhteisön omistaman pääasiallisesti yleisessä tai yleishyödyllisessä käytössä olevan rakennuksen ja sen maapohjan kiinteistöveroprosentti voidaan määrätä säädettyjä alarajoja alhaisemmaksi, myös 0,00 prosentiksi.

Toivakan kunnanvaltuuston 13.11.2023 § 63 vuodelle 2024 määräämät kiinteistöveroprosentit ovat:

  • yleinen kiinteistövero 1,30
  • maapohjan kiinteistövero 1,30
  • vakituiset asuinrakennukset 0,50
  • muut asuinrakennukset 1,65
  • rakentamattomat rakennuspaikat 4,0
  • yleishyödylliset yhteisöt 0,00

Syyskauden 2024 lainsäädäntösuunnitelmaan sisältyy hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöverotuksen arvostamisuudistusta koskevaksi lainsäädännöksi. Uudistuksen tavoitteena on korjata kiinteistöjen verotusarvojen ja käypien arvojen eriytyminen toisistaan. Rakennusten arvostamisessa siirryttäisiin nykyisestä useiden vuosikymmenten takaisiin keskimääräisiin ja rakennuskustannusindeksillä vuosittain tarkistettuihin rakentamiskustannuksiin perustuvista jälleenhankinta-arvoista uudelleen määritettävien verotusarvon perusteena olevien arvojen, jota nimitettäisiin perusarvoksi, käyttämiseen. Maapohjan osalta hankkeen tavoitteena on luoda uusi aluehintakartta maapohjien verotusarvojen määrittämistä varten koko maan kattavasti. Yhtenäisen hinnan alueet perustuisivat lähtökohtaisesti markkinahintoihin eli toteutuneisiin kiinteistöjen kauppahintatietoihin, osin myös asuntojen kauppahintatietoihin.

Talousarviovalmistelussa käytetty veroennuste perustuu syyskuussa päivitettyyn Kuntaliiton veroennustekehikkoon. Verotuloksi kirjattavaa kiinteistöveroa arvioidaan vuonna 2025 kertyvän noin 902 000 euroa.

Pohjaehdotuksena on, että kunnanhallitus esittää valtuustolle, että kiinteistöveroprosenteiksi vuodelle 2025 määrätään seuraavat:

– rakennusten yleinen kiinteistövero 1,30

– maapohjan yleinen kiinteistövero 1,30

– vakituiset asuinrakennukset 0,50

– muut asuinrakennukset 1,65

– yleishyödylliset yhteisöt 0,00

– rakentamattomat rakennuspaikat 4,0

 

Valtuutettujen lukumäärän vahvistaminen vuoden 2025 kuntavaaleihin

Kuntalaki antaa valtuustolle harkintavaltaa päättää laissa säädettyä vähimmäismäärää suuremmasta valtuuston koosta. Kunnissa on hyvä kuntavaalivuotta edeltävänä vuotena arvioida, onko valtuuston kokoa tarvetta muuttaa. Kuntalaissa (410/2015 16 §) on määritetty valtuutettujen vähimmäismäärät kunnan asukasluvun perusteella. Kunnan asukasluvun ollessa enintään 5 000, valtuutettuja tulee olla vähintään 13.

Valtuuston päätös vähimmäismäärää suuremmasta valtuutettujen lukumäärästä tai aiemman päätöksen muuttamisesta on ilmoitettava oikeusministeriölle viimeistään 31.12.2024 (Kuntalain 16 §).

Asukasluku määräytyy väestötietojärjestelmässä vaalivuotta edeltävän marraskuun 30. päivän päättyessä olevien tietojen mukaan. Toivakan kunnan asukasluku 31.12.2023 oli 2368 ja 30.9.2024 asukasluku oli 2353.

