Kuntaympäristölautakunta
Pöytäkirja 26.11.2025/Pykälä 95

Kuymltk 26.11.2025 § 95  

184/10.03.03.00/2025  

Valmistelija palvelusuunnittelija Minna Siltala, p. 040 683 4600

Esittelytekstin poiminnat energiatehokkuussopimukset.fi/sopimus/:

”Energiatehokkuussopimukset ovat valtion ja toimialojen yhdessä valitsema keino saavuttaa EU:n energiatehokkuusdirektiivin tiukat ja sitovat energiatehokkuusvelvoitteet ilman raskasta, velvoittavaa lainsäädäntöä tai pakkokeinoja.

Tavoitteena on, että sopimustoiminta on vaikuttavuudeltaan normeihin verrattavissa oleva ja toteutukseltaan joustava energiansäästökeino, joka edistää Suomen kilpailukykyä.

Energiatehokkuussopimukset ohjaavat teollisuutta, energia- ja palvelualaa, kiinteistöalaa sekä julkista alaa energian tehokkaampaan käyttöön.

Sopimustoiminta tukee myös ”energiatehokkuus ensin” -periaatteen ja useiden direktiivin muissa artikloissa asetettujen velvoitteiden toteutusta sekä osaltaan myös rakennusten energiatehokkuusdirektiivin (EPBD) toimeenpanoa.

Sopimuksilla on ollut keskeinen rooli Suomen energiapolitiikassa jo lähes 30 vuotta. Ja viimeisen 20 vuoden ajan niillä on toimeenpantu joustavasti ja menestyksekkäästi EU:n energiatehokkuusdirektiivejä.

Sopimukset ohjaavat energiatehokkuuteen, mikä pienentää tuotteen tai palvelun energiankulutusta sekä energiansäästötoimiin, jotka vähentävät energiankulutusta nykytilanteeseen ja tulevaan kehitykseen verrattuna. Energiansäästötoimet parantavat aina energiatehokkuutta.

Energian tehokas käyttö on vastuullista ja yksi tärkeimmistä keinoista torjua ilmastonmuutosta. Se säästää myös kustannuksia ja lisää toiminnan kannattavuutta.

Energian tehokas käyttö edistää osaltaan Suomen huoltovarmuutta ja energiaomavaraisuutta. Samalla se vauhdittaa puhdasta siirtymää ja puhtaan teknologian markkinoiden kehittymistä ja kasvua. Tehokas energiankäyttö edistää myös energiajärjestelmätasolla energian kulutuksen ja tuotannon tasapainon ylläpitämistä kustannustehokkaasti.

Energiatehokkuussopimukseen liittyneille on tarjolla monipuolista tukea sopimuksen toimeenpanoon ja energiatehokkuustyöhön, kuten tietoa, neuvontaa ja opastusta. Sopimusosapuolten edustajat ja liittyneet muodostavat myös kansallisesti ison energiatehokkuuden ammattilaisten verkoston.

Lisäksi valtio tukee energiansäästöä koskevia energiakatselmuksia sekä tapauskohtaisesti uusien teknologioiden ja toimintatapojen käyttöönottoa edistäviä hankkeita. Sopimukseen liittyneet voivat hakea valtion harkinnanvaraista tukea myös energiakatselmuksissa todettujen energiatuen yleiset ehdot täyttävien energiansäästöön liittyvien tavanomaisen tekniikan investointeihin.

Sopimuksiin liittyneet raportoivat vuosittain tehdyistä energiatehokkuustoimenpiteistä ja muusta energiatehokkuuden parantamiseen tähtäävästä toiminnasta seurantajärjestelmään.

Raportoinnin tarkoitus on kerätä tieto Suomessa toteutetuista energiatehokkuustoimista ja seurata millaisia energiansäästöjä sopimuksilla saadaan aikaan. Sopimustoimintaan liittyvän vuosittaisen raportoinnin avulla Suomi raportoi EU:lle toteutuneesta energiansäästöstä, mikä mahdollistaa vapaaehtoisen sopimustoiminnan käyttämisen ohjauskeinona energiatehokkuusdirektiivin sitovan kansallisen energiansäästövelvoitteen toimeenpanossa Suomessa.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston, Kuntaliitto ry:n sekä Maakuntien tilakeskus Oy:n välinen sopimus energian tehokkaammasta käytöstä julkisella alalla vuosina 2026–2035.

Julkisen alan energiatehokkuussopimus koskee kuntia, kaupunkeja, kuntayhtymiä, hyvinvointialueita sekä valtion toimijoita.

Muihin sopimusaloihin verrattuna julkisen alan energiatehokkuussopimustoiminta tukee, 8 artiklan lisäksi, energiatehokkuusdirektiivissä julkista alaa koskevien velvoitteiden toimeenpanoa. Näitä ovat mm. velvoitteet julkisen sektorin johtoasemasta ja esimerkillisestä roolista energiatehokkuudessa sekä energiatehokkuuden huomioimisesta rakennuksissa ja hankinnoissa, neuvonnassa ja viestinnässä sekä energiapalvelujen käytössä.

Kunnat, kaupungit, kuntayhtymät, hyvinvointialueet ja valtion toimijat liittyvät sopimukseen allekirjoittamalla liittyjäkohtaisen energiatehokkuussopimuksen, jossa ne sitoutuvat Julkisen alan energiatehokkuussopimuksen toimenpiteisiin ja tavoitteisiin.”

Toimintasuunnitelma toteutetaan keväällä 2026 laatimalla ilmastosuunnitelma, huomioiden energiatoimenpiteet ja -tavoitteet. Vaihtoehtoisesti selvitetään ja edistetään kaakkoisen Keski-Suomen (Joutsa, Luhanka, Toivakka) seudullisen ilmastosuunnitelman laadintaa, missä huomioidaan kuntakohtaiset erityispiirteet.

Sopimus tarjoaa kunnille mahdollisuuden hakea valtion tukia ja avustuksia energiatehokkuus-investointeihin sekä hyödyntää korotettuja tukitasoja energiakatselmuksiin ja muihin hankkeisiin.

Sopimukseen liittymisestä ei synny kunnalle kustannuksia.

Oheismateriaalina:

-          Energiatehokkuussopimukset 2026-2035 pähkinänkuoressa

-          Liittyjän energiatehokkuussopimus sopimuskausi 2026–2035

Esittelijä Kunnanjohtaja Touko Aalto

Päätösehdotus Kuntaympäristölautakunta päättää esittää edelleen kunnanhallitukselle, että Toivakan kunta liittyy julkisen alan energiatehokkuussopimukseen kaudelle 2026-2035 ja valtuuttaa kunnanjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

Päätös Hyväksyttiin yksimielisesti.