uk de

Tietoa Toivakasta

Elisabethin metsä Toivakassa on WWF-Perintömetsä. Englannin kuningatar Elisabeth ja hänen puolisonsa prinssi Philip vierailivat Suomessa v. 1976 ja tutustuivat käynnillään suomalaiseen metsään presidentti Urho Kekkosen seurassa. Metsikkö oli hetken jopa koko maailman huomion kohteena. Eksoottisin osa vierailua oli metsälounas. Kuningatar tutustui puun kaatoon ja nautti lettuja ja koskenkorvaa mäntypölkyllä. Metsurinkypärää hän ei suostunut panemaan päähänsä, sillä se ei kuulu kuninkaalliseen protokollaan.
Seurueen lounaspaikalle metsään on pystytetty kyltti ja metsikkö säilytetään luonnontilassa.

Pellervo Lukumiehen kuuluisa maalaustaide Toivakan kirkon sisäkatossa on Toivakan ykkösnähtävyys. Työn valmistumista vuonna 1973 edelsi yksi kaikkien aikojen taidesodista suomalaisissa kirkoissa. Lukumiehen persoonallista raamatuntulkintaa ja vanhan, Alvar Aallon suunnitteleman sisätaiteen peittämistä vastustettiin kiivaasti. Kiistan kiivaimpina hetkinä kirkon ovet lukittiin Lukumieheltä, mutta taiteilija kipusi ikkunasta sisään jatkamaan työtään. Maalauksissa esimerkiksi Jeesus esitetään pukeutuneena muotivaatteisiin.

Alvar Aalto on piirtänyt Toivakan kirkon alttaritaulun lasimaalauksen.

Toivakka aloitti peruskoulun kokeilun syyslukukauden 1967 alussa ensimmäisinä Suomen kunnista. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin kunnassa virallisesti vuonna 1972.

Suomen sisävesien syvin kohta sijaitsee Päijänteen Ristinselässä Toivakan länsiosassa Rappukallion edustalla. Syvänne on merkitty Päijänteen Ristinselälle sekä Päijänteen merikarttasarjaan erikoismerkillä.

Toivakan kirkonkylällä sijaitseva Perälän kauppa on Suomen vanhin maakauppa. Perälän suvun kauppiashistoria ulottuu vuoteen 1875, kun Juho ja Albertiina Perälä aloittivat kaupanpidon Vehmaan talon aitassa Toivakassa. Nykyään Perälän suku neljännessä polvessa jatkaa elinvoimaista ruoka-, rauta- ja maatalouskauppaa.

Toivakassa sijaitsee taivasta kohti kurottava 15 kuution mänty, joka on mitattu Suomen isoimmaksi havupuuksi.

Pääsiäisyön kellojen soitto on vanha keskiaikainen tapa, joka on säilynyt Toivakassa. Kellonsoittoa käytettiin alkujaan pahojen henkien karkoitukseen, mutta aikojen saatossa siitä syntyi etupäässä nuorten yöllinen huvi, jonka palkaksi soittajat saivat monenlaista aina vesisuihkusta kiitoksiin ja karamelleihin. Toivakkalaisille kellonjensoitto on tuttu perinne, mutta vierailijalle se saattaa tuottaa yllätyksen.

Toivakan kunnanvaakuna on saanut aiheensa Toivakan nimestä ja siinä on kuva-aiheena kylväjä. Kylväjä viittaa maatalouteen mutta myös tulevaisuuden toivoon. Vaakunan on suunnitellut Gustaf von Numers, ja se otettiin käyttöön vuonna 1957. Vaakunan selitys on ”vihreässä kentässä kylväjä hopeavaatteissa; kylvövakka hihnoineen ja virsut kultaa”.

Suosittu toivakkalainen matkamuisto- ja lahjaesine on Toivakan vakka. Puuseppä Pertti Humalajärvi ylläpitää tätä taidokasta käsityöperinnettä ja valmistaa Toivakan verstaallaan Kurso Oy:ssä ainoana ammattilaisena Suomessa ainutlaatuisia haapavakkoja ja -tarjottimia.

Martti Pylväläinen, Toivakan "Runo-Martti" on pakinoinut Järviradiossa viikoittain jo yli vuosikymmenen vuoden ajan. Runo-Martti aloitti runojen kirjoittamisen jo nuorena miehenä. Runoaihiota syntyi mm. seitsemän kilometrin koulumatkalla, joka kuljettiin kävellen, hiihtäen tai pyöräillen. 50 vuotta myöhemmin runoja on syntynyt jo yli 16.000.

Toivakasta tunnetaan