uk de

Kirjaston historia

Kuten niin monet sivistykselliset ja yleishyödylliset harrastukset, sai kirjastolaitoskin Toivakassa alkunsa alunperin seurakunnan toimesta.

Vanhin säilynyt Toivakan kirjastolaitosta käsittelevä asiakirja on kirkossa syyskuun 20:tena vuonna 1891 luettu kuulutus, jossa sanotaan: "Toivakan lainakirjastosta Pölkin talossa saapi lainata kirjoja jumalan palveluksen jälkeen." Mainittakoon, että Pölkin talo toimi tuohon aikaan kappalaisen asuinpaikkana, koska pappilaa ei vielä ollut. Seuraavan kerran kuulutetaan kirkossa 18.10.1891 lainakirjastosta kiinnostuneita kokoontumaan Pölkin taloon keskustelemaan lainakirjastoon liittyvistä asioista tulevana torstaina. Mainittu kokous ilmeisestikin sai jotain kirjastoa kehittävää aikaan, koska lainakirjaston tilit tilivuodelta 1891 - 1892 tarkastettiin ja hyväksyttiin 11.12.1891 pidetyssä kirkonkokouksessa. Samaisessa kokouksessa päätettiin uusia kirjoja tilata 20 markan arvosta. Säilyneistä laskuista käy ilmi, että kirjastoa ensimmäisinä aikoina pidettiin ennen kaikkea pappilassa ja sen hoitajina ovat toimineet mm. pastori K.A.E. Antell ja pastori Uuno Hagelberg.

kirjaston historiaa -kuvitustaVuosisadan vaihteen jälkeen alkoi kirjastolaitos hieman muuttua. Kirjastoon alettiin hankkia hengellisen kirjallisuuden lisäksi myös nk. kaunokirjallisuutta sekä tilata parin lehden vuosikertaa. Varat kirjaston hoitoon saatiin Jyväskylän kunnan verovaroista.

Näin oli Toivakan kirjastolaitos aloittanut toimintansa seurakunnan helmassa. Maaliskuun 20:tena vuonna 1915 Toivakan kunnan kuntakokous teki päätöksen kirjastolaitoksen varsinaisesta kunnallisesta perustamisesta niin, että siihen kuului kantakirjasto ja piirikirjastoja. Kantakirjasto päätettiin sijoittaa kirkonkylälle ja piirikirjastoja alueensa kansakouluille, milloin kunta ei kustakin piirikirjastosta erikseen toisin määrää. Sama kokous hyväksyi myös kirjastolaitoksen säännöt ja valitsi kirjastolaitokselle johtokunnan.

Tähän ensimmäiseen johtokuntaan valittiin Emma Korpela, Vilho Tuominiemi, E. Makkonen ja opettaja Kauppinen. Johtokunnan ensimmäisen vuoden kokouksissa olivat usein mukana myös Mari Humalajärvi ja J. Kangas. Tämä ensimmäinen johtokunta valitsi kirjastonhoitajaksi kauppias J. Kuokkasen, jonka huoneistoon kirjasto sijoitettiin. Sellaisia kirjoja kuten Ahon "Papin tytär", Sickin "Elsa-neito" ja "Säästäväinen perheenemäntä" hankittiin kirjastoon kaikkiaan noin 200 markalla aluksi Kansanvalistusseurasta, mutta jo samana vuonna Jyväskylän kirjakaupasta, koska Kansanvalistusseuran toimituksiin ei oltu tyytyväisiä.

Kirjaston toiminta muuttui hiukan kolmisen vuotta myöhemmin, jolloin J. Kuokkanen joutui lähtemään asepalvelukseen ja jättämään kirjastonhoidon. Kirjaston johtokunta nimitti uudeksi kirjastonhoitajaksi Sylvi Kauppisen ja päätti siirtää kirjaston kirkonkylän koululle. Vuotta myöhemmin vaihtuu jälleen kirjastonhoitaja ja taas kirjasto muuttaa uuden kirjastonhoitajansa rouva Turpeisen luo poliisi Turpeisen taloon. Seuraavana vuonna niin kirjastonhoitaja kuin kirjaston olinpaikkakin muuttuivat. Kirjasto muutti Toivakan nuorisoseurantalolle ja hoitajaksi tuli Vihtori Joutulainen.

Vuonna 1924 kirjastossa käy valtion kirjastotarkastaja, konsulentti Olga Risula, ja hänen kehotuksestaan kirjasto järjestettiin entistä tarkoituksenmukaisemmaksi. Kirjojen ostoa varten haettiin kunnanhallitukselta lisää määrärahaa. Johtokunta esitti samana vuonna myös kirjaston kannatusmäärärahan nostamista 50:een penniin asukasta kohti, jolloin päästäisiin myös osalliseksi valtionavusta. Sitä sitten seuraavan parin vuoden aikana haettiinkin.

Kymmenen vuotta myöhemmin tehtiin kirjastolle ensimmäinen talousarvio, jonka suuruus oli yhteensä 300 mk. Samalla päätettiin, että kirjasto on auki neljä viikkotuntia entisen kahden sijasta. Samana vuonna julistettiin myös haettavaksi kirjastonhoitajan virka 600 markan vuosipalkalla. Kirjastonhoitajaksi valitaan Elina Hiekkanen, joka hoiti kirjastoa entisessä säästöpankin talossa. Vuonna 1945, jolloin Elina Hiekkanen pyysi eroa toimestaan päätettiin Toivakan kirjastosta poistaa Neuvostoliiton vastaisina Hitlerin "Taisteluni I-II", Huurteen "Sirpin ja moukarin alla" sekä Raguazan "Moskovan hirmuvaltias". Näillä kirjoilla vaihdettiin sokeria kirjaston hyväksi pidettäviin iltamiin.

Martta Viinikaisen; Kerttu Pielan ja Annikki Humalajärven hoidettua muutamia vuosia kirjastoa, valittiin kirjastonhoitajaksi Toini Katko, joka hoiti Toivakan kirjastoa neljännesvuosisadan ajan. Hänen toimikautenaan kirjaston aukiolo laajeni 20:een tuntiin viikossa ja kirjasto muutti kunnantoimiston kanssa samoihin tiloihin, jossa se toimi uuden kirjastotalon valmistumiseen saakka, vuoteen 1987. Noina aikoina kirjaston johtokunta muuttui kirjastolautakunnaksi ja sen puheenjohtajina toimivat Tarmo Mäki-Kuutti, Martti Salenius, Liisa Heinonen, Toini Jäntti, Terttu Solanti ja Tapio Salmi. Toini Katkon jälkeen kirjastonhoitajana toimi Riitta Lukumies.

Vuodesta 1986 vuoteen 2015 kirjastonjohtajana toimi Aira Kärkkäinen.