Valtuutettujen lukumäärä ei enää ole suoraan sidottu kunnan asukaslukuun, vaan kukin kunta voi harkita valtuustonsa sopivan koon. Harkintavaltaa on kuitenkin rajoitettu kunnan asukaslukuun sidotuilla alarajoilla. Valtuutettujen lukumäärän on oltava pariton, jotta valtuuston kokoontuessa täysilukuisena äänet eivät äänestettäessä menisi tasan.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että valtuutettujen lukumääräksi vahvistetaan 21 valtuutettua valtuustokaudelle 1.6.2025-31.5.2029.

 

Valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välinen MAL-sopimusehdotus 2024-2035

MAL-sopimuksessa määritellään seudun kuntien ja valtion yhteinen tavoitetila ja kehityspolku maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisessä seuraavalle 12 vuodelle (2024-2035) sekä konkreettiset toimenpiteet seuraavalle neljälle vuodelle (2024-2027). Sopimus päivitetään neljän vuoden välein. Tämä MAL-sopimus on järjestyksessään seudun toinen MAL-sopimus. Valtion puolelta sopimuksen lähtökohtina ovat mm. pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman tavoitteet.

Sopimuksessa valtio osoittaa Jyväskylän seudun liikennehankkeisiin yhteensä 16 miljoonaa euroa seuraavasti:

– Vt 4 Palokan kohta. Vuosina 2025-2027 toteutettavan hankekokonaisuuden kustannusarvio on yhteensä 26,5 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on yhteensä 15,5 miljoonaa euroa ja Jyväskylän kaupungin 11 miljoonaa euroa. Hankekokonaisuus muodostuu valtatie 4 eritasoliittymien, maantien 16685 (Palokanorren) sekä nykyisten maanteiden 16685 (Ruokkeentie) ja 16687 (Saarenmaantie) parantamisesta. Hankkeesta laaditaan erilliset suunnittelu- ja toteutussopimukset osapuolten kesken.

– Valtion väyläverkon pienet parantamishankkeet: Valtio osoittaa yhteensä 0,5 miljoonaa euroa vuosina 2025-2028 valtion väyläverkon pieniin parantamishankkeisiin. Painopiste on liikenneturvallisuutta, kestävää liikkumista, elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä muita MAL-sopimuksen tavoitteita palvelevien liikennehankkeiden suunnitteluvalmiuden edistämisessä. Hankekokonaisuus rahoitetaan valtion ja kuntien kesken kustannusjaolla 50/50. Edistettävistä hankkeista sovitaan jatkuvassa liikennejärjestelmätyössä seudun kuntien, Väyläviraston ja ELY-keskuksen yhteistyönä osana MAL-sopimuksen toimeenpanoa.

Lisäksi sopimus sisältää 8,2 miljoonaa euroa joukkoliikenteen perustukea vuosina 2024-2027. Sopimuksella vahvistetaan joukkoliikenteen viranomaisalueen laajentumista tukeva siirtymäajan valtion tuki vuosina 2024-2027 (800 000 €/vuosi, sisältyy em. kokonaissummaan). Siirtymäajan tuki korvaa toimivalta-alueeseen liittyneille uusille kunnille ELY-keskuksen aiemman maksaman valtionavustuksen.

Valtio ja seudun kunnat sitoutuvat MAL-sopimuksella toteuttamaan ja edistämään sopimukseen kirjattuja toimenpiteitä. Sopimuksen toimenpiteiden ja tavoitteiden toteutumisesta laaditaan vuosittain seurantaraportti ja se käsitellään sopimusosapuolten välisessä yhteisessä seurantakokouksessa.

Päätösehdotuksena on, että kunnanhallitus päättää esittää valtuustolle, että se hyväksyy 9.9.2024 päivätyn valtion ja Jyväskylän kaupunkiseudun välisen MAL-sopimusehdotuksen 2024-2035 ja valtuuttaa vt. kunnanjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

Lisätiedot:

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Heidi Hakkarainen

p. 040 52 31 633

Esittelijä vt. kunnanjohtaja Touko Aalto

p. 040 516 9332

Koko esityslista liitteineen luettavissa täällä.